Onko kaikki 100% vai 20%?

rosentit

Otsikko:
Kaikki suomalaiset lapset eivät saa riittävästi D-vitamiinia.

Jutussa:
Jopa viidenneksellä suomalaislapsista veren D-vitamiinipitoisuus jää alle terveyden kannalta riittävänä pidetyn tason.

Olen ollut siinä uskossa, että kaikki tarkoittaa jokaista, jos viitataan jonkin joukon jäseniin.

Tulee jotenkin mainion vv-ministerimme puheet mieleen, kun 10% olikin 90%. Tässä Aamulehden tapauksessa ei ole onneksi heittoa kuin vain viisinkertaisesti.

http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1195016950063/artikkeli/tutkimus kaikki suomalaiset lapset eivat saa riittavasti d-vitamiinia.html

7

112

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • melko_varma

      Kaikki suomalaiset eivät saa riittävästi seksiä.

    • ei_enää_koskaan

      Suomen lapset eivät enää saa iloita D-vitamiinista eli talouden devalvaatiosta koska euroa ei kuullemma voi devalvoida.
      Joten ainoa mahdollisuus on se, että lasten vanhempia rangaistaan palkkojen reilulla alentamisella eli ostovoiman heikennyksellä. (lama jatkukoon)

      Me vanhempi sukupolvi saimme nauttia jatkuvasti markan devalvoimisesta vaikka eräs ministeri Viinanen kielsi devalvaation erittäin jyrkästi 1990-luvulla.
      Nykylapset eivät saa koskaan tuntea enää tätä devalvaation suurta iloa.

      Devalvaatio vitamiini on hävinnyt taloudesta kokonaan.

    • Kaikki suomalaiset eivät ymmärrä lukemaansa.

    • Perusongelma tässä on, että et ymmärrä kielteisen lauseen merkitystä silloin, kun subjekti sisältää kaikki-tyyppisen kvanttorin. Lause ”Kaikki eivät ole tyhmiä” ei tarkoita ’100 % ihmisistä ei ole tyhmiä’, vaan ’ei ole totta, että kaikki ihmiset ovat tyhmiä’ (eli ’enemmän kuin 0 % ihmisistä ei ole tyhmiä’).

      Mainitsemassasi tutkimuksessa ei lainkaan käytetä prosentin käsitettä, ja hyvä niin: useimmat lehtijutut ja vastaavat, joissa puhutaan prosenteista, ovat huuhaata. Hyvin harva toimittaja ymmärtää, että prosentti on vain luvun 0,01 erityisnimi, ja vielä harvempi tekee tästä ilmeiset päätelmät.

      STT:n ja Aamulehden jutun kyseenalaisin osa on se, jossa kritiikittömästi pidetään jotain tiettyä D-vitamiinin saantia ”oikeana”. Minkä tahansa ihmisryhmän D-vitamiinin tai muun ravintoaineen saanti saadaa riittämättömäksi asettamalla kriteeri tarpeeksi korkealle. Juttu on muuten melko asiallisen näköinen, mutta on siinä sentään yksi lievähkö huuhaaindikaattori: vaihteleva kirjoitusasu D-vitamiini ~ d-vitamiini. Tämä on itsessään pieni asia, mutta se, että sanomalehden toimitus ei ole keskenään samaan mieltä asiasta, kertoo paljon. (Ehkä lähinnä sen, että juttu on kasattu eri kirjoittajien palasista ilman, että kukaan on tarkistanut kokonaisuutta edes kielellisesti.)

      • rosentit

        Toinen lehti otsikoi muuten tämän saman tarinan toisella tavalla: http://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/kotimaa/item/97037-suomalaistutkimus-joka-viides-lapsi-saa-liian-vahan-d-vitamiinia?tmpl=component&print=1

        Lukijan kannalta otsikkojen pitäisi olla lyhyitä ja mahdollisimman informatiivisia, esim:

        'Osa suomalaisista lapsista ei saa riittävästi d-vitamiinia'
        'Viidesosa suomalaisista lapsista ei saa riittävästi d-vitamiinia'

        Mahdollisimman paljon klikkauksia haettaessa 'osa' olisi mielestäni paras, koska silloin juttu on pakko aukaista, jotta tiedettäisiin kuinka suuri osa. Jos suoraan ilmoitetaan 'viidesosa', niin suurimmalle osalle riittää se ja tarinaa ei välttämättä aukaista.

