Sähkömoottorin hyötysuhde kysymys

Sivuvirtamoottori toimii 440 voltin jännitteellä. Tyhjäkäydessään vie 630 wattia.

Magnetoimisvirta on 0,65 ampeeria ja ankkuripiirin resistanssi on 0,71 ohmia.

Mikä on moottorin hyötysuhde, kun se ottaa sähköverkosta 6 kW tehon?
272974
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 27

Vanhimmat

Nyt aloittaja taas jätti kertomatta monta asiaa :
tarkoitatko tasavirta vai vaihtovirtamoottoria?

Näitä vaihtovirralla toimivia kommutaattorimoottoreita on myös olemassa.
Kaikki sivuvirtamoottorit eivät ole tasavirtamoottoreita.

Ja magnetoimisvirrasta puhuttessa olisi syytä kertoa onko se itseherätteistä virtaa vai vierasta virtaa eli mistä se magnetoimisvirta saadaan. (sähköverkosta jossa moottori on vai erillisestä ulkoisesta vieraslähteestä)

Tarkkaan otteen hyötysuhteeseen vaikuttaa onko kyse tasa- vai vaihtosähkömoottorista. Hyötysuhde on edelleenkin sama: käytetyn sähkötehon ja saadun mekaanisen tehon ero.
Sähkömoottorihan tavallisimmin pyörittää jotain kuormaa eli sähkömoottorit eivät pyöri vain tyhjäkäynnillä ilman kuormaa. (esim. pumppua eri säätötapoineen, kuristussäätö tai kierroslukusäätö) Hyötysuhdelaskelmilla on huomioitava erikseen tyhjäkäynti ja kuorman aiheuttava käynti.

Nämä kouluesimerkit ei aina kerro kokonaisuutta. 3-vaihemoottorissa yhden vaiheen putoaminen pelistä pois vaikuttaa myös.

Äänestä
  • "tarkoitatko tasavirta vai vaihtovirtamoottoria? "

    Tasavirtamoottori on kyseessä. Ilmeisesti tässä pitäisi tietää myös harjojen ylimenojännite, joka on hiiliharjoilla 1,4-2,1 volttia ja metalligrafiittiharjoilla 0,4-0,7V.

    Äänestä

Yksinkertaista. Avaa Oppikirja ja lue sieltä.

Äänestä

Avaa oppikirja ja lue sitä kunnolla. Kyllä sieltä voi avautua "tietty näkemys" tyhjänä käyvästä sähkömoottorista ja kuormitetusta sähkömoottorista.

Voisi kysyä: mihin sähkömoottoria yleensä käytetään?
- tyhjäkäyntiin
- vai kuormituskäyntiin

Ne sähkömoottorit joita tunnen teollisuudesta ovat olleet useimmin kiinteässä kuormituskäytössä. Harvassa sähkömoottorissa on kuormanirroituskytkin. (toki tälläisiäkin on tullut vastaan)
On jopa tullut vastaan ylikuormituksessa kärähtäneitä sähkömoottoreita. Tälläisen kärähtäneen sähkömoottorin hyötysuhde taitaa olla aika matala?

Äänestä

Eihän noilla lähtötiedoilla voi kun arvailla, jos ei kerrota paljonko antaa akselilta ulos silloin kun verkosta ottaa 6kW niin mahdoton tarkasti sanoa. Tuon tyhjäkäyntitehon verran erotusta on, mutta ei tehohäviöt kuormitettuna siihen vielä jää.
Eli mahdollisesti hyvinkin lähelle osuvaa arviota varmaan voidaan antaa, mutta kerran kysymys "tiedepalstallla" esitetty niin tämmöiset arvailut tuskin sopii.

Äänestä

"Sivuvirtamoottori toimii 440 voltin jännitteellä."

Onko tuo jännite tasavirtasähköä vai vaihtovirtasähköä?
Tasavirtasähköllä hyötysuhteen laskenta on helppoa. Vaihtovirtasähköllä tilanne on monimutkaisempi.
Aloittaja ei nyt määritellyt tätä perustietoa.
Sivuvirtamoottori voi olla tasavirtamoottori tai vaihtovirtamoottori, eikä näiden moottorien hyötysuhdetta lasketa aivan samalla kaavalla.
Olisi myös hyvä tietää tarkoitetaanko 1-vaihe vai 3-vaihe muotoista vaihtovirtasähköä.
Ja onko kyseessä:
- tyhjäkäynnin hyötysuhde
- vai kuormituskäytön hyötysuhde

Äänestä
  • Olisikohan nyt niin että ne jotka eivät asiasta mitään ymmärrä, saivartelevat seikoista mitkä ovat ratkaisun kannalta merkityksettömiä.

