Mikäli Nato ei asettuisi "täydellä voimalla" Turkin tueksi, Baltian mailla olisi edessä tukalat paikat, mikä heikentäisi Suomen ja Ruotsin turvallisuusympäristöä, kirjoittaa valtiotieteiden tohtori Alpo Rusi.
Pitkänlinjan vaikuttajan Alpo Rusin mukaan pahin tilanne syntyy, jos Turkki menettäisi hermonsa ja aloittaisi pakolaisten eristämisen Syyrian puolella.
Syyrian sotaa on yritetty ratkoa Münchenissä. Toiset pitävät kaupunkia huonona enteenä ja vittaavat syyskuuhun 1938. Venäjä on kuitenkin saavuttamassa sotilaalliset tavoitteensa Syyriassa ja presidenti Bashar al-Assadin hallinto näyttäisi säilyttävän asemansa. Toisaalta kyse on enemmänkin jo siitä, leviääkö sota nyt Venäjän ja Naton vaikutusvaltaisen jäsenvaltion Turkin väliseksi sotilaalliseksi yhteenotoksi.
Venäjän valtiomedioissa on jo kysytty, onko sota Venäjän ja Turkin välillä mahdollinen? Syyrian Aleppossa on menossa Stalingradia muistuttava katutaistelujen ja pommitusten kaoottinen lopputaisteluvaihe.
Kaupungin joutuminen Venäjän ja Syyrian haltuun ajaisi arviolta kaksi miljoonaa siviiliä Turkin rajoille. Samaan aikaan Venäjän propaganda on alkanut syyttää Siinailla viime syksynä pudonneen venäläisen Metrojet matkustajakoneen alasampumisesta ei enää ISIS-terroristeja vaan turkkilaisia "äärikansallisia terroristeja".
lll
Venäjä on aloittanut tätä kirjoitettaessa suuret sotaharjoitukset eteläisellä komentoalueella, mihin myös Mustanmeren ja Kaspian meren laivastot ovat liittyneet. Venäläinen tarkkailija Pavel Folgenhauer katsoo Venäjän valmistautuvan laajamittaiseen sotilaalliseen yhteenottoon Turkin kanssa. Folgenhauerilla katsotaan olevan läheiset yhteydet Venäjän puolustushallintoon, vaikka hän on usein ollut myös Kremlin kriittikko. Hän ennusti 2008 Georgian sodan syttymisen ja on julkaissut oikeaksi osuneita Kremlin sisäpiiritietoja aiemminkin.
Yllätyksellisesti aloitettuja sotaharjoituksia käytettiin jo Neuvostoiiiton aikana miehityksen valmisteluun, kuten Tshekkoslovakiassa kesällä 1968. Näin tapahtui myös Krimin anastusta edeltävinä viikkoina 2013 ja -14.
Naton huoli on tarkkailijoiden mukaan kasvanut nopeasti, eikä Valkoisella talolla ole enää mahdollisuuksia jäädä sivustakatsojaksi, mikäli sen arvokas liittolainen ajautuu sotilaalliseen ahdinkoon. Mikäli entiset arkkiviholliset Venäjä ja Turkki ajautuisivat sotilaalliseen yhteenottoon, pelissä olisi Naton uskottavuus.
Mikäli Nato ei asettuisi "täydellä voimalla" Turkin tueksi, Baltian mailla olisi edessä tukalat paikat, mikä heikentäisi Suomen ja Ruotsin turvallisuusympäristöä.
lll
Maiden puolustusministerit olivat ensimmäistä kertaa Naton pöydässä 11. helmikuuta, eivätkä puhuneet Afrikan kriisinhallintaoperaatioista vaan Venäjästä.
Sattumoisin samana päivänä Venäjän pääministeri Dmitri Medvedevin saksalaismedialle antama lausunto teki osin tyhjäksi Suomessa elätellyt toiveet, että Venäjältä Suomeen ei tulisikaan jatkossa turvapaikanhakijoita kohtuuttomia määriä.