        Ehkä tuo 'kaikki' on jotain siltä ja väliltä jutun kiinnostavuuden kannalta. Jos otsikko olisi ollut 'Yksikään suomalaisista lapsista ei saa riittävästi d-vitamiinia', niin silloin ei liene olisi ainakaan epäselvyyttä ja kaikki vanhemmat olisivat rynnänneet vitamiinikauppaan. Mainostoimisto voisi käyttää tuota vaihtoehtoa.

        Kaikki-sanaa pitäisi muuten alkaa mielestäni hyödyntämään suomessa hyperlatiivina, kuten very-sanaa englannissa.

        - hyvä, hyvempi, hyvin, kaikista hyvin
        - best, more best, most best, very best of all


      • UusiJämsä
        rosentit kirjoitti:

        Toinen lehti otsikoi muuten tämän saman tarinan toisella tavalla: http://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/kotimaa/item/97037-suomalaistutkimus-joka-viides-lapsi-saa-liian-vahan-d-vitamiinia?tmpl=component&print=1

        Lukijan kannalta otsikkojen pitäisi olla lyhyitä ja mahdollisimman informatiivisia, esim:

        'Osa suomalaisista lapsista ei saa riittävästi d-vitamiinia'
        'Viidesosa suomalaisista lapsista ei saa riittävästi d-vitamiinia'

        Mahdollisimman paljon klikkauksia haettaessa 'osa' olisi mielestäni paras, koska silloin juttu on pakko aukaista, jotta tiedettäisiin kuinka suuri osa. Jos suoraan ilmoitetaan 'viidesosa', niin suurimmalle osalle riittää se ja tarinaa ei välttämättä aukaista.

        Ehkä tuo 'kaikki' on jotain siltä ja väliltä jutun kiinnostavuuden kannalta. Jos otsikko olisi ollut 'Yksikään suomalaisista lapsista ei saa riittävästi d-vitamiinia', niin silloin ei liene olisi ainakaan epäselvyyttä ja kaikki vanhemmat olisivat rynnänneet vitamiinikauppaan. Mainostoimisto voisi käyttää tuota vaihtoehtoa.

        Kaikki-sanaa pitäisi muuten alkaa mielestäni hyödyntämään suomessa hyperlatiivina, kuten very-sanaa englannissa.

        - hyvä, hyvempi, hyvin, kaikista hyvin
        - best, more best, most best, very best of all

        Tarmo Konstari on koonnut oman näkemyksensä kirkon ja seurakuntamme hallintoympäristöistä suhteessa mahdolliseen itsehallintoalueeseen.

        Jämsä kuuluu Tampereen hiippakuntaan, jonka tehtävänä on alueen seurakuntien tukeminen. Sen antamat ohjaustyö, valmennus, konsultointi, neuvonta ja koulutus ovat Jämsälle tärkeitä ja runsaasti käytettyjä tukimuotoja. Seurakunnan työyhteisöt, työntekijät, esimiehet ja hallinto tekevät tiivistä yhteistyötä hiippakunnan kanssa. Rovastikunnallinen yhteistyö on vähäisempää. Tampereen hiippakunnan laajuinen itsehallintoalue saattaisi olla monessa mielessä Jämsän tulevaisuudelle kaikkein paras malli ja suunta. Nyt tarjolla olevista maakunnista Pirkanmaassa tämän mallin hyvät kokemukset olisi sovellettavissa myös yhteiskunnallisten palvelujen tuottamisen lähtökohtana.

        Seurakuntayhtymien hallintomalli on samalla tavalla ongelmallinen kuin erilaisten kuntayhtymien ja nyt esitettyjen yksittäisten keskuskaupungin ympärille ehdotettujen itsehallintoalueidenkin. Keskuskaupunkien vetämät alueet eivät vastaa ihmisten elinpiiriä ja niissä eivät pienten oikeudet pääse toteutumaan.

        Jämsän seurakunta kuuluu Tampereen hiippakuntaan, joka ulottuu aina Riihimäelle asti. Jämsä kuuluu myös Ruoveden rovastikuntaan, joka ulottuu Ruovedeltä Kuhmoisiin. Kirkolliskokous hylkäsi rakenneuudistusmallin joka olisi perustunut seurakuntayhtymien perustamiseen. Kirkon ja seurakuntien on otettava toiminnassaan huomioon jäsenensä kuten yhdistyksien ja asiakkaansa kuten yritysten. Näin on ymmärrettävää, että seurakuntayhtymäpohjaiset mallit eivät saaneet täyttä tukea, koska ne eivät takaisi tasapuolista ja ristiriidatonta hallintomallia. Vaikka seurakuntien työntekijämäärät ovat paljon kunnallista ja valtiollista hallintoa pienemmät, ovat rakenneuudistusten tarpeet samankaltaisia.