    Äänestä

Annetuilla arvoilla likimääräisesti laskettuna se on 0,92

Äänestä
  • No höh, toisella laskennalla tuli 0,93

    Äänestä

  • Aika hyvä hyötysuhde, joka vaikuttaa noin äkkiseltään mahdottomalta.
    Osaamiseni ei riitä käsittämään kuinka em tulokseen on päädytty, hyötysuhde kun on saadun tehon suhde tuotuun tehoon.
    Häviöitä syntyy lämmön muodossa kitkana, johdinten vastuksena ja liikkuvan magneettikentän rakenteisiin synnyttämän virran aiheuttamana !

    Aivan kuin tehtävän annosta puuttuisi joitain oleellisia tietoja, pelkässä tyhjäkäynnissähän hyötysuhde on 0, ellei tarkoiteta lämmön tuottamista, jolloin hyötysuhde on 100 %.

    Äänestä

  • voisitko-selventää kirjoitti:

    Aika hyvä hyötysuhde, joka vaikuttaa noin äkkiseltään mahdottomalta.
    Osaamiseni ei riitä käsittämään kuinka em tulokseen on päädytty, hyötysuhde kun on saadun tehon suhde tuotuun tehoon.
    Häviöitä syntyy lämmön muodossa kitkana, johdinten vastuksena ja liikkuvan magneettikentän rakenteisiin synnyttämän virran aiheuttamana !

    Aivan kuin tehtävän annosta puuttuisi joitain oleellisia tietoja, pelkässä tyhjäkäynnissähän hyötysuhde on 0, ellei tarkoiteta lämmön tuottamista, jolloin hyötysuhde on 100 %.

    Tehtävähän ei ota kantaa mekaanisiin häviöihin lainkaan. Siispä lasketaan magnetointiin kuluva teho joka on aina vakio ja oma virtapiirinsä, ja ankkuripiirin resistanssilla täyden kuorman virran avulla ankkurin tehohäviö. Nämä häviöt vähennetään ottotehosta jolloin saadaan mekaaninen antoteho. Tehoja ynnäillessä muistetaan että motti on sivuvirtakone, näin jotenkin sen pähkäilin.

    Äänestä

  • Jos pelkkä moottorin itsensä pyörittäminen vie jo 630 W, voi tietysti yksinkertaistaa että lisähäviönä olisi vain ankkurivirran resistanssi,niin hyötysuhteeksi tulisi reilu 82 %

    Äänestä

  • motori kirjoitti:

    Tehtävähän ei ota kantaa mekaanisiin häviöihin lainkaan. Siispä lasketaan magnetointiin kuluva teho joka on aina vakio ja oma virtapiirinsä, ja ankkuripiirin resistanssilla täyden kuorman virran avulla ankkurin tehohäviö. Nämä häviöt vähennetään ottotehosta jolloin saadaan mekaaninen antoteho. Tehoja ynnäillessä muistetaan että motti on sivuvirtakone, näin jotenkin sen pähkäilin.

    Taisit nyt unohtaa sähkömoottorin laakerit? Laakerihäviöthän ovat mekaanista häviötä. Kitka jota voitelulla ja laakerin toleransseilla yritetään vähentää.
    Ja myös sähkömootorrin kuormassakin voi olla näitä laakereita joista syntyy mekaanista häviötä.

    Nämä kouluesimerkit eivät aina huomioi teknistä todellisuutta jossa sähkömoottoreita käytetään. Sähkömoottorin käyttöympäristön lämpötilallakin on oma merkityksensä. Ei ole aivan samantekevää käytetäänkö moottoria - 40 C tai 100 C asteen lämpötilassa tai korkeammassa lämpötilassa.
    Voimalaitospumpuissa on huomoitava myös veden korkea lämpötila ja tämä lämpö johtuu pumppuun ja sitä käyttävään moottoriin. Tämä vaikuttaa mekaanisiin häviöihin jonkin verran. Myös veden paine aiheuttaa lisäkuorman, ei ole samantekevää pumpataanko vettä 2 barin vai 200 barin paineella. Korkeapainepumpuissa on laakerointiratkaisu huomioitava. (so. akselin lämpöpiteneminenkin on huomioitava toleransseissa)
    Ja kuristussäädön ja kierrolukusäädön ero vaikuttaa hyötysuhteeseen.