Medvedev ei tätä taannut, vaan arvosteli Euroopan unionia ei vain Syyrian sodasta vaan myös epäonnistuneesta maahanmuuttopolitiikasta. Medvedevin esiintyminen on epäilemättä linjassa presidentti Vlamidir Putinin laajemman strategian kanssa, missä tavoitteena on "kostaa" EU:n ja Yhdysvaltojen talouspakoitteet epävakauttamalla unionia.
lll
Entinen Valkoisen talon neuvonantaja ja professori John D. Schindler arvosteli syksyllä 2013 Yhdysvaltain presidentti Barack Obamaa siitä, että hän ei puuttunut Syyrian sotaan sotilaallisesti, kun al-Assadin hallinto oli ylittänyt "punaisen rajaviivan" agressiollaan.
Nyt Schindler katsoo Observer.com-julkaisussa, ettei Putinia voi enää pysäyttää Syyriassa. Hänen mukaansa Venäjän puolustusministeriö on aloittanut myös tehostetun informaatiosodan. Tähän liittyen Kreml väittää "totuuden vastaisesti", että Yhdysvaltain hävittäjät olisivat aiheuttaneet suuria siviiliuhreja Aleppossa.
Schindlerillä on käytettävissään kaiketi luotettavia tiedustelutietoja venäläishävittäjien liikkeistä ja pilottien keskusteluista, jotka kumoaisivat Venäjän väitteet. Naton väliintuloa Turkin avuksi hän epäilee, koska Syyria ei ole perustelu kolmannelle maailmansodalle.
Pahin tilanne syntyisi, jos Turkki menettäisi hermonsa ja aloittaisi pakolaisten eristämisen Syyrian puolella, toisin sanoen aloittaisi sotatoimet al-Assadia vastaan. Tällöin Venäjän ja Turkin sota olisi jossain muodossa väistämätön.
Tilanne on joka tapauksessa kärjistynyt tavalla, mikä saa pakolaiskriisin kohteeksi joutuneen Euroopan unionin näyttämään avuttomalta. Ainakin täysin valmistautumattomalta diplomatiaan, joka nojautuisi viime kädessä voimankäytön kykyyn. Miksi näin on päässyt tapahtumaan, voivat myös EU:n sotilaskyvyn kehittämistä vastustaneet liittoutumattomat jäsenmaat miettiä.
ALPO RUSI
Pitkänlinjan vaikuttajan Alpo Rusin mukaan pahin tilanne syntyy, jos Turkki menettäisi hermonsa ja aloittaisi pakolaisten eristämisen Syyrian puolella.
Syyrian sotaa on yritetty ratkoa Münchenissä. Toiset pitävät kaupunkia huonona enteenä ja vittaavat syyskuuhun 1938. Venäjä on kuitenkin saavuttamassa sotilaalliset tavoitteensa Syyriassa ja presidenti Bashar al-Assadin hallinto näyttäisi säilyttävän asemansa. Toisaalta kyse on enemmänkin jo siitä, leviääkö sota nyt Venäjän ja Naton vaikutusvaltaisen jäsenvaltion Turkin väliseksi sotilaalliseksi yhteenotoksi.
Venäjän valtiomedioissa on jo kysytty, onko sota Venäjän ja Turkin välillä mahdollinen? Syyrian Aleppossa on menossa Stalingradia muistuttava katutaistelujen ja pommitusten kaoottinen lopputaisteluvaihe.
Kaupungin joutuminen Venäjän ja Syyrian haltuun ajaisi arviolta kaksi miljoonaa siviiliä Turkin rajoille. Samaan aikaan Venäjän propaganda on alkanut syyttää Siinailla viime syksynä pudonneen venäläisen Metrojet matkustajakoneen alasampumisesta ei enää ISIS-terroristeja vaan turkkilaisia "äärikansallisia terroristeja".
lll
Venäjä on aloittanut tätä kirjoitettaessa suuret sotaharjoitukset eteläisellä komentoalueella, mihin myös Mustanmeren ja Kaspian meren laivastot ovat liittyneet. Venäläinen tarkkailija Pavel Folgenhauer katsoo Venäjän valmistautuvan laajamittaiseen sotilaalliseen yhteenottoon Turkin kanssa. Folgenhauerilla katsotaan olevan läheiset yhteydet Venäjän puolustushallintoon, vaikka hän on usein ollut myös Kremlin kriittikko. Hän ennusti 2008 Georgian sodan syttymisen ja on julkaissut oikeaksi osuneita Kremlin sisäpiiritietoja aiemminkin.
