Useissa maailmanuskonnoissa uskotaan absoluuttisen rakastavaan ja armeliaaseen Jumalan, jonka vielä väitetään olevan kaikkivoipa.
No niin, taas on nähty, millainen maailmamme on.
Luonnonkatastrofeja ja terrorismia muiden muassa.
Täällä ateistit ja agnostikot ovat keskimäärin rehellisempiä itselleen kuin uskovat. Uskovat
taas yleensä ovat sellaisia, jotka uhkaavat uskottomia tai vääräuskoisia ikuisella helvetillä,
jos menevät uskonnollisessa mielessä aukomaan suutaan.
Miten sitten pelastaa kaikkihyvä ja kaikkivoipa
Jumala, kun on näin paljon kärsimystä yms.?
En ole itse ainakaan keksinyt vielä muuta kiertokonstia, kuin että meidät kaikki/sielumme
olisi luotu suoraan "taivaaseen" ja vain "ikuisuudessa" aikamme kuluksi eläisimme ihmiselämän pituisia trippejä välillä tänne kärsimyksen maailmaan, joka on tarkoituksella suunniteltu niin, että siitä Jumala tuntuu puuttuvan. Mutta jos näin on, niin uskon, että
elämä on tarkoitettu elettäväksi, elettäväksi ihmisiksi, eikä paettavaksi. Jos näin on, en usko
että ihminen pelastuu uskomalla, vaan on Jumalan kannalta kertakaikkiaan yhdentekevää uskooko häneen vai ei.
Mutta sehän nyt lienee selvää, että ihmisestä ei ole toisen ihmisen tuomariksi. Jokainen toimii joka hetki oman sisäisen todellisuutensa kannalta mielekkäästi. Vain Jumala, jos on, on kykenevä näkemään ihmisen aivojen sisään, ja näkemään
ihmisen tekoineen hänen menneisyytensä ja aivojen rakenteen huomioiden.
No niin, taas on nähty, millainen maailmamme on.
Luonnonkatastrofeja ja terrorismia muiden muassa.
Täällä ateistit ja agnostikot ovat keskimäärin rehellisempiä itselleen kuin uskovat. Uskovat
taas yleensä ovat sellaisia, jotka uhkaavat uskottomia tai vääräuskoisia ikuisella helvetillä,
jos menevät uskonnollisessa mielessä aukomaan suutaan.
Miten sitten pelastaa kaikkihyvä ja kaikkivoipa
Jumala, kun on näin paljon kärsimystä yms.?
En ole itse ainakaan keksinyt vielä muuta kiertokonstia, kuin että meidät kaikki/sielumme
olisi luotu suoraan "taivaaseen" ja vain "ikuisuudessa" aikamme kuluksi eläisimme ihmiselämän pituisia trippejä välillä tänne kärsimyksen maailmaan, joka on tarkoituksella suunniteltu niin, että siitä Jumala tuntuu puuttuvan. Mutta jos näin on, niin uskon, että
elämä on tarkoitettu elettäväksi, elettäväksi ihmisiksi, eikä paettavaksi. Jos näin on, en usko
että ihminen pelastuu uskomalla, vaan on Jumalan kannalta kertakaikkiaan yhdentekevää uskooko häneen vai ei.
Mutta sehän nyt lienee selvää, että ihmisestä ei ole toisen ihmisen tuomariksi. Jokainen toimii joka hetki oman sisäisen todellisuutensa kannalta mielekkäästi. Vain Jumala, jos on, on kykenevä näkemään ihmisen aivojen sisään, ja näkemään
ihmisen tekoineen hänen menneisyytensä ja aivojen rakenteen huomioiden.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Jos tekee lyhyen yhteenvedon kirjoituksestasi
niin se mennee jotenkin näin. Sinä pakenet jotakin kokoajan ja teet siitä päätelmiä että uskovat pakenee myös jotakin kokoajan. Perin outoa ja kovin kummallista. Harjoittele hieman lisää ja tutustu ihmisiin paremmin. Kannattaa vastaisuudessa myös varoa niitä tahoja jotka katsovat aivojesi sisään ;)
Tapasin eilen toisen tyttäristäsi, antoi oikein hyvää kyytiä, on siis tullut äitiinsä.
Mutta miksi truba, oi miksi et itse elä kuten saarnaat?
Äitisikin, silloin koun "sisäänajoin" häntä, totesi puutteesi.
Tyttäresi nauravat Sinulle avoimesti.
Miksi kiellät kaiken? Pepsity!
nasse on valheen lapsi ja valhetta täynnä
... mitä vaan mutta katu-uskottavuuden takia vois tiputella sekaan pari faktaakin :D
... minäpä kerron kaksi; kumpikaanm ei tytär eikä äiti ollut neitsyitä, a-rapusta siis ;p
hänessä oleva viha ja katkeruus. varokaa tälläisiä kiihkoilijoita. nämä ovat niitä pikkunilkkejä!
Olen hyvin pitkälti kanssasi samaa mieltä tästä kirjoittajasta. Hän pelkää ja on oman pelkonsa uhri.
mistäpä tiedät? mistä?
Ollessani 3v luukutit tuhkikseen kunnon uskovaisen tavoin, mistä se kertoo?
Pelkään minäkin joitakin asioita, mutta monet peloistani ovat erilaisia kuin "keskivertokansalaisella". Mutta
en mene niihin tarkemmin.
Jos jotain kiinnostaa, niin mielikuvitukseni
tuotteita on kotisivullani:
http://www.iki.fi/manninen/
Seuraavin huomautuksin:
ajatteluni-linkki sisältää osin hieman vanhentunutta ajatteluani. Tällä hetkellä uskon korkeampaan voimaan.
uskonnonfilosofia-linkki on osadokumentti hengellisestä heräämisestäni. Se ei ehkä aukene kovin hyvin, ellei ole kokenut jotain vastaavaa itse.
En minä pakene muuta kuin sitä, että pää kuumenee liikaa näitä uskonjuttuja funtsiessa, tai että liian suuri osa valveillaoloajastani menee korkeampaa voimaa ja internetviestejä miettiessä.
Tosin uskonnonfilosofia (tai paremminkin uskonfilosofia) ehkä saattaa olla eräs harrastuksistani koko loppuelämäni ajan, onpa
sitä jäljellä nyt sitten yksi minuutti tai esim. 40 vuotta.