Uskon kyllä Jumalaan ja pyrin elämään Jeesuksen eettisten opetusten mukaisesti, mutta en koe mitään synnintuntoa. Omatuntoni ei syytä minua mistään. Olen toki keskeneräinen enkä varmaan mikään täydellinen ihminen mutta minusta se kuuluu ihmisenä olemiseen. En moralisoi muita ihmisiä heidän tekemisistään, enkä pidä omia käsityksiäni parhaina muille ihmisille. Hyväksyn myös muut uskonnot jos ne eivät suosi väkivaltaa. En siis pyri käännyttämään ketään yhtään mihinkään. Mutta pitääkö tuntea syyllisyyttä tai synnintuntoa jostain? Minulla ei ole sellaista tunnetta. Olenko väärässä uskossa menossa helvettiin? En myöskään pelkää kuolemaa enkä sitä mitä sen jälkeen tapahtuu. Elämäni on melko onnellista.
Olenko oikeassa uskossa?
tietääkö.joku
152580
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 152
Vanhimmat
Et ole!
Mikä se oikea usko sitten mahtaa olla?
No mikä tekee esim. sinusta aloittajaa Paremman? Kehu nyt
Sanoinko olevani aloittajaa parempi?
Kyllä sinä vihjasit niin koska pystyit arvioimaan mielestäsi muutaman sanan perusteella toista! Kyllä sinä ymmärrät,älä kierrä, äläkä kaarra..
Perustele tarkemmin.
Sinäkö tuon aloitus PROVON teit?
Toinen Pietarin kirje 2
20. Sillä jos he meidän Herramme ja Vapahtajan Jeesuksen Kristuksen tuntemisen kautta ovat päässeetkin maailman saastutuksia pakoon,
mutta niihin taas kietoutuvat ja tulevat voitetuiksi, niin on viimeinen tullut heille ensimmäistä pahemmaksi.
21. Parempi olisi heille ollut, etteivät olisi tulleet tuntemaan vanhurskauden tietä,
kuin että sen tunnettuaan kääntyvät pois heille annetusta pyhästä käskystä.
22. Heille on tapahtunut, mitä tosi sananlasku sanoo:
"Koira palaa oksennukselleen", ja: "Pesty sika rypee rapakossa".
Tässä ohjeet miten tullaan USKOVAKSI. Jos joku haluaa, TULEE HÄN tuntemaan onko tämä oppi JUMALASTA..!
http://saarna.1g.fi/Jorma_Finnila/280589_Helsinki_klo11_JF.mp3
Oikea usko on jokaisen oma usko, kaikki muut ovat vääräuskoisia ja joskus jopa niin pahasti vääräuskoisia, että heidät tulee aina tavattaessa tappaa.
Lue Raaamattua, niin tiedät mikä on USKOA ja mikä luuloa !
Miksi sinä sitten kuitenkin haluat uskoa - vai haluatko edes? Miksi haluaisit elää Jeesuksen opetusten mukaan, jos ei sinulla ole vähäisintäkään ymmärrystä siitä, mitä Jeesus on puolestasi tehnyt ja minkä vuoksi?
Sanoinhan että uskon Jumalaan ja pyrin elämään Jeesuksen rakkauden kaksoiskäskyn mukaan koska se on mielestäni hyvä käsky. Siihen se sitten jääkin niin kuin aloituksessani kirjoitin.
Miksi uskot Jumalaan?
Ehkä tämä usko on lapsesta asti omaksuttu kodin perintönä. Muista rukoilleeni vielä 10 -vuotiaanakin kovaan ääneen oppimani iltarukouksen. Sitten se ääneen rukoileminen pikku hiljaa hiipui. En ehkä uskoisi Jumalaan jos ei sitä uskoa olisi minulle opetettu
Lue Raamattua rukoillen niin opit tuntemaan Jumala ja Hän lähestyy sinua.
Enkö ole sinun mielestäsi oikeassa uskossa? Sitä tässä aloituksessakin kyselin palstan lukijoilta.
Jos sinä olisit oikeasti uskossa tietäisit sen kyllä. Mutta hyvällä tiellä kyllä olet jo.
Lisään vielä sen että kyllä minä olen lukenut Raamattua ja käynyt rippikoulun, mutta ei se ole minun uskoani muuksi muuttanut. Miksi tätä sitten nyt kyselen täällä? Olen joutunut keskustelemaan muutamien uskovien kanssa. Jehovantodistajat antoivat ymmärtää että paratiisin ovet ovat minulta suljetut. Helluntailaiset antoivat myös ymmärtää kierrellen ja kaarrellen etten ole oikeassa uskossa ja lestaadiolaiset sanoivat kaikkein suoremmin että olen menossa helvettiin. Kukaan ei kuitenkaan pyynnöstäni huolimatta kertoneet mikä minun uskossani oli vikana tai väärää. Siksi kyselen.
Tuskinpa kukaan sinulle noin on sanonut joten lopetetaan tämä trollauksesi. Tzau!
" Jos sinä olisit oikeasti uskossa tietäisit sen kyllä."
- En siis ole oikeasti uskossa, koska en sitä tiedä, mielestäsi. No siinähän se tuomio taas tuli ilman selityksiä. Kiitos!
En tiedä olenko oikeasti uskossa, en myöskään sitä olenko väärässä. Siksi kyselin. Toivottavasti joku muu osaa vastata.
Edellinen kommentoija oli ilmeisesti palstalla päivystävä helluntailainen. Heiltä ei saa muuta kuin falskeja vastauksia ja piilotettuja helvettiuhkailuja.
Minäkään en tiedä olevani missään "oikeassa uskossa", mutta se usko joka minulla on, se on ainoa mahdollinen minulle. Jumala ratkaisee lopulta sen miten minun käy.
Mikä nyt oli kysyjässä vikana, eikö puheet menneet oikean kaavan mukaan?
Teille EI kelpaa muu kuin, juuh, juuh..
"Oikea kaava" pitää osata jutellessakin, muutoin heti suutahdatte!
Onneksi eivät helluntailaiset tai muutkaan päätä onko joku "oikeassa" vai "väärässä" uskossa, eivät ihmiset ole portinvartijoita, - onneksi, vaikka niin usein luulevatkin.
Raamattu antaa selvyyden asiaan. Ensinnäkin sanotaan:
16. Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä.
17. Sillä ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan tuomitsemaan maailmaa, vaan sitä varten, että maailma hänen kauttansa pelastuisi.
Jumala siis lähetti rakkaan Poikansa sovittamaan sinunkin syntisi. Se asia on siis selvä. Ja sinä tarvitset Jeesusta. Hän onkin ainoa, joka voi ihmisen pelastaa. Kyse ei ole siitä, että me yritämme elää hyvin ja kelvata sillä Jumalalle, vaan siitä, että meidän tarvitsee syntyä uudesti Jumalan lapseksi. Se tapahtuu tunnustamalla Jeesukselle syntinsä ja sanomalla hänelle, että tahtoo tästä lähtien kuulua hänelle. Silloin Jeesus tulee Pyhän Hengen kautta sydämeen ja sinäkin saat syntyä Jumalan lapseksi.
Raamatussa sanotaan, että tulee myös luopa synnistä ja lähteä tuon hyvän ratkaisun jälkeen noudattamaan Raamatun sanaa. Jeesushan sanoi: "Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu". Sinun tulee siis myös kasteasiassa seurata Raamatun neuvoa. Kaste tulee aina uskonratkaisun jälkeen, eikä ole lapsikaste. Sinun tulee etsiä joku raamatullinen seurakunta, jossa sinua opetetaan enemmän näissä asioissa. Uskovien yhteys on myös tärkeä.
Tässä vielä yksi kohta Johanneksen ensimmäisestä kirjeestä:
9. Jos me tunnustamme syntimme, on hän uskollinen ja vanhurskas, niin että hän antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä.
