Olen elämässäni vain muutaman kerran rukoillut lapsena. Mielestäni koko puuha tuntuu lapselliselta, eikö aikuisen ihmisen ole hyvä puhella rukouksessa toiveitaan ja pelkojaan. Harras olen muuten, poltan iltaisin kynttilöitä, käyn joskus hautausmailla kävelemässä ja aistimassa tunnelmia. Mutta rukoilu on sellainen harrastus, johon en lähde mukaan.
En rukoile koskaan
Miehen_mietteet
771
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Hei! Jumala kuulee KAIKKI rukouksesi ja tietää toiveesi ja tarpeesi jo kaukaa ennalta. Jumala vastaa rukouksiin tai on vastaamatta, Hän toimii oman suunnitelmansa mukaan. Hän ei koskaan hylkää sinua, jokainen hetkesi ja askeleesi on Hänen tiedossaan. Jumala toivoo että kääntyisit Hänen puoleensa, oli asia mikä tahansa. Ei tarvitse mitään pitkiä rukouksia ja lauseita, riittää kun rukoilet. Vain pieni huokauskin Jumalan suuntaan, Hän tietää sen asian jo ennalta. Jumalan kädessä olemme kaikki joka hetki, Hän pitää huolen eikä jätä.
Joskus rukouksiin vastataan toivomallamme tavalla, joskus se vastaus on jotain aivan muuta ja jonka hyvyyden saatamme havaita vasta vuosienkin päästä että "onneksi tämä meni näin, tämä on lopputulos sieltä 10 vuoden takaa kun rukoilin sitä ja tätä". Tärkeintä on vain luottaa Jumalaan ja pyytää Hänen siunaustaan omaan elämään.
Nyt minä esimerkiksi toivon Jumalalta että saan jatkaa tässä nykyisessä työssäni. Jättäydyn kuitenkin Jumalan tahtoon - jos saan jatkaa niin kiitos Jumalalle, jos en niin kiitos Jumalalle että Hän pitää minusta huolen jatkossakin omalla tavallaan. Kyse on siitä että Jumalan kanssa ei voi hävitä, vain tämän polun reitit ja välietapit vaihtelevat Hänen tahtonsa mukaan.
JOS tulee tilanne, että rukoukseen tulee tarve -puhu Jumalalle Hänen nimessään..joka on Raamatussa meille ilmoitettu: JEESUS.
Tässä vielä muutama kohta Raamatusta, luota näihin:
Filippiläisille 4:6
6 Älkää mistään murehtiko, vaan kaikessa saattakaa pyyntönne rukouksella ja anomisella kiitoksen kanssa Jumalalle tiettäväksi,
Johanneksen 15:7
7 Jos te pysytte minussa ja minun sanani pysyvät teissä, niin anokaa, mitä ikinä tahdotte, ja te saatte sen.
Markuksen 11:24
24 Sentähden minä sanon teille: kaikki, mitä te rukoilette ja anotte, uskokaa saaneenne, niin se on teille tuleva.
Matteuksen 6:5-7
5 Ja kun rukoilette, älkää olko niinkuin ulkokullatut; sillä he mielellään seisovat ja rukoilevat synagoogissa ja katujen kulmissa, että ihmiset heidät näkisivät. Totisesti minä sanon teille: he ovat saaneet palkkansa.
6 Vaan sinä, kun rukoilet, mene kammioosi ja sulje ovesi ja rukoile Isääsi, joka on salassa; ja sinun Isäsi, joka salassa näkee, maksaa sinulle.
7 Ja kun rukoilette, niin älkää tyhjiä hokeko niinkuin pakanat, jotka luulevat, että heitä heidän monisanaisuutensa tähden kuullaan.
---
Rukous on mahtava asia, älä suotta jätä sitä pois. Kun rukoilet, rukoile kiitoksella. Jätä asiasi Kaikkivaltiaan huoleksi.
Emmäkää. Mä luen MV-lehtee.
Niinpä, Jumala antoi ihmiselle vapaan tahdon.
Jaak. 4:5
Vai luuletteko, että Raamattu turhaan sanoo: "Kateuteen asti hän halajaa henkeä, jonka hän on pannut meihin asumaan"?
Jeesus haluaisi kuulla sinun äänesi, hän iloitsisi siitä.
Minäpä en piittaa jeesuksen äänestä. Ei ole sopivaa aikuisen miehen ruveta itsekseen pölisemään! Tänään kävelin taas kirkkomaalla aamupäivällä. Siinä tarpeeksi hartautta minulle.
Minä taas rukoilen joskus jopa tuntimäärin ja ajatusmaailma kommunikoi ei vain sanoin mutta myös ajatuksin ylöspäin. Kiertelen kesäisin aika usein hautausmaalla varsinkin kun yritän etsiä kaukaisempien sukulaisten hautoja tehdessäni sukututkimusta.
Minua ei oikeastaan muuten kalmistojen koluaminen innosta. En edes pelkää niin kuin muutamat ja en koe mitään hartautta luukasojen päällä. Lenkkipolkuni kulkee aivan hautausmaan viereltä ja kivirivi kulkee pitkään parin metrin päässä polusta.
En häpeä yhtään vahvuuttani tunnustaessani, että olen täysin riippuvainen Jumalasta. Kuule taidat olla sittenkin heikko mies.