    Kouluesimerkit ovat kouluesimerkkejä, eivät kerro todellisesta käytöstä. Nämä kouluesimerkit ovat vasta yksi askel laitteiden suunnitteluun ja käyttöön.
    Teoreettinen hyötysuhde ei aina toteudu käytännön tekniikassa.
    Käytännössä usein joudutaan huomioimaan myös taloudellinen hyötysuhde joten laiteratkaisuja EI VOI tehdä ainoastaan teknisin hyötysuhde perustein.
    Muunmuassa pitää selvittää korjaus- ja seisokkiaikojen kokonaisvaikutukset käyttötalouteen. (usein halvempi "perus" moottoriratkaisu on parempi kuin jokin erikoismoottoriratkaisu. Erikoismoottoria ei ehkä kannata pitää varastossa vuosikausia ilman tarvetta varmuuden vuoksi)

    Äänestä

  • käytännön_insinööri kirjoitti:

    Taisit nyt unohtaa sähkömoottorin laakerit? Laakerihäviöthän ovat mekaanista häviötä. Kitka jota voitelulla ja laakerin toleransseilla yritetään vähentää.
    Ja myös sähkömootorrin kuormassakin voi olla näitä laakereita joista syntyy mekaanista häviötä.

    Nämä kouluesimerkit eivät aina huomioi teknistä todellisuutta jossa sähkömoottoreita käytetään. Sähkömoottorin käyttöympäristön lämpötilallakin on oma merkityksensä. Ei ole aivan samantekevää käytetäänkö moottoria - 40 C tai 100 C asteen lämpötilassa tai korkeammassa lämpötilassa.
    Voimalaitospumpuissa on huomoitava myös veden korkea lämpötila ja tämä lämpö johtuu pumppuun ja sitä käyttävään moottoriin. Tämä vaikuttaa mekaanisiin häviöihin jonkin verran. Myös veden paine aiheuttaa lisäkuorman, ei ole samantekevää pumpataanko vettä 2 barin vai 200 barin paineella. Korkeapainepumpuissa on laakerointiratkaisu huomioitava. (so. akselin lämpöpiteneminenkin on huomioitava toleransseissa)
    Ja kuristussäädön ja kierrolukusäädön ero vaikuttaa hyötysuhteeseen.

    Kouluesimerkit ovat kouluesimerkkejä, eivät kerro todellisesta käytöstä. Nämä kouluesimerkit ovat vasta yksi askel laitteiden suunnitteluun ja käyttöön.
    Teoreettinen hyötysuhde ei aina toteudu käytännön tekniikassa.
    Käytännössä usein joudutaan huomioimaan myös taloudellinen hyötysuhde joten laiteratkaisuja EI VOI tehdä ainoastaan teknisin hyötysuhde perustein.
    Muunmuassa pitää selvittää korjaus- ja seisokkiaikojen kokonaisvaikutukset käyttötalouteen. (usein halvempi "perus" moottoriratkaisu on parempi kuin jokin erikoismoottoriratkaisu. Erikoismoottoria ei ehkä kannata pitää varastossa vuosikausia ilman tarvetta varmuuden vuoksi)

    Kun ratkaistaan annettua tehtävää, ei siihen vai mennä vetämään hatusta lisää lähtötietoja, tulisi muuten liikaa erilaisia "oikeita" vastauksia :D

    Äänestä

  • käytännön_insinööri kirjoitti:

    Taisit nyt unohtaa sähkömoottorin laakerit? Laakerihäviöthän ovat mekaanista häviötä. Kitka jota voitelulla ja laakerin toleransseilla yritetään vähentää.
    Ja myös sähkömootorrin kuormassakin voi olla näitä laakereita joista syntyy mekaanista häviötä.

    Nämä kouluesimerkit eivät aina huomioi teknistä todellisuutta jossa sähkömoottoreita käytetään. Sähkömoottorin käyttöympäristön lämpötilallakin on oma merkityksensä. Ei ole aivan samantekevää käytetäänkö moottoria - 40 C tai 100 C asteen lämpötilassa tai korkeammassa lämpötilassa.
    Voimalaitospumpuissa on huomoitava myös veden korkea lämpötila ja tämä lämpö johtuu pumppuun ja sitä käyttävään moottoriin. Tämä vaikuttaa mekaanisiin häviöihin jonkin verran. Myös veden paine aiheuttaa lisäkuorman, ei ole samantekevää pumpataanko vettä 2 barin vai 200 barin paineella. Korkeapainepumpuissa on laakerointiratkaisu huomioitava. (so. akselin lämpöpiteneminenkin on huomioitava toleransseissa)
    Ja kuristussäädön ja kierrolukusäädön ero vaikuttaa hyötysuhteeseen.

    Kouluesimerkit ovat kouluesimerkkejä, eivät kerro todellisesta käytöstä. Nämä kouluesimerkit ovat vasta yksi askel laitteiden suunnitteluun ja käyttöön.
    Teoreettinen hyötysuhde ei aina toteudu käytännön tekniikassa.
    Käytännössä usein joudutaan huomioimaan myös taloudellinen hyötysuhde joten laiteratkaisuja EI VOI tehdä ainoastaan teknisin hyötysuhde perustein.
    Muunmuassa pitää selvittää korjaus- ja seisokkiaikojen kokonaisvaikutukset käyttötalouteen. (usein halvempi "perus" moottoriratkaisu on parempi kuin jokin erikoismoottoriratkaisu. Erikoismoottoria ei ehkä kannata pitää varastossa vuosikausia ilman tarvetta varmuuden vuoksi)

    Kuorman ( pumpun tms.) häviöitä ei huomioida sähkömoottorin hyötysuhdetta laskiessa. Minkähän alan insinööri mahdatkaan olla?
    Kirjoittelet mitä sylki suuhun tuo ja lähes kokonaan kysymyksen vierestä.