10. Jos sanomme, ettemme ole syntiä tehneet, niin me teemme hänet valhettelijaksi, ja hänen sanansa ei ole meissä.
Rukoile siis vaikka näillä sanoilla. Mutta jos rukoilet, niin tarkoita myös täyttä totta:
Rakas Jeesus, tunnustan sinulle syntini. Kiitos kun annat lupauksesi mukaan minulle kaikki syntini anteeksi ja tulet elämäni Herraksi. Amen.
Puhut paljon synnistä, mutta minä jo aloituksessa mainitsin että en tunne mitään syyllisyyttä. Omatuntoni ei syytä minua mistään, ei vaikka kuinka miettisin. Onko se jokin oikean uskon ehto? Jos on niin sitten olen kyllä väärässä uskossa.
Lapsena tosin uskoin aidommin, nyt aikuisena on monenlaisia epäilyksiä tullut matkaan. Epäilen joskus jopa Jumalan olemassaoloa kun hänestä ei ole mitään todisteita. En pysty ottamaan ylimääräistä uskoa itseeni vaikka haluaisinkin.
Elämäni on kyllä ihan reilassa. Olen onnellinen ja nautin elämästä. Teen kirkossa vapaaehtoistyötä palkatta. Teen sitä mielelläni, en ansaitakseni mitään pelastusta mistään. Kyselen tätä uskonasiaa vain tietääkseni mitä ihmiset ajattelevat.
Ihmettelen niitä uskovia jotka ovat valmiit tuomitsemaan helvettiin ihmisen joka uskoo eri tavalla tai jolla ei ole samanlaisia kokemuksia kuin heillä. En todellakaan tiedä onko uskoni oikeaa vai väärää, mutta muut sen tuntuvat hyvin tietävän, niin kuin tämä kysymykseeni alussa vastannut uskova. Perustelut hän vain jätti sanomatta.
Ei kysymyksiisi kukaan osaa vastata kuin ulkoa oppimillaan hokemilla. Sen käsityksen kyllä saa vastauksista että jotain synnintuntoa tarvitaan uskoon tulemiseksi. Sitten kun kysyy mitä syntiä nämä vastaajat itse sitten ovat tehneet kommentit loppuvatkin.
Kyllä sitä tietää, jos on Jumalan lapsi. Ei sinun tarvitse perustaa tunteisiisi syntiasiassa. Jos et tunne syyllisyyttä, ei se merkitse sitä että olisit syytön. Raamattu on Jumalan Sanaa, ja se ratkaisee asiat. Siellä sanotaan suoraan, että me kaikki olemme syntiä tehneet. Voit siis olla varma, että olet syntinen, vaikka et sitä tunnekaan. Siksi sinun tulee tietoisesti antaa sydämesi Jeesukselle. Kannattaa alkaa lukemaan Raamattua joka päivä, niin asiat valkenee. Ja tottakai näin aluksi Uuden Testamentin puolelta.
Ja oikea uskon ehto ei ole usko syyttömyyteen tai mihinkään muuhunkaan. Ainoa uskon ehto on, usko Jeesukseen. Raamatussa sanotaan: "Sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi ja suun tunnustuksella pelastutaan". Jos siis uskot Jeesukseen ja hänen sanaansa (Raamattuun) ja vielä alat tunnustamaan muillekin rohkeasti sitä, niin sinä olet pelastunut.
Painotan vielä. Raamatusta löytyy vastaukset! Ei sitä uskoa tarvitsekaan itsestä puristaa, vaan sanotaan "Usko tulee Jumalan Sanojen kuulemisesta", Jumala alkaa itse vaikuttamaan sinussa uskoa, kun alat tutustumaan Raamattuun. Ja jos olet vilpitön hänen edessään, hän kyllä varmasti todistaa itsensä sydämellesi. Sisäinen sydämen todistus on paljon suurempi asia kuin mikään ulkoinen todistus. Tottakai koko luomakunta todistaa Luojansa tekoja ulkoisena todistuksena.
Hyvä, että elämäsi on reilassa. Kiitä siitä Jumalaa. Se ei kuitenkaan riitä, koska kyseessä on vain ajallinen elämä. Jeesus antaa ikuisen elämän taivaassa. Hän sanoi: "MInä olen ylösnousemus ja elämä; joka usko minuun, se elää, vaikka olisi kuollut. Eikä yksikään, joka elää ja uskoo minuun, ikinä kuole. Uskotko sen?" Tämä on ihmeellisin asia Jeesukseen uskovalla. Fyysinen kuolema on vain siirtymistä iankaikkiseen elämään.
En minä halua sinua tuomita helvettiin. Ei minulla ole siihen mitään oikeuttakaan. Mutta voin kuitenkin vakavasti varoittaa siitä, että väärä tie johtaa sinne. On vain kaksi tietä, jota voimme kulkea. Kaita Jeesus-tie, tai lavea kadotukseen johtava tie. Sinä saat itse päättää kumman tien valitset. Ja muista vielä, että omat päätelmäsi eivät ole mitään totuuksia, koska ne ovat vain sinun päätelmiäsi. Raamattu on Jumalan sanaa ja sen mukaan meidän tulee toimia.
Aloita sinä uusi kulttuuri ja kerro kaikki syntisi nyt!
Hellari ovat kunnon porukkaa toisin kuin liberaaliateisti luterilaiset!
Niin, olen kyllä uskonut aivan tietoisesti Jumalaan lapsesta asti. Eikö usko Jumalaan ja Jeesukseen ole kristinuskossa melkein sama asia? En osaa niitä erottaa toisistaan. Toki Jeesus oli historiallinen henkilö jonka opetuksia voimme lukea Uudesta testamentista. Olen niihin jonkin verran perehtynytkin ja arvostan rakkauden käskyä. Eri evankeliumit kertovat kuitenkin hyvin eri tavalla hänestä.
En ole koskaan hävennyt oman mielipiteeni, uskoni tai epäuskoni kertomista muille. En ole niitä tyrkyttänytkään mutta kertonut jos joku haluaa niistä kuulla. Vilpitön olen kyllä mielestäni, mutta olenko oikeassa uskossa, se on kyllä vähintäänkin kyseenalainen. Onhan uskonlahkoja, kirkkokuntia vaikka kuinka paljon ja kaikki uskovat eri tavalla ja sanovat olevansa oikeassa uskossa.
En siis pidä omaa uskoani ainoana oikeana näihin muihin verrattuna. En ole koskaan kokenut olevani missään tien risteyksessä ja tässä asiassa valinnan edessä. Jos tietäisin oikean ja väärän tien, tottakai valitsisin oikean tien. Olen ollut uskossa mielestäni lapsesta asti, mutta nyt aikuisena olen tullut kriittiseksi erilaisia uskonlahkoja kohtaan. En oikein ymmärrä mistä valinnasta puhut.
En ymmärrä näitä synnistä vouhottajia. Kertoisin kyllä syntini sinullekin jos vain tietäisin mitä. Vaimoni kanssa on ollut harvoin riitaa, mutta sitten on puolin ja toisin pyydetty anteeksi ja asia on sillä selvä. Mihin tässä hommassa tarvitaan henkiolentoja kuten jumalia?
Olet umpiateisti joten suosittelen sinulle tätä palstaa
http://keskustelu.suomi24.fi/yhteiskunta/uskonnot-ja-uskomukset/ateismi
Rukoile Jumalaa kirkastamaan sinulle asiat. Hän kyllä kuulee. Ei mikään uskonsuunta pelasta tai ole totuus. Ei ihminen pelastu olemalla luterilainen, helluntalainen tai mikään muukaan. Ihminen pelastuu uskomalla Jeesukseen. Ei pelkkä uskominen tietenkään riitä. Raamattu sanoo, että riivaajatkin uskovat Jumalaan ja vapisevat. Oikea usko tarkoittaa kuuliasuutta Jumalaa kohtaan. Esimerkiksi kun Jumala kehotti Aabrahamia lähtemään siihen maahan, jonka hän oli osoittava, niin eihän Aabrahamia olisi mitään hyödyttänyt, että hän vain olisi uskonut Jumalan olemassaoloon. Hänen piti myös noudattaa Jumalan kehotusta ja lähteä siihen maahan, jonka Jumala oli osoittava. On eri asia uskoa Jumalaan kuin Jumalaa. Jumalaa uskominen on uskollisuutta häntä kohtaan. Passiivinen usko on kuollutta uskoa, joka vain usko Jumalan olemassaoloon. Sinulla vaikuttaa olevan sellainen.
