Kauppalehti 11.2.2016
Hallitus hyväksyy tänään torstaina täysistunnossa siirtymisen asteittain yhteiseen eurooppalaiseen talletussuojaan.
Hyväksyntä on teknistä, koska yhteisen talletussuojan perustaminen sisältyy jo Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen, jolla yhdenmukaistetaan luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kriisiratkaisua yhteisellä kriisinratkaisumenettelyllä ja yhteisellä -rahastolla.
Heinäkuussa 2014 annettu asetusehdotus tuli voimaan 2016 tammikuun alusta. EU-asetukset ovat välittömästä sovellettavaa lainsäädäntöä ilman kansallista implementointia.
Lisäbudjetti eduskuntaan
Valtiovarainministeriö on myös valmistellut lisätalousarvion, jossa VM saa oikeuden sopia EU:n kriisinratkaisuneuvoston kanssa runsaan miljardin euron lainanantovaltuuksista.
Lisäbudjetti annetaan eduskunnalle 19. helmikuuta, heti EU:n huippukokouksen jälkeen.
Lisäbudjettiesityksen mukaan valtiovarainministeriö voi tehdä EU:n yhteisen kriisinratkaisuneuvoston kanssa sopimuksen lainalimiittijärjestelystä, jonka puitteissa myönnettävien lainojen enimmäismäärä voi olla enintään 1 083 500 000 euroa. Lainat voidaan myöntää vakuutta vaatimatta.
Kuun alusta sovellettavaksi tullut kriisinratkaisumenettelyä koskeva asetus sisältää säännökset yhteisen kriisinratkaisurahaston muodostamiseksi sekä säännökset talletussuojan käytöstä kriisinratkaisun yhteydessä.
Talletussuojavarojen käytöstä kriisinratkaisussa päättää jatkossa EU:n Kriisinratkaisuneuvosto. Se on uusi virasto, jonka kotipaikaksi tulee Bryssel.
Talletussuojavarat kerätään talletussuojamaksuina, josta osa olisi riskiprofiiliin mukautettuja. Valtiovarainministeriön perusmuistion mukaan talletussuojan yhtenäistämisen ei pitäisi aiheuttaa pankkisektorille uusia kustannuksia, koska pankkien maksut eurooppalaiseen talletussuojajärjestelmään voidaan vähentää niiden maksuista kansallisiin talletussuojajärjestelmiin.
Toisaalta pankeille ja luottolaitoksille tulee kustannuksia kriisinratkaisurahastoon kerättävistä maksuista, joista osa kerätään perusmaksuna, osa riskiin perustuvana. Lisäksi kriisinratkaisuneuvostolla on oikeus tarvittaessa periä ylimääräistä maksua, sekä hallintomaksua virastonsa pyörittämiseen.
Sijoittajavastuu lisääntyy
Yhteinen talletussuojajärjestelmä otetaan käyttöön asteittain. Vuonna 2024 yhteisessä rahastossa pitäisi olla noin 44 miljardia euroa eli 0,8 prosenttia suojatuista talletuksista. Vuosittain rahastoon siis kerättäisiin vajaa 5 miljardia euroa. Pankit maksavat riskiperusteiset talletussuojamaksut suoraan yhteiseen rahastoon.
Kansalliset talletussuojajärjestelmät säilyisivät toiminnallisesti ennallaan, mutta vastuu korvausten maksamisesta siirtyisi vähitellen yhteiselle rahastolle.
Siirtymävaiheessa 2017-2024 yhteisen rahaston on tarkoitus toimia kansallisten rahastojen maksuvalmiuden turvaajana lainaamalla niille tarvittaessa varoja talletusten maksamista tai kriisinratkaisua varten.
Vuonna 2023 yhteinen talletussuojarahasto kattaisi 80 prosenttia talletussuojakorvausten ja korvauksista aiheutuvien tappioiden määrästä. Seuraavana vuonna vakuutuksesta vastaisi kokonaan yhteinen rahasto.
Kriisinratkaisumekanismi kokonaisuudessaan lisää sijoittajavastuuta pankkikriiseissä. Järjestelmä on vakuutuspohjainen ja sen tarkoituksena on vähentää veronmaksajien varojen käyttöä pankkikriisien hoidossa.
Uudistus myös vähentää finanssisektorin ja pankkien kotivaltioiden välistä kohtalonyhteyttä, jossa pankkikriisit kiertyvät julkisen talouden kriisiksi, kun ongelmia hoidetaan budjettivaroin.
