Tuo helkutin lehmä on vastustamassa eläkeindeksin korjausta. Saatana et vielä nuo opiskelijatkin ovat syömässä pieneläkeläisten eläkkeiden korjauksia. Että silleen.
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
höpö höpö itsellesi eläkeindeksin vaihtaminen palkkaindeksiin ei anna rahaa lisää kuin Ilaskivelle ja Kiljuselle.
Nyt eläkkeelä olevat tehtaalaiset nuolisivat yhä näppejään 1100€/kk eläkkellään.
20% korjaus eläkkeisiin toisi aika paljon lisää talousmenoihin vaikka tuohon tonniinkin, toki suuriin eläkkeisiin paljon enemmän,
ellei niitä leikattauisi, sekin on tahtokysymys.
Kun itse opiskelin 70-luvulla, ei ollut tietoakaan mistään ilmaisista opintorahoista ja asumistuista, lainalla ja työnteolla sitä piti tulla toimeen. Vanhemmiltakaan ei paljon apua herunut. Ehdotankin, että nykyopiskelijat palautetaan heti 70-luvun oloihin.
harva opiskelija millään asumistuilla ja opintorahoilla elää (yksin asuva saa maksimissaan vajaa viisisataa käteen). nostavat joko lainaa tai ovat töissä tai vaihtoehtoisesti vanhemmat maksaa.
Opintorahaa sai ensimmäisen kerran vuonna 1972, asumislisää 1977.
opiskelijoille_tiedoksi
Täysin samaa mieltä!
70 luvulla opiskelin pelkällä opintotuella itekkin.
Jonka suuruus oli 80 Mk kuukaudessa.
Ja kotoa ei tullu apua rahallisesti kuin hyvin harvoin...
Itse sain 80-luvulla noin 300 mk opintrahaa, melkein maksoi opiskelijaluolan, lainaa oli pakko ottaa mutta toisaalta sillloin oli töitäkin paremmin tarjolla kuin nykyisin.
Itselle kuulosti aika hurjalta kun tuli opintoraha-uuditus ja periaatteessa nykyisellä opintorahalla oikeissa oloshteissa pystyy opisekelemaan ilman lainaa mutta onkohan tuo valtiontalouden kannalta oikein viisasta että se on kaikille mahdollista,
..noh sitä mieltä olen että köyhistä oloista olevalla Reiskalle pitää maksaa opiskelu valtion kustannuksella mahdollisimman pitkään sorvarioppiin mutta kaiken maailman kermaperseille rikkaitten kakaroille ei penninjeniä opintarahaa varsinkaan mihinkään hum.-, yht.kunt.- , sos. tai muuhun vastaavaan pseudotieteilyyn, eihän se ole muuta kuin tulonsiirtoa köyhiltä rikkaille taas yhdessä muodossa, kyllä nyky-coccare päättäjät tämän osaa.
Sitäpaitsi vientiteollisuuden palveluksessa oleva Reiska on yhteiskunnan kannalta tärkeämpi kuin joku Ylen käyttämä kommari Vesa Puuronen, joka tutkimisellaan ajaa omaa agendaansa, monikulttuuria ja kommunismia :"hei työn orjan sorron yöstä.."- tuommoiset Puuroset pitäisi panna mustisairaiden perseitä pyyhkimään 3 vuodeksi 9 euron päiväpalakalla.
Valtion takaama opintolaina tuli 1967. Laina ei riittänyt, joten piti tehdä ilta-ja viikonlopputöitä lisäksi. Ennen valtiontakausta pankkilaina ja/tai työn ohessa opiskelu oli ainoa mahdollisuus, jos kotoa ei saanut tukea.
- Ensin piti haalia vuokrarahat kasaan. Sitten ruokarahat, sen mitä pystyi opiskelun ohella. Siinä pysyi hoikkana ja harrastuksiin ei ollut aikaa. Opiskeluajat usein venyivät. Kesäaikana pystyi tekemään kokopäivätyötä, ja siitä saattoi säästyä hieman vaaterahaa syyslukukauden varalle.