Jeesus sanoi, ettei kukaan voi tulla Isän tykö muutoin kuin hänen kauttansa. Voimme siis lähestyä Jumalaa vain Jeesuksen nimessä. Sinun tarvitsee saada kohdata Jeesus elämässäsi ja saada henkilökohtainen suhde häneen. Rukoilemalla nimenomaan Jeesusta, voit sen saada. Valinnalla tarkoitan sitä, että tahdotko olla Jeesuksen oma vai tämän maailman ruhtinaan. Jeesus sanoi:
13. Menkää ahtaasta portista sisälle. Sillä se portti on avara ja tie lavea, joka vie kadotukseen, ja monta on, jotka siitä sisälle menevät;
14. mutta se portti on ahdas ja tie kaita, joka vie elämään, ja harvat ovat ne, jotka sen löytävät.
Hän tarkoitti, että on vain kaksi tietä olemassa. Tuolla lavealla tiellä mahtuu kulkemaan kaikki aatteet ja uskonnot, koska se on niin leveä tie. Mutta kaidalla tiellä täytyy hyljätä kaikki ja seurata yksin Jeesusta. Jos tahdot kulkea kaitaa tietä, sinun tulee siis uskossa rukoilla häntä ja pyytää häntä elämäsi Herraksi. Jos et ymmärrä, hän yllä antaa sinulle kaikkeen ymmärrystä. Jeesus todella rakastaa sinua ja tahtoo auttaa näissä asioissa. En tiedä missä päin asut, mutta sinun olisi hyvä löytää raamatullinen seurakunta, jossa sinua neuvottaisiin. Valitettavsti luterilaiset eivät monesti ole kovin raamatullisia. Tässä kuitenkin yksi video, joka myös saattaa auttaa sinua:)
https://www.youtube.com/watch?v=hqPe8b2ouhs
Mistä arvelet ettei aloittaja ole rukoillut Jumalaa kirkastamaan asioita? Hänhän kertoi rukoilevansa. Mistä päättelet ettei hänellä on passiivinen usko? Hänhän kertoi arvostavansa Jeesuksen ettisiä käskyjä ja noudattavansa niitä. Eikö hän antanut ymmärtää näin olevansa Jeesuksen asialla, ei minkään maailman ruhtinaan palveluksessa? Sinä ilmoitat hänen lapsenuskonsa olevan kuollutta uskoa. Millä valtuudella tuomitset lähimmäisesi näin karmealla tavalla?
Valitettava tosiasia näyttää olevan, että yhä vähemmän ja vähemän perustetaan uskoa Jumalan omaan ilmoitukseen, Raamattuun. En väitä aloittajan olevan kuolleessa uskossa. Jumala sen tietää. Mutta vaikuttaa siltä, että hän ei ole vielä kohdannut Jeesusta. Eikä asiat selvästikään ole hänelle vielä kirkastunut. Ei Jeesuksen eettisten käskyjen arvostaminen ja noudattaminen tarkoita, että olisi syntynyt uudesi ylhäältä Jumalan lapseksi, kuten Raamattu sanoo. Kannattaisi sinunkin ottaa Raamattu käteen ja alkaa lukemaan sitä joka päivä. Silloin ehkä huomaisit, että siellä sanotaan muutakin kuin se, että tulee rakastaa lähimmäistään, kuten itseään.
Kyllä minun mielestäni tämä jeesuksen antama rakkauden kaksoiskäsky on aivan keskeisiä asioita. Teoistaanhan Jeesuksen seuraajan tunnistaa ja aloittaja nimenomaan sanoi yrittävänsä noudattaa sitä. Ei kyllä vaikuta miltään kuolleelta uskolta. Hän ilmeisesti näyttää uskonsa teoillaan. Me ihmiset emme pysty mittaamaan onko joku kuolleessa vai elävässä uskossa. Kyllä silloin asetutaan Jumalan saappaisiin jos sitä mittaamme.
Kyllä kai sitä voi yrittää noudattaa rakkauden käskyä ilman Jeesustakin. Joku budhalaienn saattaa olla erittäin hyvä ja kiltti ihminen. Evankeliumissa on kuitenkin kyse ihan muusta. Ei meidän tule yrittää kelvata Jumalalle, vaan tunnustaa ja hyljätä vanha elämämme ja lähteä seuraamaan Jeesusta Raaamatun viitoittamalla tiellä. Raamatun mukaan meidän omat tekomme ei riitä, vaan Jeesuksen syntien sovitus ristillä. Siihen turvautumalla, kelpaamme Jumalalle. Jos me tunnustamme syntimme, on Jumala uskollinen ja Jeesuksen Kristuksen, hänen Poikansa veri puhdustaa meidät kaikesta vääryydestä. Tämä onydinasia.
Sinä kirjoitat hyvin ja totuudenmukaisesti sekä tuossa viestissäsi, että tässä ketjussa muutenkin. Kiitos sinulle siitä.
Lestaadiolaisten mielestä kaikki muut ovat väärässä uskossa vaikka kuinka uskoisivat olevansa oikeassa uskossa. Helluntailaisten mielestä luterilaiset ovat kanssa helvettiin vievässä uskossa. Heillä on se ainoa oikea usko. Juttelin muutama päivä sitten Jehovalaisten kanssa. Kyllä nämäkin olivat sitä mieltä että vain heillä on se oikea usko. He uskovat muiden menevän kadotukseen. Vain heille koittaa paratiisin autuus. Muslimit pitävät kaikkia kristittyjä vääräuskoisina. He taistelevat oikean uskonsa puolesta kuolemaakin uhaten. Mikä siis on oikeaa uskoa? Ei sellaista olekaan. Kaikki ovat vääräuskoisia tai ateisteja joidenkin toisin uskovien mielestä.
Mielenkiintoinen aloitus, tosin voi olla trollikin? mutta kukapa tietää?
Suurin osa maailman ihmisistä uskoo että jonkinlainen Jumala on olemassa, tällainen usko ei kuitenkaan ole pelastavaa uskoa, sielunvihollinenkin uskoo tai tietää että Jumala on olemassa. ei se silti häntä pelasta. Ei se siis riitä että uskoo että varmaan jonkinlainen jumala on olemassa ja ihminen on vielä monesti korvannut tämän jumalan käsityksen oikeasta ja väärästä omalla oikeustajullaan. Se on siis itseveistelty Jumala, valitettavasti itse veistelty jumala jonka kanssa ei toki tule paljon riitaa ei kuitenkaan pelasta ketään.
Kristinusko eroaa maailman uskonnoista siinä, että pelastus on lahja, sitä ei voi ostaa/ansaita omilla jatkuvilla suorituksilla teoilla tai harjoituksilla, sillä ei meillä ole mitään millä käydä kauppaa Jumalan kanssa. Kuitenkin pelastuksen lahjakin pitää ottaa vastaan, se on kuin armahdus kuolemaantuomitulle, armahdusta pitää anoa ja ottaa se vastaan, jos sen haluaa saada. Mutta jos taasen sanoo että minä en ole koskaan mitään väärää tehnytkään enkä mitään armahdusta tarvitse, niin onko silloin toivoa? Silloin ei ehkä koskaan ole nähnyt itseään Jumalan näkökulmasta, jos omasta mielestään on elänyt oikein ja hyvin jopa ilman parannusta. Ihminen on siis varsin sokea omille teoilleen, jos ei Jumala avaa ihmisen silmiä näkemään totuutta itsestään.