Yllätyksellisesti aloitettuja sotaharjoituksia käytettiin jo Neuvostoiiiton aikana miehityksen valmisteluun, kuten Tshekkoslovakiassa kesällä 1968. Näin tapahtui myös Krimin anastusta edeltävinä viikkoina 2013 ja -14.
Naton huoli on tarkkailijoiden mukaan kasvanut nopeasti, eikä Valkoisella talolla ole enää mahdollisuuksia jäädä sivustakatsojaksi, mikäli sen arvokas liittolainen ajautuu sotilaalliseen ahdinkoon. Mikäli entiset arkkiviholliset Venäjä ja Turkki ajautuisivat sotilaalliseen yhteenottoon, pelissä olisi Naton uskottavuus.
Mikäli Nato ei asettuisi "täydellä voimalla" Turkin tueksi, Baltian mailla olisi edessä tukalat paikat, mikä heikentäisi Suomen ja Ruotsin turvallisuusympäristöä.
lll
Maiden puolustusministerit olivat ensimmäistä kertaa Naton pöydässä 11. helmikuuta, eivätkä puhuneet Afrikan kriisinhallintaoperaatioista vaan Venäjästä.
Sattumoisin samana päivänä Venäjän pääministeri Dmitri Medvedevin saksalaismedialle antama lausunto teki osin tyhjäksi Suomessa elätellyt toiveet, että Venäjältä Suomeen ei tulisikaan jatkossa turvapaikanhakijoita kohtuuttomia määriä.
Medvedev ei tätä taannut, vaan arvosteli Euroopan unionia ei vain Syyrian sodasta vaan myös epäonnistuneesta maahanmuuttopolitiikasta. Medvedevin esiintyminen on epäilemättä linjassa presidentti Vlamidir Putinin laajemman strategian kanssa, missä tavoitteena on "kostaa" EU:n ja Yhdysvaltojen talouspakoitteet epävakauttamalla unionia.
lll
Entinen Valkoisen talon neuvonantaja ja professori John D. Schindler arvosteli syksyllä 2013 Yhdysvaltain presidentti Barack Obamaa siitä, että hän ei puuttunut Syyrian sotaan sotilaallisesti, kun al-Assadin hallinto oli ylittänyt "punaisen rajaviivan" agressiollaan.
Nyt Schindler katsoo Observer.com-julkaisussa, ettei Putinia voi enää pysäyttää Syyriassa. Hänen mukaansa Venäjän puolustusministeriö on aloittanut myös tehostetun informaatiosodan. Tähän liittyen Kreml väittää "totuuden vastaisesti", että Yhdysvaltain hävittäjät olisivat aiheuttaneet suuria siviiliuhreja Aleppossa.
Schindlerillä on käytettävissään kaiketi luotettavia tiedustelutietoja venäläishävittäjien liikkeistä ja pilottien keskusteluista, jotka kumoaisivat Venäjän väitteet. Naton väliintuloa Turkin avuksi hän epäilee, koska Syyria ei ole perustelu kolmannelle maailmansodalle.
Pahin tilanne syntyisi, jos Turkki menettäisi hermonsa ja aloittaisi pakolaisten eristämisen Syyrian puolella, toisin sanoen aloittaisi sotatoimet al-Assadia vastaan. Tällöin Venäjän ja Turkin sota olisi jossain muodossa väistämätön.
Tilanne on joka tapauksessa kärjistynyt tavalla, mikä saa pakolaiskriisin kohteeksi joutuneen Euroopan unionin näyttämään avuttomalta. Ainakin täysin valmistautumattomalta diplomatiaan, joka nojautuisi viime kädessä voimankäytön kykyyn. Miksi näin on päässyt tapahtumaan, voivat myös EU:n sotilaskyvyn kehittämistä vastustaneet liittoutumattomat jäsenmaat miettiä.
ALPO RUSI
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kunnon täsmäisku ohjuksilla Kremliin rauhoittaisi koko tilanteen ja sodat Euroopassa loppuisivat kertaheitolla.
Mielellään vielä kaikista mahdollisista ilmansuunnista yhtäaikaisesti.
Eivät edes tietäisi, "kuka ampui, Bill vai Morrison"
Näistä kommenteista käy ilmi natokyykkyjen hallitsemattomat aggressiot.
Natottajille vastakkain asettelu tuntuu olevan ainut asia. Mikä mahtuu heidän ymmärrykseen.