Jos opinahjo oli kotipaikkakunnalla, moni pystyi asumaan kotona, ja pääsi taloudellisesti helpommalla kuin toispaikkakuntalaiset.
.
Äitiysloma kolme kuukautta 1970-luvulla ja sitä rataa. Päiväkotioikeus tuli kaikille vasta 1980-luvun puolivälin jälkeen, mikä verotti työeläkettä kartuttavia vuosia.
Jo oppikoulu oli maksullinen kirjoineen, samoin kouluruokailu oli maksullinen. Myös koulumatkat piti maksaa itse, jos oppikoulu oli toisella paikkakunnalla.
.
Työeläkettä alkoi karttua vasta 23 vuoden iästä, vaikka töitä opiskelijatkin paiskivat monta vuotta sitä ennen. Työeläkeindeksien leikkaukset on toteutettu kauemmin kuin laman jälkeen "säästösyistä" oli tarkoitus. Niitäkään ei aina ole maksettu sovitusti.
.
Suuret ikäluokat kustansivat omat ja vanhempiensa eläkkeet, lastensa ja usein lastenlastensa ilmaiset peruskoulut, opintorahat, asumistuet ym. - HYVILLÄ MIELIN.
Näin se on vähitellen hyvinvointiyhteiskuntamme kehittynyt. Usein ihmettelen, miten kaiken tämän saatuaan nykysukupolvet jaksavat valittaa, jos mistään leikataan. Päinvastoin pitäisi saada yhteiskunnan rahoilla enemmän ja parempaa. Kun hyvinvointiyhteiskuntaa rakennettiin, tuskin oli ajatuksena, että siitä ei osattaisi olla kiitollisia.
Ja vielä kaiken päätteeksi kuulee niitä juttuja, miten paska maa koko Suomi on ja että otetaan kaikki irti ja sitten ulkomaille, ettei vain veroja tarvitse tänne maksaa.
"Jo oppikoulu oli maksullinen kirjoineen, samoin kouluruokailu oli maksullinen. Myös koulumatkat piti maksaa itse, jos oppikoulu oli toisella paikkakunnalla."
Nämä tulivat ilmaisiksi kun oppikoulujärjestelmä loppui n. -75 ja tilalle tuli peruskoulu.
Kuolkaa eläkeläisapinat
https://fi.wikipedia.org/wiki/Martti_Ahtisaari#/media/File:Martti_Ahtisaari_at_the_World_Economic_Forum.jpg
Sinun jälkeen!
sitä saa mitä tilaa...
Se loppui nyt opiskelijoiden kaikenlainen avustaminen. Että silleen.
ei suomessa kannata tuhlata miljoonia korkeakoulutettuihin insinööreihin. somaliasta saa valmiin paperin omaavia mm koneinsinöörejä eikä koulutukseen ole mennyt penniäkään.
Ei 10 vuotta yliopistossa laiskiintunut hum.kandi mihinkään kelpaakaan töihin, ongelmajätettä.
Miten sinä vanha toope olet muka auttanut opsikelijoita?
Oletko sinäkin opsikelija?
Eikö eläkeläisetkin saa tehdä pieniä viraabelihommia siinä joutoaikojensa sivussa? Lumenluontia, mainospostin jakoa, naapurin mummon ulkoilutusta ja muuta pientä kevyttä hommaa, jolloin itsekin pysyy fyysisesti ja henkisesti kunnossa.
Jatkuva valittaminen syö enemmän eläkeläistä kuin toimeen tarttuminen!
seniili.tollo.olet , mitä luulet, kuka on maksanut kaikki opiskelutuet, ne tulee ihan samasta Sammosta, kuin turvisten kustannukset, verorahoista.
Niin kuin usea täällä, olen kustantanut velkarahalla opiskeluni, en edes opintorahaa saanut yhtään. Kyllä vaikuttaa siltä, että "mulle kaikki heti" sukupolvi ei ole kartalla. Nykyeläkeläiset ovat kyllä eläkkeensä ansainneet, tulevista en tiedä, teettekö töitä vai elättekö vaan komiasti yhteiskunnan rahoilla.
on sampo:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sampo-konserni