Minä kerron kokemuksen kun nuorempana menin helluntaiseurakuntaan työkaverini kutsumana. En halunnut torjua ystävällistä kutsua vaikka kyseinen lahko ei kiinnostanutkaan. Kokouksen jälkeen saarnaaja tuli luokseni ja kysyi olenko uskossa. Kerroin uskovani jumalaan ja olevani kastettu. Tästä tämä helluntailaissaarnaaja sai melkein hepulin. Hän huusi että riivaajatkin uskovat ja vapisevat.
Hän vertasi minun uskoani, johon minut oli lapsena opetettu, riivaajien uskoon. Helvettiin tässä kai sitten ollaan tällä riivaajien uskolla menossa, mutta en kyllä tiedä muutakaan tapaa uskoa. En ole sen jälkeen kyseisiin porukoihin hakeutunut vaikka olisi kutsuttukin. Emme ole olleet enää tämän työkaverin kanssa missään tekemisissä. Emme ole kyllä vihamiehiäkään. Minun puolestani hän saa uskoa omalla tavallaan ja toivon että hän kunnioittaisi myös minunkin uskoani. Näin hän ei ilmeisestikään tee.
Miksei jumala sitten avaa silmiä tai anna tätä uskon lahjaa? Uskon että lahja aina kelpaisi jos sitä tarjotaan
Miksi et sitten ota lahjaa vastaan ja usko? Uskominen on lahjan vastaanottamista.
Mutta eihän sitä ole tarjottukaan. En tiedä ketään joka ei ottaisi lahjoja vastaan
Etsivä löytää ja kolkuttavalle avataan, mutta jos ei halua edes etsiä, niin onko silloin toivoa. Lavea tie on myös helppo ei tarvi tehdä mitään kadotukseen päästäkseen, uskon tie on paljon vaikeampi.
”…toivon että hän kunnioittaisi myös minunkin uskoani.”
Aina kun tapaa sellaisen uskovan, jonka kanssa ei ehkä jaa samoja näkemyksiä mutta tuo kunnioitus on paikalla, se on erittäin ilahduttavaa. Mutta kuten jokaisessa yhteisöissä, helluntailaisissakin on heitä jotka eivät kunnioita muiden uskoa.
Ei nämä kiihkouskovaiset muiden uskoa kunnioita eikä arvosta. Se on tässäkin ketjussa jo tullut ilmi. Aluksi he aloittavat vihjailulla ja hienotunteisesti, sitten panokset kovenevat ja lopulta saat kuulla meneväsi helvettiin.
Eikö aloittaja ole juuri etsijä ja kyselijä?
Hyvä, että niin on koska olisin todellakin huolissani uskovien puolesta jos olisivat sinun kanssasi samaa mieltä :D
Tämä on hyvin kiteytetty mummon jorinoista!
Nykyluterilaiset ovat nimenomaan raamatullisia.Se riippuu tietenkin siitä, minkä kohdan Raamatusta valitsee.
Kyllä sinä olet aivan oikeassa uskossa. Opetuslapsillakaan ei ollut uskoa sinapinsiemenenkään vertaa. Sinulla näyttäisi olevan enemmän. Palstan vapaakirkolliset yrittävät täällä vain puhua omaan pussiinsa.
Vapaakirkolliset ovat Raamatunmukaisia uskovia. Kunnioitan heitä todellakin paljon, että uskovat Raamatun sanaan eivätkä kuten luterilaiset liberaalipappien höpinöihin.
Emme me luterilaiset mihinkään liberaalipappien höpinöihin usko. Kyllä me uskomme Raamatun ilmoittamaan Jeesukseen.
Kyllä looginen keskustelu on näiden uskonhömppien kanssa aivan mahdotonta. Mitään järkevää vastausta ei heru. Pelkästään ilmaan huutamista. Jeesuskaan ei ole heillä Herrana vaan enemmän narrina. Kyllä kristillinen usko, jos se on uskottavaa, pitäisi pystyä asittämään edes vähän järkevässä muodossa.
Miten usko voi olla ihmisen järjellä selitettävää? Sehän olisi silloin tietoa eikä uskoa!
Eikö uskon pitäisi olla kuitenkin uskottavaa että voisi uskoa?
Minulle tarjottiin kerran kaupungilla traktaattia. Oliko se jokin "neljä askelta". Jakelija oli joku vapaaseurakunnan tai vastaavan edustaja. Siinä piti ensin uskoa että on syntinen (mitä se tarkoittaa?), sitten täytyy uskoa että Jumalan poika on lahdattu ristillä näiden syntien takia (mitä ne ovat?), sitten täytyy uskoa, että pyytämällä näitä syntejä anteeksi joltain avaruuden oliolta, saa ne anteeksi ja tämän jälkeen pitää uskoa olevansa ainakin 95 % synnitön (mitä se tarkoittaa?) ja tämän jälkeen täytyy vielä mennä kadunkulmaan jakelemaan samoja lehtisiä. Tällä varmistaa taivaspaikkansa kuoleman jälkeen, muuten joudut ikuiseen helvetin tuliseen pätsiin.
Mikä sinusta on uskottavaa?
Kerron sen sinulle sitten, jos suustasi pääsee jotain uskottavaa
Koska pääset yläasteelle?
Trolli sä olet, eli evl ja mikälie vivamohörhö.
Keskustelet sujuvasti jälleen kerran ketjussa useammalla nikillä itseäsi kompaten.
Sut tunnistaa aina.
joka päivä eheytymätön homo täällä yrittää uskovia mollata. tyyli on todelakin takuuvarmasti sama vaikka nikki vaihtuu :D
Mistä tiedät että täällä on joku homo keskustelemassa? Oletko käynyt jonkun makuuhuoneessa katsomassa? Onko sinussa tirkistelijän vikaa?
Nyt sitten paljastit itsesi evl.......
sut tunnistaa kans aina, mutta minä en olekaan arkkipiispa vaikka niin luulet
Niin paljastin. Olen multinikki
Minä taas olen tapani suonto ja jollette nilkit lopeta paskanjauhamistanne minä lähetän teidät salakuljettamaan raamattuja pohjois-koreaan AAMEEN
Mitäs jos olisit ihan oma itsesi vaikka se ei hääviä olisikaan?
Kaikki palstan patmosuskovat ovat väärässä uskossa kun eivät puutu väkevämmin alatyylisten ketjujen ala-arvoisiin trolleihin jotka kuitenkin ovat evl.kirkkoa ja muita maltillisia uskovia vastaan.
Miksi patmosuskovien pitäisi siihen puuttua? Sinähän et pidä siitäkään, että puuttuivat homosteluun.
Patmoslaiset eivät ole kristittyjä.
Niin, eivät ainakaan lestaatiolaisia
Patmoslaiset ovat kristittyjä mutta liberaaliluterilaiset eivät ole. Tiedät kai edes tämän?
En tiedä sinun uskomisistasi tai niiden oikeellisuudesta mitään, mutta sen tiedän, että omalla kohdallani vasta syntisyyteni ymmärtäminen ja itselleni todeksi myöntäminen oli se silmät auki räväyttävä heräte, joka herätti minut oman suruttomuuteni "unesta". Sitä ennen Jeesus oli minulle periaatteessa aivan turha - en oikeasti tarvinnut Häntä mihinkään, vaikka saatoinkin toki myöntää Hänen opetuksensa sinänsä ihan hyviksi noudattaa.
Vasta syntisyyteni konkretisoiduttua ymmärsin, etten koskaan voisi kelvata Jumalalle ilman Jeesuksen puolestani tekemää sovitustyötä. En, vaikka kuinka hyvin yrittäisin elää Jeesuksen opetuksien mukaisesti.