Hallitus hyväksyy tänään torstaina täysistunnossa siirtymisen asteittain yhteiseen eurooppalaiseen talletussuojaan.
Hyväksyntä on teknistä, koska yhteisen talletussuojan perustaminen sisältyy jo Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen, jolla yhdenmukaistetaan luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kriisiratkaisua yhteisellä kriisinratkaisumenettelyllä ja yhteisellä -rahastolla.
Heinäkuussa 2014 annettu asetusehdotus tuli voimaan 2016 tammikuun alusta. EU-asetukset ovat välittömästä sovellettavaa lainsäädäntöä ilman kansallista implementointia.
Lisäbudjetti eduskuntaan
Valtiovarainministeriö on myös valmistellut lisätalousarvion, jossa VM saa oikeuden sopia EU:n kriisinratkaisuneuvoston kanssa runsaan miljardin euron lainanantovaltuuksista.
Lisäbudjetti annetaan eduskunnalle 19. helmikuuta, heti EU:n huippukokouksen jälkeen.
Lisäbudjettiesityksen mukaan valtiovarainministeriö voi tehdä EU:n yhteisen kriisinratkaisuneuvoston kanssa sopimuksen lainalimiittijärjestelystä, jonka puitteissa myönnettävien lainojen enimmäismäärä voi olla enintään 1 083 500 000 euroa. Lainat voidaan myöntää vakuutta vaatimatta.
Kuun alusta sovellettavaksi tullut kriisinratkaisumenettelyä koskeva asetus sisältää säännökset yhteisen kriisinratkaisurahaston muodostamiseksi sekä säännökset talletussuojan käytöstä kriisinratkaisun yhteydessä.
Talletussuojavarojen käytöstä kriisinratkaisussa päättää jatkossa EU:n Kriisinratkaisuneuvosto. Se on uusi virasto, jonka kotipaikaksi tulee Bryssel.
Talletussuojavarat kerätään talletussuojamaksuina, josta osa olisi riskiprofiiliin mukautettuja. Valtiovarainministeriön perusmuistion mukaan talletussuojan yhtenäistämisen ei pitäisi aiheuttaa pankkisektorille uusia kustannuksia, koska pankkien maksut eurooppalaiseen talletussuojajärjestelmään voidaan vähentää niiden maksuista kansallisiin talletussuojajärjestelmiin.
Toisaalta pankeille ja luottolaitoksille tulee kustannuksia kriisinratkaisurahastoon kerättävistä maksuista, joista osa kerätään perusmaksuna, osa riskiin perustuvana. Lisäksi kriisinratkaisuneuvostolla on oikeus tarvittaessa periä ylimääräistä maksua, sekä hallintomaksua virastonsa pyörittämiseen.
Sijoittajavastuu lisääntyy
Yhteinen talletussuojajärjestelmä otetaan käyttöön asteittain. Vuonna 2024 yhteisessä rahastossa pitäisi olla noin 44 miljardia euroa eli 0,8 prosenttia suojatuista talletuksista. Vuosittain rahastoon siis kerättäisiin vajaa 5 miljardia euroa. Pankit maksavat riskiperusteiset talletussuojamaksut suoraan yhteiseen rahastoon.
Kansalliset talletussuojajärjestelmät säilyisivät toiminnallisesti ennallaan, mutta vastuu korvausten maksamisesta siirtyisi vähitellen yhteiselle rahastolle.
Siirtymävaiheessa 2017-2024 yhteisen rahaston on tarkoitus toimia kansallisten rahastojen maksuvalmiuden turvaajana lainaamalla niille tarvittaessa varoja talletusten maksamista tai kriisinratkaisua varten.
Vuonna 2023 yhteinen talletussuojarahasto kattaisi 80 prosenttia talletussuojakorvausten ja korvauksista aiheutuvien tappioiden määrästä. Seuraavana vuonna vakuutuksesta vastaisi kokonaan yhteinen rahasto.
Kriisinratkaisumekanismi kokonaisuudessaan lisää sijoittajavastuuta pankkikriiseissä. Järjestelmä on vakuutuspohjainen ja sen tarkoituksena on vähentää veronmaksajien varojen käyttöä pankkikriisien hoidossa.
Uudistus myös vähentää finanssisektorin ja pankkien kotivaltioiden välistä kohtalonyhteyttä, jossa pankkikriisit kiertyvät julkisen talouden kriisiksi, kun ongelmia hoidetaan budjettivaroin.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.