        ***

        http://tampereenhiippakunta.fi/seurakunnat/

        AKAA, ASIKKALA, FORSSA, HATTULA, HAUHO, HAUSJÄRVI, HOLLOLA, HUMPPILA, HÄMEENKYRÖ, HÄMEENLINNA-VANAJA, IKAALINEN, JANAKKALA, JOKIOINEN, JÄMIJÄRVI, JÄMSÄ, KALVOLA, KANGASALA, KUHMOINEN, KÄRKÖLÄ, LAHTI, LAMMI, LEMPÄÄLÄ, LOPPI, MÄNTTÄ-VILPPULA, NASTOLA, NOKIA, ORIMATTILA, ORIVESI, PADASJOKI, PIRKKALA, PÄLKÄNE, RIIHIMÄKI, RUOVESI, SOMERO, SÄÄKSMÄKI, TAMMELA, TAMPERE, TUULOS, URJALA, VESILAHTI, YLÖJÄRVI, YPÄJÄ JA KAPPELISEURAKUNNAT (Kylmäkoski, Hämeenkoski, Kuhmalahti, Sahalahti, Pohjaslahti, Artjärvi, Juupajoki, Luopioinen, Somerniemi, Kuru)

        http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/sp?Open&cid=Content4905F8

        Seurakuntarakenteiden kokonaisuudistus jäi raukeamaan Turussa toukokuussa kokoontunut kirkolliskokous äänesti seurakuntarakenteen uudistuksesta torstaina 7.5.2015. Lakivaliokunnan mietintö hylättiin äänin 78-31. Koska kyseessä oli lainsäädäntöön liittyvä muutos, läpi meno olisi tarvinnut toteutuakseen ¾ määräenemmistön tuen eli vähintään 82 ääntä.
        Seurakuntien pitää jatkossa tehdä paikallisesti omat tarvittavat rakenneratkaisunsa nykylainsäädännön mukaan. Käytännössä tämä merkitsee sopimusyhteistyötä, seurakuntaliitoksia tai nykymuotoisen seurakuntayhtymän perustamista.

        http://www.seurakuntalainen.fi/uutiset/kirkolliskokous-hylkasi-seurakuntarakenneuudistuksen/

        Muutosehdotus pähkinänkuoressa
        Hylätyn ehdotuksen merkittävin uudistus olisi ollut se, että jatkossa kaikki seurakunnat kuuluisivat seurakuntayhtymiin. Mietinnön taustalla oli pyrkimys turvata kirkon toiminta kaikkialla Suomessa ja mahdollistaa myös pienten seurakuntien olemassaolon.

        Ehdotuksella pyrittiin mahdollistamaan seurakunnille mahdollisimman laaja itsehallinto esimerkiksi jumalanpalvelusten ja kirkollisten toimitusten suunnittelussa ja toteutuksessa, taloussuunnitelmien valmistelussa ja yhteistyösopimuksien laatimisessa.

        Ehdotuksella pyrittiin tilanteeseen, jossa kirkkolaki ja kirkkojärjestys sisältäisivät entistä vähemmän tarkkarajaisia normeja. Tavoitteena oli luoda sellainen rakenne, joka varmistaa riittävät taloudelliset resurssit myös heikommassa taloudellisessa tilanteessa oleville seurakunnille.

        https://fi.wikipedia.org/wiki/Tampereen_hiippakunta

        Ruoveden rovastikunta (lääninrovasti Pentti Leppänen, Jämsän kirkkoherra) Ruoveden seurakunta, Oriveden seurakunta, Juupajoen kappeliseurakunta, Mänttä-Vilppulan seurakunta, Pohjaslahden kappeliseurakunta, Jämsän seurakunta, Kuhmoisten seurakunta.


      • UusiJämsä
        rosentit kirjoitti:

        Toinen lehti otsikoi muuten tämän saman tarinan toisella tavalla: http://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/kotimaa/item/97037-suomalaistutkimus-joka-viides-lapsi-saa-liian-vahan-d-vitamiinia?tmpl=component&print=1

        Lukijan kannalta otsikkojen pitäisi olla lyhyitä ja mahdollisimman informatiivisia, esim:

        'Osa suomalaisista lapsista ei saa riittävästi d-vitamiinia'
        'Viidesosa suomalaisista lapsista ei saa riittävästi d-vitamiinia'

        Mahdollisimman paljon klikkauksia haettaessa 'osa' olisi mielestäni paras, koska silloin juttu on pakko aukaista, jotta tiedettäisiin kuinka suuri osa. Jos suoraan ilmoitetaan 'viidesosa', niin suurimmalle osalle riittää se ja tarinaa ei välttämättä aukaista.