Ymmärrätkö sinä, miksi sinunkin puolestasi täytyi jonkun kuolla, ja miksi sen jonkun piti olla nimenomaan ihmiseksi syntyneen Jumalan? Jos et tätä vielä ymmärrä, nämä ovat ne kysymykset joihin minä neuvoisin sinua keskittymään.
Joku jo sanoi tuolla aiemmin ihan oikein, että ihmisen syntisyys ei ole mikään tunne. Se on tosiasia, joka ei muutu miksikään tunsitpa itse olosi syntiseksi tahi et. Raamattua OIKEIN lukemalla voit löytää lukemattomia kohtia, jotka kertovat siitä, millä tavalla Jumala haluaisi sinun elävän - mitä valintoja Hän olisi halunnut sinun tekevän ja mitä jättävän tekemättä. Jokaisessa tällaisessa kohdassa, missä huomaat itse valinneesi toisin, Raamattu osoittaa syntisyytesi todeksi, ja jokaisen tällaisen valinnan kohdalla sinä olet jäänyt Jumalalle velkaa, jota et ikinä kykene itse maksamaan. Ehkä asian näin ajatteleminen auttaisi ymmärtämään, millä tavalla sinunkin syntisyytesi on totta.
Oli miten oli, voi olla niinkin, että Jumala ei vielä ole ravistellut sinua riittävästi, että sinunkin silmäsi olisivat auenneet. Elinhän minäkin ensimmäiset vuosikymmeneni täysin ymmärtämättä niitä asioita, mitä nyt ymmärrän. Jos näin on sinunkin kohdallasi, on hyvä, että olet kuitenkin edes periaatteessa halukas etsimään ja seuraamaan totuutta, kunhan vain ensin tunnistat sen. Yritä pitää tuosta jonkinlaisesta kiinnostuksestasi kiinni - se voi lopulta auttaa sinutkin ymmärtämään todellisen tilasi Jumalan edessä.
Sinäkin pidät siis minun uskoani, minkä olen lapsena oppinut, vääränä eli olen siis helvettiin menevää materiaa??? Kertomuksestasi jäi puuttumaan konkretiaa ja siksi se jäi ainakin minulle käsittämättömäksi asiaksi. Yritän elää omatuntoni kanssa sovussa, en halua tehdä pahaa vaan hyvää. Tämä on mielestäni myös Jeesuksen opetusta.
Voiko tosiaan Raamatusta saada joitain neuvoja valinnoilleen? Raamattu on kirjoitettu lammaspaimenille ja kamelikuskeille n. 2000 vuotta sitten. Jos haluan ostaa uuden auton, mitä neuvoja ja valintaohjeita se minulle antaa. Eikö olisi parasta kysellä asiantuntijoilta jotka tietävät autoista jotain ja luottaa myös omaan arviointikykyynsä? Ja kyllä ihminen voi tehdä vääriä valintoja elämässään paljonkin. Valitettavasti ne huomaa vasta jälkeenpäin. Eihän kukaan halua tietoisesti väärin valita.
Taisit lukea vastaukseni vähän turhan herkkänahkaisesti. Korostinhan heti alkuun, että sinun uskomisestasi tai uskosi oikeellisuudesta en tiedä mitään. Vielä vähemmän voisin esittää minkäänlaista arviota mahdollisesta "helvettiin menemisestäsi", sillä sellaisten tuomioiden esittämiseen on oikeus vain Jumalalla.
Pyrin ainoastaan sanomaan sen, minkä itse olen itselleni kokenut tärkeäksi. Uskon, että se varmasti osoittautuu vielä sinullekin tärkeäksi, jos todella vilpittömästi etsit Jumalan tahtoa, ja haluat seurata sitä. Milloin se tapahtuu, sitä en tiedä, eikä sillä ole merkitystäkään. Jumalan aikataulu on kuitenkin hyvä.
Minusta sinun ei ylipäätäänkään pitäisi kysellä toisilta ihmisiltä siitä, onko sinun uskosi oikeaa. Jumalahan sen yksin voi ratkaista, joten eikö sitä pitäisi kysyä mieluummin Häneltä. Jos etsit vastauksia ihmisiltä, saat varautua siihen, että saat monenkirjavia vastauksia, jotka ovat enemmän tai vähemmän oikeita, eikä sinulla kuitenkaan ole mitään mahdollisuutta erotella niitä tuossa mielessä toisistaan.
"Taisit lukea vastaukseni vähän turhan herkkänahkaisesti. Korostinhan heti alkuun, että sinun uskomisestasi tai uskosi oikeellisuudesta en tiedä mitään"
-Et tiedä??? Olenhan jo täällä aloituksessanikin todistanut uskostani.
"Pyrin ainoastaan sanomaan sen, minkä itse olen itselleni kokenut tärkeäksi. Uskon, että se varmasti osoittautuu vielä sinullekin tärkeäksi, jos todella vilpittömästi etsit Jumalan tahtoa, ja haluat seurata sitä. Milloin se tapahtuu, sitä en tiedä, eikä sillä ole merkitystäkään. Jumalan aikataulu on kuitenkin hyvä."
-Haluatko että muutkin ihmiset olisivat sinun kopioitasi tai tulevan sellaisiksi? Olen todella vilpittömästi etsinyt Jumalan tahtoa ja haluan seurata sitä. Ja se on tapahtunut juuri nyt, eilen, edellispäivänä..., ei missään ehkä tulevaisuudessa niin kuin esitit. Vastauksestasi saan kyllä sen käsityksen että en ole ainakaan vielä sinun mielestäsi oikeassa uskossa, mutta perustelut puuttuivat.
-Olet ehkä ymmärtänyt vähän väärin kyselyni. En ole kysellyt siksi että haluaisin tulla samanlaiseksi uskovaksi kuin sinä tai muut. Sillä ei ole minulle mitään väliä minkälaisessa uskossa sinä tai muut olette, vaan halusin kysellä perusteluja jonkun toisen uskon mitätöinnille, joita en tässä ketjussa ole vieläkään mielestäni saanut. Olen aivan tyytyväinen tämänhetkiseen uskooni, enkä edes tiedä paremmasta, ja tämä uskoni on minulle ainoa mahdollinen.
-Olen kiinnostunut niistä perusteluista jossa joku toinen uskova antaa tuomion toiselle uskovalle ettei tämä ole oikeassa uskossa, niin kuin usein tapahtuu tälläkin pastalla. Sehän on käytännössä HELVETTITUOMIO ihmiseltä jota ei Jeesuksen mukaan kenenkään tulisi antaa. Näitä väitteitä satelee silloin tällöin. Itse en uskaltaisi edes vihjailla ettei joku toinen uskova olisi oikeassa uskossa, on tämä sitten helluntailainen, Jehovantodistaja, muslimi ym.
"Minusta sinun ei ylipäätäänkään pitäisi kysellä toisilta ihmisiltä siitä, onko sinun uskosi oikeaa. Jumalahan sen yksin voi ratkaista, joten eikö sitä pitäisi kysyä mieluummin Häneltä. Jos etsit vastauksia ihmisiltä, saat varautua siihen, että saat monenkirjavia vastauksia, jotka ovat enemmän tai vähemmän oikeita, eikä sinulla kuitenkaan ole mitään mahdollisuutta erotella niitä tuossa mielessä toisistaan."
-Jumalahan sen tietysti ratkaisee viimeisellä tuomiolla kenen usko on oikeaa ja kuka pelastuu. Tämä on mielestäni aivan perusasioita kristinuskossa ja itsestään selvyys. Olen toki iloinen monista erilaisista vastauksista. Minulla on kyllä mielestä paljonkin mahdollisuuksia erotella vastauksia toisistaan. Kuka sen sitten tekee jos en minä itse? Onhan minulla käytössäni Jumalan sana ja Jumalan antama ymmärrys ja lukutaito..
