Usean tuhannen suomalaisen sotilaan henki olisi säästynyt, jos Talvisodassa pioneerit olisivat olleet ajan tasalla.
Jatkosodan aikana 1941-1944 pioneerit asettivat kolmena talvena yli 56.000 jäämiinaa Suomenlahden pohjukkaan Rajajoelta Vammeljoelle n. 14 kilometrin matkalle. Koko kenttä olisi voitu räjäyttää vihjollisen edessä, jos se olisi yrittänyt hyökkäystä jäitse Kannaksen länsiosaan.
Talvisodan loppuvaiheessa vihollinen hyökkäsi Suomenlahden yli jäätä pitkin
panssarivaunujen tukemana ja nousi maihin Vilajoella. Katkaisi Viipurin - Haminan valtatien ja valloitti Säkkijärven. Hamina olisi ollut muutaman vuorokauden päässä.
Jäämiinoitteen rakentaminen Säkkijärven edustalle jäälle ja sen räjäyttäminen vihollisen hyökätessä olisi pysäyttänyt hyökkäyksen. Talvisodan loppuvaiheessa suomalaisia kaatui noin tuhat miestä vuorokaudessa, eivät tosin kaikki Viipurinlahdella.
Jatkosodan aikana 1941-1944 pioneerit asettivat kolmena talvena yli 56.000 jäämiinaa Suomenlahden pohjukkaan Rajajoelta Vammeljoelle n. 14 kilometrin matkalle. Koko kenttä olisi voitu räjäyttää vihjollisen edessä, jos se olisi yrittänyt hyökkäystä jäitse Kannaksen länsiosaan.
Talvisodan loppuvaiheessa vihollinen hyökkäsi Suomenlahden yli jäätä pitkin
panssarivaunujen tukemana ja nousi maihin Vilajoella. Katkaisi Viipurin - Haminan valtatien ja valloitti Säkkijärven. Hamina olisi ollut muutaman vuorokauden päässä.
Jäämiinoitteen rakentaminen Säkkijärven edustalle jäälle ja sen räjäyttäminen vihollisen hyökätessä olisi pysäyttänyt hyökkäyksen. Talvisodan loppuvaiheessa suomalaisia kaatui noin tuhat miestä vuorokaudessa, eivät tosin kaikki Viipurinlahdella.
Vastaukset 14
Vanhimmat
ajan tasalla. Rahoitus ei.
Jäämiinoja ei ollut edes kehitetty Talvisodan aikana..
Juuri tuo Viipurinlahden tapaus maaliskuulta 1940 pani suomalaiset todella kehittämään jäämiinoitusta. Siihen asti oli luotettu railojen sahaamiseen ja muihin tehottomiksi osoittautuneisiin keinoihin.
Jäämiina lyhyesti: lasipullossa trotyyliä ja korkki. Naru kaulaan ja jääkairalla reikä jäähän. Pullo jään alle ja narulla kiinni puupalikkaan. Sama toistuu muutaman metrin välein. Satojen metrien miinakenttä räjäytetään YHDELLÄ herätteellä ja tärähdys vedessä räjäyttää seuraavan jne. Raja railona aukee...
Väärin, päämaja ei ollut ajantasalla. Siellä ei edes ajateltu, että kylmä talvi sallisi ryssän hyökkäyksen jäätä pitkin. Edes rannikkoa ei oltu miehitetty asiallisesti.
Joten ei se pioneerien taitamattomuutta ollut
Jos noin oli, niin päämajan upseerit eivät olleen oppineet historiasta mitään. Suomen sodassa venäläiset hyökkäsivät jäätä myöten Ahvenanmaalle. Maaliskuussa 1809 venäläiset hyökkäsivät Michael Barclay de Tollyn johdolla merenkurkun yli Vaasasta Uumajaan.
http://www.saunalahti.fi/arnoldus/uuma1809.htm
https://www.google.fi/?gfe_rd=cr&ei=4sn9VNr7Dq74iQautYEQ&gws_rd=ssl#q=barclay de tolley
rauhan aikana riittäneet Viipurinlahden rannikon linnoittamiseen eikä sodan aikana miehittämiseen.
Kun vaara todettiin, joukkoja oli alettava haalia Merivoimista ja Lapista sekä P-Karjalasta.
Ruotsi hyökkäsi joskus Keskiajalla jäätyneitten Tanskan salmien yli Tanskaan ja voitti sodan tällä yllätyksellä.
Siihen ei oltu varauduttu sillä sellaista talvea ei ollut sotapelejä pelattaessa.
Vaaran havaitsemiseen olisi riittänyt jatkuva partiointi ja jään paksuuden mittaaminen.
Vaaran uhatessa sinne lähetettiin sitten Wallenius, jolle jäi ryyppy päälle matkan aikana aloitutusta joupottelusta. Sotaoikeuteen ja kiväärin piippujen eteen tuollainen olisi kulunut.
Mutta eihän upseereja sentään syytteeseen laitettu. Mannerheimin sädekehä olisi voinut himmetä
Kyllä vaara tiedettiin, mutta joukkoja ei ollut irrottaa kuin meripuolustuksesta.
Jään paksutessa alettiin sahata railoja, mutta ankara pakkanen jäädytti ne nopeasti.
Walleniuksen tullessa vihollinen jo ylitti lahden. Virasta vapauttaminen katsottiin riittäväksi rangaistukseksi.
Ei kylläkään tajuttu. Maihinnousuhan vaaransi Viipurin suunnan puolustuksen. Siellä olevat joukot olivat vailla yhteistä komentajaa. Wallenius komennettiin sitten hätäpäissä Lapista asti, eikä siellä ollut mitään esikuntaakaan.
Eli siihen ei ollut valmistauduttu millään lailla.
Viipurin Rannikkolohko Merivoimien alaisena. Joukkoja ei ollut mahdollista irrottaa, mutta rannikkopattereita ja pari pataljoonaa oli.
HYökkäyksen voima yllätti.
Ltn Sutela ja Säkkijärven polkka takasivat meille nyt jäljellä olevan itsenäisyyden. Matti Lukkari oli hyvä esimies Rottakoulussa. Viro muistaa häntä aina.
Rantaruotsalaiset suorittivat veneillä viimeisimmän maihinnousun Uumajan lohkolle kesällä 1944. Kaikkiaan 800:sta sotilaskarkurista 3/4 osaa, eli 600, oli kotoisin Pohjanmaan ruotsinkieliseltä rannikolta. Siis Kokkolasta Siinpyyhyn väliseltä "isänmaallisuusvyöhykkeeltä". Suurin osa kuitenkin Vaasan seudulta, mm. Munsalasta.
Tarkoitat siis näitä soutajia: minä olin soutajan poika, sankari siis itsekin,minä soutaisin pidemmälle....
http://tappis.0catch.com/Munsalan-viikingit.htm