Mitä olisi fennon elämä ilman suruja. Surut pitävät nettifennotkin hengissä. Fennoilu pelkästää fennojen kesken johtaisi ennenaikaisiin sairauksiin. Fenno kaipaa surujen aikaansaamaa jännitettä.
Surut ovat fennon elämän suola.
Fennot
2986
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 29
Vanhimmat
Deras liv vore nog så tomt och händelselöst om vi inte fanns.
Tänk nu på signaturen "lukiolaislikka ",hon skulle annars vara ut och festa,supa kanske rentav.
Nu sitter hon så snällt och skriver hatinlägg om den svenskspråkiga befolkningen.
Där har vi en kommande politiker.
Heikki Tala olisi varmasti onneton mies ilman suruja. Mistä sitten Heikki olisi kirjoittanut IHRA- teesinsä, jos ei suruista. Mistä sitten nettifennot jauhaisivat päiväkaudet tarinoitaan jos ei olisi suruja. Mistä sitten fennot säästäisivät miljardettain euroja, jos ei suruista. Ei kai fenno ota fennolta.
Den här spalten vore död redan.
Fenno esiintyy naama rypyssä vakavasti syrjäytettynä kansalaisena syyttäen suruja. Kaikki tietävät, että tällaiset tapaukset ovat tipahtaneet kyydistä ihan oman itsensä takia. Tala esittää, että hallitus heikentää surujen asemaa tietäen hyvin, että fennon asemaa heikennetään vielä enemmän. Fennot ovat tosi heikoilla ja onneksi he ovat alkaneet nauraa itselleen. Yhtenä osoituksena on Persu-äänestäjien häipyminen. Eli populismia on alettu ymmärtää oikein.
"Ei kai fenno ota fennolta."
Tyhjätasku ottaisi toiselta tyhjätaskulta muuta kuin poskeen? Ei onnistu ja jälkimmäinenkin on onnenkauppaa Talabanaanien swingerilloissa. Sen verran lerppua lienee meno niissä kuten olemme saaneet palstalta lukea. Jos ei, niin laittakaa toki raporttia tulemaan!
Tala själv är uppstånden !
50-vuoden sisään sekin selviää.
50 vuoden päästä ruotsin kieli kukoistaa Suomessa. Ruotsinkielisten määrä on kasvanut. Suomenkieliset nuoretkin haluavat ruotsinkielisiin kouluihin. RKP: tä ei enää tarvita, koska suomenkieliset ovat huomanneet ruotsin arvon ja hoitavat kielipolitiikkaa hyvin.
Mäkin veikkaan, että ruotsinkielisten osuus on hieman noussut. Ja veikkaan myös, että myös muut vähemmistömme voivat erinomaisesti: niin saamet, romanit kuin viittomakieliset. Yleensä tuppaa käymään niin, että kun tuntee oman vähemmistönsä olevan uhattuna, niin se vain vahvistaa yhteisöä.
Ajatelkaa, jos Suomessa asuisi pelkkiä fennoja. Aika hirveä ajatus ja todella hyvä, ettei näin ole.
Toisin kuin fennot tarinoi, nuoret ymmärtävät kasvavassa määrin, miten arvokasta on opetella nuorena kaksi kieltä omassa kotimaassa. Kielikombinaatioita on tolkuttomasti mutta luontevinta on tietenkin suomi/ruotsi. Ruotsinkielisiä kouluja ja yliopistoja on ja lisää voidaan rakentaa.
Totta kotona ja/tai koulussa hankittu kaksikielisyys on niin arvokas asia ihmisen elämälle, ettei siitä uskalleta oikein keskustella. Ehkä niin on parasta eli parasta olla hiljaa koko asiasta.
Missä on fennon kaksikielisyys? Suomi ja savo? Savo on kuitenkin heti jätettävä taka-alalle jo Etelä-Suomeen muutossa.
Mihin fenno vertaa itseään, jos ei suruun. No kreikkalaiiseenkaan ei voi verrata, kun he ovat menneet ohi jo kirkkaasti.
Toisen toiveuni ja toisen painajainen. Mutta totuus sattuu vain toiseen.
Fennoon saattuu kovasti!
Mitä luontevaa on osata kieltä, jota tarvinnut kerran tai kaksi elämänsä aikana? Paljon olen reissannut ja eri puolilla Suomea asunut, mutta ei ole tullut ruotsin tarvetta oikeasti vastaan. Nekin kaksi "ummikkoa" osasivat mm.suomea ja englantia(kuten minäkin) Eniten olen hyötynyt ja iloinnut englannin, saksan ja ranskan taidoista. Ei mulla mitään vihaa ruotsia kohtaan, mutta enpä ole tarvinnut. En Suomessa enkä muualla.