Voi olla että olen ymmärtänyt sinua väärinkin, mutta selvittikö tämä yhtään aloituksessani mainittuja kysymyksiä?
vielä vähän jatkoa:
Elän siis tätä päivää nyt. Tulevaisuudesta en tiedä. Voi olla että tulevaisuudessa minusta tulee täysi ateistikin. Nämä asiat ovat niin kuin sanotaan "korkeimmas käres". Ihmettelisin kyllä kovasti jos minusta tulisi joku tämänkin palstan kiihkouskovainen joka olisi omasta mielestään ainoassa oikeassa uskossa ja tuomitsisin muut uskovat niin kuin täällä tehdään ja monissa uskonlahkoissa tapahtuu. Tuollainen toiminta on pelkästään vastenmielistä ja suurta omahyväisyyttä ja itsekkyyttä.
Sinua ärsyttää, että on ihmisiä joille Jumalan sana on auktoriteetti etkä saa heitä eksytettyä omilla hömpilläsi!
Jumalan sana (Raamattu) on minullekin auktoriteetti kun puhumme kristinuskosta. Mikä sitten? Voisitko vähän avata arvoituksiasi ymmärrettävämpään muotoon?
En usko että ketään harmittaa sinun tulkintasi ja ajatuksesi kristinuskosta. Fundamentalismia pidän pelkästään typeränä.
Eksytettyä??? Tämä on keskustelupalsta. Missä hörhömaailmoissasi elät?
> -Et tiedä??? Olenhan jo täällä aloituksessanikin todistanut uskostani.
Sanoa voi kuka tahansa ja mitä tahansa, mutta mikä on ihmisen sydämen todellinen tila Jumalan edessä - sen voi arvioida pelkästään Jumala. Tämän takia sanoin, etten tiedä sinun uskomisistasi tai uskosi oikeellisuudesta mitään.
"Pyrin ainoastaan sanomaan sen, minkä itse olen itselleni kokenut tärkeäksi. Uskon, että se varmasti osoittautuu vielä sinullekin tärkeäksi, jos todella vilpittömästi etsit Jumalan tahtoa, ja haluat seurata sitä. Milloin se tapahtuu, sitä en tiedä, eikä sillä ole merkitystäkään. Jumalan aikataulu on kuitenkin hyvä."
> -Haluatko että muutkin ihmiset olisivat sinun kopioitasi tai tulevan sellaisiksi?
Mitä luulet; kun Jeesus Raamatussa esittää toiveen, että kaikki Hänen seuraajansa olisivat yhtä - tarkoittiko Hän, että meistä kaikista pitäisi tulla toistemme kopioita? Ei varmasti tarkoittanut, mutta silti Hän haluaisi meidän kaikkien olevan yhtä. Mitä se sitten tarkoittaa? Minusta se tarkoittaa sitä, että on olemassa joitakin luovuttamattomia totuuksia, joista me pidämme kiinni riippumatta siitä, miten kovasti maailma yrittää niitä totuuksia talloa jalkoihinsa. Itse koen yhdeksi tällaiseksi totuudeksi ihmisen syntisyyden Jumalan edessä. Tuon syntisyyden vuoksi osa ihmisistä tulee Raamatun mukaan joutumaan kadotukseen, ja tuon syntisyyden vuoksi Jumalan täytyi itse sovittaa meidän velkamme. Jos sinä nyt omaksut näkemykseksesi väittämän, ettet ole lainkaan syntinen, sellainen ajatus turhentaa yhdellä kertaa Jumalan koko pelastussuunnitelman sinun kohdaltasi. Mieti itse, voisiko todella olla mahdollista, että juuri sinun kohdallasi Jumalan ei olisikaan tarvinnut kuolla puolestasi. Keitä ne sitten ovat, joiden puolesta Hän Pojassaan kärsi ja kuoli?
> Vastauksestasi saan kyllä sen käsityksen että en ole ainakaan vielä sinun mielestäsi oikeassa uskossa, mutta perustelut puuttuivat.
En minä sinun uskoasi arvioi sillä, että kommentoin ajatuksiasi tai esittämiäsi väittämiä. Edelleenkään en sano sinun olevan sen enempää oikeassa kuin väärässäkään uskossa, mutta jos väität itseäsi synnittömäksi, sen ajatuksen voin suoralta kädeltä todeta virheelliseksi, ja niin voit itsekin, jos yhtään rehellisesti luet Jumalan sanaa ja etsit Hänen tahtoaan.
> Näitä väitteitä satelee silloin tällöin. Itse en uskaltaisi edes vihjailla ettei joku toinen uskova olisi oikeassa uskossa, on tämä sitten helluntailainen, Jehovantodistaja, muslimi ym.
Kadotustuomion esittäminen on aivan eri asia, kuin sen sanominen, että jokin mielipide on ristiriidassa jonkin Raamatusta löytyvän totuuden kanssa. Kun vaikkapa muslimit ajattelevat esimerkiksi, että Jumalalla ei ole Poikaa, ja että Jeesus ei kuollut ristille naulittuna, nuo ajatukset ovat kiistatta ristiriidassa Raamatussa ilmoitetun totuuden kanssa. Ne eivät siis voi olla oikeita väittämiä, jos kerran luotamme siihen, että Raamattu on todella ylin auktoriteetti joka kertoo totuuden noista asioista. Voimme siis kaikessa rauhassa todeta, että Jumalan Pojan kieltävä ihminen ei takuulla ole tuon ajatuksensa kanssa oikeassa - emmekä silti esitä minkäänlaista arviota hänen mahdollisesta loppusijoituspaikastaan.
> Tulevaisuudesta en tiedä. Voi olla että tulevaisuudessa minusta tulee täysi ateistikin. Nämä asiat ovat niin kuin sanotaan "korkeimmas käres".
Ei sinusta "tule" ateistia, ellet itse valitse kieltää Jumalaa. Kyllä se valinta on ihan sinun käsissäsi. Jumala nimenomaan haluaisi jokaisen ihmisen tulevan luokseen ja pelastuvan kadotukselta. Sen takiahan Hän itse tuli ihmiseksi ja etsii jokaista syntistä ihmistä voidakseen pelastaa hänet. Et voi tosissasi ajatella, että noin toimiva Jumala kuitenkin tekisi sinusta ateistin :D. Se on sinun valintasi ja sillä siisti.
Sanohan muutama konkreettinen asia mikä on mielestäsi fundamentalismiä.
" Jos sinä nyt omaksut näkemykseksesi väittämän, ettet ole lainkaan syntinen, sellainen ajatus turhentaa yhdellä kertaa Jumalan koko pelastussuunnitelman sinun kohdaltasi. Mieti itse, voisiko todella olla mahdollista, että juuri sinun kohdallasi Jumalan ei olisikaan tarvinnut kuolla puolestasi. Keitä ne sitten ovat, joiden puolesta Hän Pojassaan kärsi ja kuoli?"
-En spekuloi Jumalan tahdolla, koska sen tietää mielestäni vain Jumala itse. Jumalan tahdon tulkinnat ovat yleensä ihmisten omasta päästä lähtöisin. Kukaan toinen ihminen ei voi myöskään tietää Jumalan tahtoa toiselle ihmiselle. Sellainen tietäminen on mielestäni aika jumalatonta ja palvelee ainoastaa sanojan omia itsekkäitä päämääriä.
Olenko syntinen vai en? Sitä en edes tiedä mitä tällä tarkoitetaan. Sanoin etten tunne mistään syyllisyyttä ja että omatuntoni ei syytä minua mistään. Olen toki tunteva ihminen ja olen loukannut puheillani ja ymmärtämättömyyttäni jotakin ihmistä, mutta olen sitten pyytänyt anteeksi ja asia on ollut sillä selvä. Omatuntoni käskee minun tekemään hyvää ei pahaa.