    Äänestä

Teoreettinen vai todellinen?

Äänestä
  • Kaikki laskemalla saatu tieto on teoreettista.

    Äänestä

  • Mikä on teoreettinen sähkömoottori? Minä olen asennellut ja huoltanut VAIN todellisia sähkömoottoreita.

    Äänestä

  • tyhmin_sähkömies kirjoitti:

    Mikä on teoreettinen sähkömoottori? Minä olen asennellut ja huoltanut VAIN todellisia sähkömoottoreita.

    Kun seuraavan kerran aiot mitata moottorin virran, eläpäs mittaakkaan, laske se virta. Saat näin kosketusta teoriaan ;)

    Äänestä

  • teinsain kirjoitti:

    Kun seuraavan kerran aiot mitata moottorin virran, eläpäs mittaakkaan, laske se virta. Saat näin kosketusta teoriaan ;)

    Yleismittarin käyttö on joillekin liian vaikeaa. Minulla onkin sellainen pihtimittari käytössä.

    Äänestä

  • tyhmin_sähkömies kirjoitti:

    Yleismittarin käyttö on joillekin liian vaikeaa. Minulla onkin sellainen pihtimittari käytössä.

    Saako niillä hohtimilla myös johdon poikki?

    Äänestä

  • koneita_sano_mummo_hohti kirjoitti:

    Saako niillä hohtimilla myös johdon poikki?

    Minun työkalupakissa ei ole hohtimia. Eri kokoisia sivuleikkureita kyllä löytyy. Ja paksuja kaapeleita sahataan poikki ihan kunnon rautasahalla.

    Hohtimet minä jätän "tee-se-itse" miehille. Näin on pärjätty sähköalan töissä yli kymmenen vuotta, eikä työnantajakaan ole valitellut töistä.

    Äänestä

  • Kaapelin sahaaminen rautasahalla ei ole kyllä ensimmäinen vaihtoehto minkä kukaan kerrankin hommaa kokeillut valitsee, vaikka kyllähän silläkin poikki saa mutta sen valitsee vain jos mitään muuta parempaa työkalua ei ole saatavilla

    Äänestä

  • p9o8i7u kirjoitti:

    Kaapelin sahaaminen rautasahalla ei ole kyllä ensimmäinen vaihtoehto minkä kukaan kerrankin hommaa kokeillut valitsee, vaikka kyllähän silläkin poikki saa mutta sen valitsee vain jos mitään muuta parempaa työkalua ei ole saatavilla

    Hituvirtapiuhat saa vetämälläkin poikki.

    Äänestä

  • p9o8i7u kirjoitti:

    Kaapelin sahaaminen rautasahalla ei ole kyllä ensimmäinen vaihtoehto minkä kukaan kerrankin hommaa kokeillut valitsee, vaikka kyllähän silläkin poikki saa mutta sen valitsee vain jos mitään muuta parempaa työkalua ei ole saatavilla

    Mitä sinä sillä rautasahalla teet? Minä käytän pihtimittaria, sillä voi suorittaa mittauksia ilman kaapelin katkaisua.
    Ja onhan se jo selvää, että vanhoista sivuvirtamoottoreista pitää päästä jo eroon, nyt tyristorisäätöiset moottorit nykypäivää.

    Näiden pihtimittarien tarkkuus kyllä riittää käytännön töissä vallan hyvin.
    Ja useimmin sähkömoottorissa on vielä kilpi jossa esitetän pääarvot ja joissakin näkyy jopa hyötysuhdelukemakin.
    Minä katson ainakin aluksi tuota kilpeä ja siitä saatavia tietoja. Ja kilven tietojen mukaan voi sitten katsella laajempia sähkömoottoritaulukoita.

    Äänestä

miten voi tietää hyötysuhdetta ellei tiedä moottorin antamaa tehoa?

Äänestä
  • Eiköhän siitä arvokilvestä ole ensimmäisenä nähtävissä se moottorin teho.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


a.m.p kirjoitti:

Sivuvirtamoottori toimii 440 voltin jännitteellä. Tyhjäkäydessään vie 630 wattia.

Magnetoimisvirta on 0,65 ampeeria ja ankkuripiirin resistanssi on 0,71 ohmia.

Mikä on moottorin hyötysuhde, kun se ottaa sähköverkosta 6 kW tehon?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu