Syksyllä 1944 Suomi oli kuilun partaalla. Neuvostomiehityksen uhka oli ilmeinen. Ettei Suomea kuitenkaan miehitetty, oli useiden tekijöiden "summa". Yhtenä merkittävänä tekijänä oli epäilemättä asekätkentä. Asekätkentä viestitti Neuvostoliitolle, että Suomen miehittämisen hinta olisi ollut selkeästi miehityksellä saatavia hyötyjä suurempi.
Nyt, yli 70 vuotta sodan jälkeen, Suomi voisi osoittaa kunniaa niille miehille ja naisille, jotka vaivojaan säästämättä ja seurauksista välittämättä tekivät työtä isänmaan pelastamiseksi. Nimetään esim. syyskuun 15. päivä yleiseksi liputuspäiväksi asekätkijöiden kunniaksi.
Kommarit voisivat sitten pitää ko. päivää henkilökohtaisena vitutuspäivänään. Moniarvoisessa yhteiskunnassa jokaiselle jotakin.
Nyt, yli 70 vuotta sodan jälkeen, Suomi voisi osoittaa kunniaa niille miehille ja naisille, jotka vaivojaan säästämättä ja seurauksista välittämättä tekivät työtä isänmaan pelastamiseksi. Nimetään esim. syyskuun 15. päivä yleiseksi liputuspäiväksi asekätkijöiden kunniaksi.
Kommarit voisivat sitten pitää ko. päivää henkilökohtaisena vitutuspäivänään. Moniarvoisessa yhteiskunnassa jokaiselle jotakin.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kannatetaan ehdotusta!
Kaikki paitsi kadonneen aatteen metsästäjät eli komuloiset ovat samaa mieltä mutta kuka sitä nyt heiltä demokratiassa edes kysyisi, ovathan he demokratian vastustajia viimeiseen asti.