Jos joku sanoo että olen syntinen, kenties vielä perisyntinenkin, niin haluan tietää mitä sillä tarkoitetaan. Ja sitten vielä kun sanotaan että Jumalan poika on kuollut tämän asian takia ristillä? Tämä tuntuu aika uskomattomalta ja hyvin primitiiviseltä taikauskolta. En voi tälle ajatukselleni mitään jos olen rehellinen ja sellainen toki haluan olla. Raamatussakaan ei ole ainakaan Luukkaalla mitään perusteita sellaiselle ajatukselle. Paavali on sitten asia erikseen.
Raamatussa on siis monenlaisia totuuksia. Minkä sitten valitsemme, se on meidän valintamme, mutta on hyvä tietää että me teemme niitä valintoja mitkä tekstit ovat meille tärkeämpiä ja mitkä ei. Jokainen raamatun lukija teke tässä mielessä valintoja tietää hän sitä tai ei. Jos löydät Raamatusta ainoastaan yhden totuuden, et tunne Raamattua kovin hyvin tai kiellät tahallasi selvät tosiasiat.
Mitä sitten ajattelemme "Jumalan Pojasta? Juutalaiset katsoivat tällaisen puheen Jumalan pilkaksi ja mitä sillä Jeesus itse tarkoitti on pohtimisen arvoinen asia. Vaikuttaa sanamagialta spekuloida tällä kysymyksellä. Kun muslimi ei usko Jumalalla olevan poikaa, en voi sillä perusteellakaan päättää onko hän oikeassa uskossa vai väärässä uskossa. Fundamentalistikristityt kyllä ajattelet että muslimit joutuvat ikuiseen kärsimykseen helvettiin, sanovat sen sitten ääneen tai eivät. Tällainen ajattelu on minusta jumalatonta ja mielessään helvettituomioiden jakamista ja kyllähän he sanovat sen usein myös ääneen. Onhan minullekin sanottu niin.
En ole millään tavalla valinnut uskoani Jumalaan. Jos olisin syntynyt muslimimaahan olisin varmasti muslimi, nyt olen kristitty kodista ja kristillisestä kirkosta saamani opetuksen ansiosta. Tämähän on se evankeliumin julistamisen tehtäväkin eli herättää usko. En koe että mahdollinen siirtyminen ateismiin olisi minun oma valintani. Aika näyttää. Jos todellisuus näyttäytyy minulle sellaiseksi ettei Jumalaa voi ole olemassa, se on sitten siinä. Jos minulla on punainen auto, en voi uskoa sitä mustaksi. En voi uskoa vastoin havaintojani ja järkeäni, en myöskään vastoin omaatuntoani.
Aloitukseni oli lähinnä oppia ymmärtämään toisella tavalla uskovia lähimmäisiäni. Minusta keskustelu voi olla parhaimmillaan avartavaa eikä tarkoitukseni ole tyrkyttää omia mielipiteitäni kenellekään ainoina totuuksina. Ajatukseni ovat minun ja minä itse myös vastaan niistä. Ilmeisestikään et ole luterilainen vaan jostain kirkon ulkopuolisesta ryhmästä. Se ei minua haittaa. Pyrin arvostamaan erilaisia näkemyksiä ja uskontoja. En kuitenkaan hyväksy uskontojen nimissä tapahtuvaa väkivaltaa.
Fundamentalismissa ihminen panee omat ideansa aina Raamatun pyhien kansien väliin. Fundamentalisti lukee Raamattua tai Koraania samalla tapaa kuin noita-akka tai poppaukko kristallipalloaan. Leo meller ja porukat ovat tästä hyviä esimerkkejä.
> -En spekuloi Jumalan tahdolla, koska sen tietää mielestäni vain Jumala itse.
Periaatteessa totta, mutta käytännössä meillä kuitenkin on Raamattu. Me uskomme (tai ainakin meidän olisi syytä uskoa) Raamatun olevan 100%:sti Jumalan Pyhän Hengen inspiroimaa tekstiä, jonka käännös- ja kieliasun ajanmukaistamistöihin Hän on myös vaikuttanut kautta aikojen. Raamatussa Jumala ILMOITTAA tahtonsa, ja kun Hän on ilmoittanut tahtonsa jonkin asian suhteen, kyllä mekin sen silloin voimme tietää, ja myös toisillemme sanoa. Tulkintoja toki tehdään monenlaisia, mutta Jumalan Pyhä Henki myös ohjaa meidän tulkintojamme silloin, kun me todella vilpittömästi etsimme oikeaa ymmärrystä Jumalan tahdosta.
> Kukaan toinen ihminen ei voi myöskään tietää Jumalan tahtoa toiselle ihmiselle.
Jumala sanoo Raamatussa mm. näin: (Matt. 28:19-20) "Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettamalla heitä pitämään kaikki, mitä minä olen käskenyt teidän pitää. Ja katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti.". Tuossa me näemme aivan selkeän Jumalan käskyn, joka koskee jokaista Jeesuksen opetuslapseksi tahtovaa, ts. uskovaa ihmistä. Lisäksi me saamme ehdottoman lupauksen, joka on annettu kaikille, jotka tuota lähetyskäskyä haluavat noudattaa. Tuon sanan nojalla esim. minä voisin aivan rauhassa sanoa sinulle, että tiedän Jumalan haluavan myös sinun osallistuvan lähetystyöhön. Vastaavia kohtia on vaikka miten paljon, ja niiden kaikkien nojalla meidän on mahdollista tietää ja sanoakin yhtä ja toista Jumalan tahdosta.
> Sellainen tietäminen on mielestäni aika jumalatonta ja palvelee ainoastaa sanojan omia itsekkäitä päämääriä.
Kirjoitit monesta muustakin asiasta joihin myös haluaisin kommentoida, mutta tämä rajallinen tila ei valitettavasti mahdollista sitä.
Ihmisillä voi aina olla itsekkäitäkin päämääriä jonkin asian julki tuomisessa, mutta jos niin tehtäessä kuitenkin ilmoitetaan selvästi Raamatustakin ilmenevä Jumalan tahto jonkin asian suhteen, niin se ilmoitus on syytä ottaa vakavasti riippumatta niistä päämääristä, mitä asiasta puhuneella henkilöllä on saattanut olla. Hyvä on muistaa myös se, että syntisinä ihmisinä meillä on myötäsyntyinen halu torjua kaikki omalta kannaltamme epämieluisat totuudet, ja etsiä samalla ties minkälaisia selityksiä sille, miksi tuollaisia asioita haluttaisiin väittää totuudeksi. Näin teemme tietenkin siksi, ettei meidän tarvitsisi myöntää sitä epämieluisaa asiaa todeksi, vaan voisimme tuudittautua ajatukseen, että asian ilmaisijan täytyy olla väärässä, koska hänen motiivinsa on mahdollista kyseenalaistaa.
> Olenko syntinen vai en? Sitä en edes tiedä mitä tällä tarkoitetaan.
Jumalalla on ihmistä kohtaan tahto. Jokainen tuosta tahdosta poikennut on syntinen ihminen. Jokainen ihminen myös ON poikennut Hänen tahdostaan - sekä tahattomasti, että lukemattomia kertoja myös täysin tahallisesti ja tietoisena siitä, että on tekemässä jotain mikä on väärin ja Jumalan tahdon vastaista. Anteeksipyytäminen, vaikka onkin välttämätöntä ihmisten välisissä suhteissa ei kuitenkaan Jumalan edessä merkitse mitään, koska Jumalan Laki on ehdoton: sinun ei olisi pitänyt alunperinkään tehdä sitä asiaa, mitä jouduit pyytämään anteeksi. Koska kuitenkin olet sen tehnyt, syyllisyys pysyy päälläsi, vaikka kuinka pyytelisit anteeksi. Tämän vuoksi Vanhan liiton aikana tuota syyllisyyttä oli määrätty sovitettaviksi uhrieläimin: synnin palkka on kuolema, ja sen kärsii joko syyllinen itse tai sitten viaton sijaiskärsijä. Uuden liiton ytimessä on Jumalan Pojan kärsimys ja kuolema; Hän oli se kertakaikkinen uhri, joka kärsimyksellään ja kuolemallaan sovitti meidän kaikkien syyllisyytemme. Ilman Häntä meidän syntisyytemme palkka tulisi meidän itsemme kannettavaksi, eli me joutuisimme iankaikkiseen eroon Jumalasta.