Tuo on sinun kohtalosi. Jos puhutaan kaksikielisyydestä pitää todella elää kaksikielisessä ympäristössä. Suku, perhe, kaverit, työtoverit jne. kuuluvat kaksikielisen maailmaan. Jos et ole sellaisessa kuviossa, olet aina enemmän tai vähemmän out. Jos osaat jotakin kieltä ilman luontaisia kielikummpaneita, olet aina enemmän tai vähemmän out.
Tusentals finskspråkiga får sin utkomst på tvåspråkiga orter för att de också behärskar svenska.Inte köper en svenskspråkig jordbrukare dyra lantbruksmaskiner tex, om han inte kan göra det på svenska,eller köp och försäljning av fastigheter.
Ruotsin kielestä tuleva hyöty näkyy esim. tällä palstalla: Kouluruotsilla lukee sujuvasti myös palstan ruotsinkieliset viestit. Eli kielitadosta voi olla hyötyä myös "yllättävissä" paikoissa. Ja siitä kannattaa siten myös iloita, eikä aina naama norsun v*tulla valittaa sitä, kuinka kamalaa on, että on jounut lukemaan ruotsia.
Väldigt bra behärskar många båda språken (finskspråkiga )
Mera nytta har man av svenska på tvåspråkiga orter än franska tex.det behövs inte så väldigt ofta om man sitter i kassan på S- Market elller Citymarket.
ryuwyuy: "Eli kielitadosta voi olla hyötyä myös "yllättävissä" paikoissa."
Siksipä suomalaisten enemmistö haluaakin opiskella ensimmäisenä vieraana kielenään englantia ja sen rinnalla toisena (kolmantena, neljäntenä...) vieraana kielenään kolmen neljäsosan enemmistö haluaa opiskella pakkoruotsin sijasta valinnaisesti mitä tahansa tarjolla olevaa kieltä, ruotsi yhtenä tarjokkaana muiden kielten joukossa.
Det finns såna förstås som hellre vill vara arbetslösa än betjäna de hatade svenskspråkiga på deras modersmål.(sedan kan man gnälla om diskriminering om någon arbetsgivare hellre anställer en tvåspråkig person.)
Svekomielinen fenno "Fennot" kyselee hurskaasti näin: "Mitä olisi fennon elämä ilman suruja."
Entä mitä olisi svekon elämä ilman fennojen pakkoruotsia? Svekot itse todistavat, etteivät he tulisi edes toimeen ilman fennojen pakkoruotsia. Kas näin he sen muun muassa todistavat:
Mikaela Nylander paljastaa: "Suomen ruotsinkielinen väestö on täysin riippuvainen kouluruotsin asemasta pakollisena kielenä." http://www.hs.fi/politiikka/a1376184581312
Viimeksi svekojen kellokkaista Carl Haglund todisteli pakkoruotsin välttämättömyyttä svekojen kannalta: http://areena.yle.fi/1-2466844 (poistunut Areenasta)
Asseri Joutsimäelle ruotsinkielinen virkamies paljasti sen, että ruotsinkieliset eivät muka selviä Suomessa ilman enemmistön pakkoruotsia: “Jos suomenkielisillä ei olisi tätä vastaavaa 'rasitetta', he voisivat käyttää aikansa ja voimansa hyödyllisemmin esim. englantiin tai matematiikkaan, jolloin ruotsinkieliset lapset joutuisivat epäoikeudenmukaiseen asemaan.' Tämä oli siis pakollisen ruotsin ajajien filosofia ja todellinen motiivi – –.” Opettaja-lehti (Keskustelua-palsta), 10/2004 http://www.pakkoruotsi.net/rkp.shtml
Svekot eivät siis pärjää ilman muille säädettyä pakkoruotsia. Heille ei riitä, että heillä itsellään ruotsi on pakollinen.
Eikö Nettisuomal-nettifenno elämääsi mahdu muuta kuin pakkoruotsi?
Miten WC:ssä tänään?
Tai svekkulien. Ahvenethan kokivat melkein hermoromahduksen, kun Ruotsi köski painua helvettiin tuulivoimatuki vaatimusten kanssa.
Jlaineen pitäisi keskittyä aaltovoimaan, ettei laine mene hukkaan.