Hough esittelee listan varoitusmerkeistä, jotka altistavat uskonnollisen traumaoireyhtymän synnylle. Varottava oppi sisältää hänen mukaansa vaatimuksen itsekieltäymyksestä, opetusta maailmanlopusta, mustavalkoista ajattelua, voimakkaan me-he-jaottelun ja ylemmyyden tunteita (”vain meillä on totuus”). RTS:lle altistaa lahkoon syntyminen ja voimakas riippuvuus lahkosta myöhemmin elämässä. Riippuvuus voi olla esimerkiksi taloudellista tai sosiaalista. Myös voimakas, narsistinen johtaja on altistava tekijä.
Tyypillisiä oireita uskonnollisesta traumaoireyhtymästä kärsivälle ovat Houghin mukaan hämmennys, vaikeus ajatella ja tehdä päätöksiä itse, tarkoituksen ja suunnan puuttuminen elämästä, huono itsetuntemus, pelko ”olla maailmallinen ja maailmassa”, tuomion pelko, masennus, itsemurha-ajatukset, viha, katkeruus, syyllisyys, suru, kostonhimo ja tunteiden ilmaisemisen vaikeus. Monilla on ongelmia syömisen, nukkumisen ja seksuaalisuuden kanssa. Yksinäisyyden ja huonommuuden tunteet ovat tavallisia, samoin perfektionismi.
Yliopistourallaan Hough tutkii narratiivisen kirjoittamisen terapeuttista vaikutusta RTS:stä kärsiville. Elämäntarinansa kirjoittamisesta on omankin kokemukseni mukaan hyötyä. Se avaa silmiä ja auttaa näkemään kauempaa. Tulevaisuuteensa jokainen voi sitä paitsi kirjoittaa toivomiaan asioita – kukaan jumala tai hengellinen johtaja ei enää määrittele sen kummemmin minun tai Heidi Houghinkaan elämää. Selviytyminen on mahdollista monella muullakin tapaa, mutta siihen vaaditaan, että meidän uskontojen uhrien ongelmat tunnustetaan. Aiheesta puhuminen ei saisi olla tabu terveydenhuollossa, ja avunsaantia ei pitäisi vaikeuttaa vieläkin vallalla oleva näkemys, jonka mukaan uskonnot tuovat poikkeuksetta vain hyvää ihmisen elämään.
Tyypillisiä oireita uskonnollisesta traumaoireyhtymästä kärsivälle ovat Houghin mukaan hämmennys, vaikeus ajatella ja tehdä päätöksiä itse, tarkoituksen ja suunnan puuttuminen elämästä, huono itsetuntemus, pelko ”olla maailmallinen ja maailmassa”, tuomion pelko, masennus, itsemurha-ajatukset, viha, katkeruus, syyllisyys, suru, kostonhimo ja tunteiden ilmaisemisen vaikeus. Monilla on ongelmia syömisen, nukkumisen ja seksuaalisuuden kanssa. Yksinäisyyden ja huonommuuden tunteet ovat tavallisia, samoin perfektionismi.
Yliopistourallaan Hough tutkii narratiivisen kirjoittamisen terapeuttista vaikutusta RTS:stä kärsiville. Elämäntarinansa kirjoittamisesta on omankin kokemukseni mukaan hyötyä. Se avaa silmiä ja auttaa näkemään kauempaa. Tulevaisuuteensa jokainen voi sitä paitsi kirjoittaa toivomiaan asioita – kukaan jumala tai hengellinen johtaja ei enää määrittele sen kummemmin minun tai Heidi Houghinkaan elämää. Selviytyminen on mahdollista monella muullakin tapaa, mutta siihen vaaditaan, että meidän uskontojen uhrien ongelmat tunnustetaan. Aiheesta puhuminen ei saisi olla tabu terveydenhuollossa, ja avunsaantia ei pitäisi vaikeuttaa vieläkin vallalla oleva näkemys, jonka mukaan uskonnot tuovat poikkeuksetta vain hyvää ihmisen elämään.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.