Kävin tutussa kaupassa ja huomasin siellä kyltin, että 7.2. alkaen se onkin auki sunnuntaisin klo 10...jotain (ne muista sulkemisaikaa).
Tämä on mielestäni symbolisesti viimeinen antautuminen mammonan palvonnalle, kun kaupat ovat auki kirkonmenojen aikaan. Lisävivahteena siinä on se, että kirkossa käyvä työntekijä saattaa joutua kärsimään työvuorojärjestelyistä.
Mitäs arkkipiispa? Ei mitään.
Mitäs minä? Minusta kauppojen sunnuntaiaukiolot ovat ylipäätään haitallisia. Eihän monikaan ala esimerkiksi syömään kymmentä prosenttia enempää, jolloin lisäkulutus korvaisi ruokakaupan lisäkustannukset pitemmästä aukiolosta. Käytännössä tapahtunee pienten lähikauppojen vähenemistä kymmenillä prosenteilla, mikä sekin vähentää kuluttajan palvelutasoa, varsinkin autottomien ihmisten osalta.
Alan siis pitämäni älä osta mitään -sunnuntaipäivän lisäksi asioimaan niissä kaupoissa, missä sunnuntaiaukioloa ei ole tai ei ainakaan kirkonmenojen aikaan. Kuten kauppiailla on oikeus toimia vapaasti, niin on kuluttajillakin.
Jos edes 10% kuluttajista pyrkisi ohjaamaan kauppiaiden lepopäivää sunnuntaille, useammilla olisi rauhallisempi sunnuntai, yhteinen lepopäivä.
Jos taas kehitys sallitaan markkinavetoisesti, saattaakin maanantaista tulla uusi lepopäivä. Jo nyt joissakin palvelupisteissä on havaittavissa maanantaina kiinnipitämistä. Minusta maanantai ei ole millään tapaa sunnuntaita parempi lepopäivä. Jälkimmäistä suosittaa pitemmät perinteet.
Tämä on mielestäni symbolisesti viimeinen antautuminen mammonan palvonnalle, kun kaupat ovat auki kirkonmenojen aikaan. Lisävivahteena siinä on se, että kirkossa käyvä työntekijä saattaa joutua kärsimään työvuorojärjestelyistä.
Mitäs arkkipiispa? Ei mitään.
Mitäs minä? Minusta kauppojen sunnuntaiaukiolot ovat ylipäätään haitallisia. Eihän monikaan ala esimerkiksi syömään kymmentä prosenttia enempää, jolloin lisäkulutus korvaisi ruokakaupan lisäkustannukset pitemmästä aukiolosta. Käytännössä tapahtunee pienten lähikauppojen vähenemistä kymmenillä prosenteilla, mikä sekin vähentää kuluttajan palvelutasoa, varsinkin autottomien ihmisten osalta.
Alan siis pitämäni älä osta mitään -sunnuntaipäivän lisäksi asioimaan niissä kaupoissa, missä sunnuntaiaukioloa ei ole tai ei ainakaan kirkonmenojen aikaan. Kuten kauppiailla on oikeus toimia vapaasti, niin on kuluttajillakin.
Jos edes 10% kuluttajista pyrkisi ohjaamaan kauppiaiden lepopäivää sunnuntaille, useammilla olisi rauhallisempi sunnuntai, yhteinen lepopäivä.
Jos taas kehitys sallitaan markkinavetoisesti, saattaakin maanantaista tulla uusi lepopäivä. Jo nyt joissakin palvelupisteissä on havaittavissa maanantaina kiinnipitämistä. Minusta maanantai ei ole millään tapaa sunnuntaita parempi lepopäivä. Jälkimmäistä suosittaa pitemmät perinteet.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.