        Ehkä tuo 'kaikki' on jotain siltä ja väliltä jutun kiinnostavuuden kannalta. Jos otsikko olisi ollut 'Yksikään suomalaisista lapsista ei saa riittävästi d-vitamiinia', niin silloin ei liene olisi ainakaan epäselvyyttä ja kaikki vanhemmat olisivat rynnänneet vitamiinikauppaan. Mainostoimisto voisi käyttää tuota vaihtoehtoa.

        Kaikki-sanaa pitäisi muuten alkaa mielestäni hyödyntämään suomessa hyperlatiivina, kuten very-sanaa englannissa.

        - hyvä, hyvempi, hyvin, kaikista hyvin
        - best, more best, most best, very best of all

        Jäsä 06.02.2016
        Ennuste 6.2.2016: valtuuston itsehallintoalueäänestys Keski-Suomi - Pirkanmaa
        Ennuste 5.2.2016: Jämsän kaupunginvaltuustonm itsehallintoalueäänestys Keski-Suomi - Pirkanmaa

        Lukuarvot on omasta päästä. Saa nähdä miten ennuste pitää paikkansa?

        ANALYYSI
        - Potentiaaliset kansaedustajaehdokkaat on Keski-Suomen kannalla, poliittiset motiivit?
        --- Tuula Peltonen
        --- Matti Similä
        --- Merja Lahtinen
        --- Piritta Rantanen
        - Keskustapuolue pääosin on Keski-Suomen kannalla, mutta muutama ei ole Pekkarisen peukalon alla
        - Vasemmisto on Keski-Suomen kannalla
        - Muut pääosin on Pirkanmaan kannalla.

        Yleinen klausuuma:
        "Kovaa on Keski-Suomen peli, jopa häikäilemätöntä ja tuntuu kovenevan loppua kohden."

        Tutkimuksen paikka:
        Mitä jos Keski-Suomi olisi pelannut korttinsa asiallisesti, niin mikä olisi ollut silloin tulos?


    Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kylläpä on nautinnollista taas tämä palstan vassari valitus!

      Lähes jokainen avaus on vassareiden kitinää ja valitusta. Eikö se tarkoitakin, että silloin asiat menee maassamme parem
      Maailman menoa
      99
      3231
    2. HS: persujen v. 2015 turvapaikanhakijoista alle puolet töissä

      Aikuisina Suomeen tulleista ja myönteisen päätöksen saaneista vain 42 prosenttia oli vuonna 2023 töissä, vaikka he ovat
      Maailman menoa
      75
      2496
    3. Palkansaajilta kupattiin 27,5 mrd euroa työeläkkeisiin

      Jo pelkän himmelin toimintakulut olivat 400 miljoonaa euroa, jolla olisi mukavasti tuottanut myös sote-palveluja hyvinvo
      Maailman menoa
      1
      1933
    4. Persut muuten hyväksyvät 2 + 8 mrd. euron maatalous- ja yritystuet

      Vaikka molemmat tukimuodot tiedetään haitallisiksi, koska ovat käytännössä pelkkää säilyttävää tukea, eivätkä kannusta k
      Maailman menoa
      64
      1463
    5. Mikä kaivatussasi herätti mielenkiintosi

      Kun tapasitte ensi kerran? Ulkonäössä? Luonteessa tai olemuksessa? Kuinka nopeasti mielenkiinto muuttui ihastukseksi?
      Ikävä
      90
      1432
    6. Valkoinen Golf

      Kukahan on tämä ukko, joka työkseen kyylää pienen ässän asiakkaita viikon jokaisena päivänä.
      Kuhmo
      16
      1025
    7. Martina Aitolehti podcastissa: Ero

      Martina Aitolehti podcastissa: Ero Martina Aitolehti kertoi BFF-podcastin https://www.iltalehti.fi/viihdeuutiset/a/696
      Kotimaiset julkkisjuorut
      184
      945
    8. Kaikki ovat syntisiä!!!

      Näin täällä koko ajan vakuutellaan uskovaisten toimesta. Myös Päivi Räsänen on toistanut tätä samaa matraa jatkuvasti. N
      Luterilaisuus
      331
      937
    9. Moottorisahalla kauppaan

      Missäs päin kaupunkia tämä yöllä moottorisahalla kauppaan yrittänyt asiakas askaroi? https://poliisi.fi/-/mies-yritti-s
      Kajaani
      10
      857
    10. Jos olisit kaivattusi

      Kanssa kahdestaan samassa tilassa niin miten kävisi
      Ikävä
      50
      824
    Aihe