> Ilmeisestikään et ole luterilainen vaan jostain kirkon ulkopuolisesta ryhmästä
Olen koko elämäni ajan kuulunut Suomen ev.lut. kirkkoon, enkä ole vieläkään lähdössä pois, vaikka kaikenlaisia paineita siihen ratkaisuun ollaankin esittämässä ties kenen taholta. Tässä näemme, miten epävarmaa sinunkin ymmärryksesi todella on: et edes osaa nähdä minua luterilaisena, vaan olit valmis sijoittamaan minut johonkin kokonaan kirkon ulkopuoliseen ryhmään. Millaisin perustein sinä päädyit tuohon käsitykseen? Mitä ilmeisimmin sinulle on syntynyt jonkinlainen (väärä) käsitys luterilaisista, ja koska tämän lyhyen keskustelun perusteella totesit, etten vastaa sitä käsitystä, teit päätelmän, etten olisi luterilainen. En ole päätelmästäsi lainkaan loukkaantunut, vaan pikemminkin huvittunut siitä, miten köykäisin perustein sinäkin olet valmis esittämään arvioita lähimmäisistäsi kuvitellen, ettet muka toimisi niin :).
Etkö osaa sanoa yhtään esimerkkejä vaan haukut ilman perusteita kuten aina? Yritähän uudelleen!
... en ymmärrä, miten ihmeessä lauseeni "Kirjoitit monesta muustakin asiasta joihin myös haluaisin kommentoida, mutta tämä rajallinen tila ei valitettavasti mahdollista sitä." ilmaantui tekstini keskelle - sen oli tarkoitus olla sen lopussa.
Ei se osaa. Se on eheytymätön homo alias evl. luterilainen, luterilanen2, vivamossa, näin-sen-näin, sielunhoitaja, kristitty-mies jnejne
Se vaan haukku ja räksyttää mutta yhtään asiaa ei pysty sanomaan mistä haukkuu ja räksyttää :D
Tunnustan olevani multinikki, mutta en ihan näillä sinun mainitsemillasi nimimerkeillä
"Tulkintoja toki tehdään monenlaisia, mutta Jumalan Pyhä Henki myös ohjaa meidän tulkintojamme silloin, kun me todella vilpittömästi etsimme oikeaa ymmärrystä Jumalan tahdosta."
-Ovatko kaikki muut tulkitsijat jotka ovat eri mieltä kanssasi sitten vilpillisiä ja sinä olet ainoa vilpitön? Vaikutat kovin narsistiselta uskovalta. Tämä on pakko sanoa, enkä sano sitä loukkaamistarkoituksessa.
Pidät näköjään omaa ymmärrystäsi ainoana oikeana. Vaikka olet puhunut paljon ihmisen syntisyydestä et kuitenkaan huomaa että myös ymmärrys on osa ihmistä ja mahdollista syntisyyttä. Et voi asettaa itseäsi malliksi siinäkään suhteessa muille. Oman ymmärryksen korottaminen muiden ehkä toisella tavalla uskovien yläpuolelle on kyllä aina farisealaisuutta ja tekopyhyyttä. Etkö muista Jeesuksen kertomusta publikaanista ja fariseuksesta rukoilemassa temppelissä?
Lähetyskäskyähän me noudatamme luterilaisessa kirkossa, minäkin. Minä julistan evankeliumia mielelläni teoillani kirkon vapaaehtoistyössä kuin sanallisesti. Lähetyskäskyn ansiosta minäkin olen uskoon tullut. Tuskin vanhempani ja kirkkoni olisi minua opettaneet jos eivät olisi Jeesuksen käskystä kuulleet. Jo rippikoulussa opin että Jumalan ARMO on Ansioton Rakkaus Minun Osakseni.
Minä kyllä kehottaisin sinua olemaan hyvin varovainen näissä jumalasi tahdon tulkinnoissa lähimmäisillesi. Ihminen voi tiedostamattomasti sysätä pirullisella tavalla lähimmäistensä niskaan asioita jotka lähtevät vain sinun omista peloista ja aggressioistasi. Tässä näen erään mahdollisuuden ymmärtää synnin olemuksen. Myös ihmisen tahto ja ymmärrys on syntinen, eli vajavainen ja keskeneräinen ja vailla Jumalan kirkkautta, ja tämä jos mikä on LUTERILAISUUTTA.
"Anteeksipyytäminen, vaikka onkin välttämätöntä ihmisten välisissä suhteissa ei kuitenkaan Jumalan edessä merkitse mitään"
Tässä asiassa olen kanssasi aivan eri mieltä. Anteeksipyytäminen ja anteeksiantaminen ovat tärkeimpiä asioita Jeesuksen opetuksessa. Jos me emme anna anteeksi, Jumalakaan ei anna meille anteeksi. Näinhän me rukoilemme Jeesuksen opettaman Isä meidän -rukouksenkin mukaan.
Minun ymmärryksenikin on syntinen jos käytämme nyt tätä luterilaista terminologiaa. En ole väittänytkään puhuvani Jumalan suulla tai olevani oikeassa. Olet tehnyt minusta aivan virheellisen tulkinnan. Mikset sitten voisi tehdä virheitä muissakin tulkinnoissasi?
Kuulutko viidenteen herätysliikkeeseen. Niissä piireissä korostetaan vapaata tahtoa ja ratkaisua uskoontulossa vaikka se ei ole luterilaisuutta lainkaan
Onko Luther säätiö jo heitetty ulos kirkosta? Se on lähtöisin Kansanlähetyksestä ja sillä on samat opit.
hau, hau, hau!
Juudas meni ja hirtti itsensä. Mene ja tee sinäkin samoin.
>-Ovatko kaikki muut tulkitsijat jotka ovat eri mieltä kanssasi sitten vilpillisiä ja sinä olet ainoa vilpitön?
Olenko sanonut, että kaikki erilaisiin tulkintoihin päätyvät olisivat vilpillisiä? En ole - tämä on pelkästään sinun puolivillaista tulkintaasi. Miksi esität väittämikseni asioita, joita en ole sanonut? Sinä muodostat minusta käsityksiä omien ennakkoluulojesi pohjalta, ja väität minun sitten olevan käsityksesi mukainen. Tällaiset "tulkinnat" itseään uskovaksi väittävältä ihmiseltä saavat minut ihmettelemään, mikä henki sinussa oikein vaikuttaa. Tuollaisia "päätelmiä" on yleensä tottunut näkemään vain palstalla räyhääviltä ateisteilta.
> Pidät näköjään omaa ymmärrystäsi ainoana oikeana.
En, vaan sitä ymmärrystä, minkä Jumala antaa. Ei minulla sitä aina ole, mutta silloin kun on, silloin se on oikea ymmärrys.
>Vaikka olet puhunut paljon ihmisen syntisyydestä et kuitenkaan huomaa että myös ymmärrys on osa ihmistä ja mahdollista syntisyyttä.
Tottakai ymmärrys on osa ihmistä, ja tietenkin myös ihmisen ymmärrys on syntisyytemme alainen. Se ei kuitenkaan tarkoita, ettemmekö me voisi päätyä myös toimimaan oikein eli Jumalan tahdon mukaisesti jonkin asian suhteen.
> Et voi asettaa itseäsi malliksi siinäkään suhteessa muille.
En ole kertaakaan väittänyt, enkä edes ajattele, että ihmisten tulisi toimia samoin kuin minä toimin. Miksi tällaistakin vihjaat?
>Ihminen voi tiedostamattomasti sysätä pirullisella tavalla lähimmäistensä niskaan asioita jotka lähtevät vain sinun omista peloista ja aggressioistasi.
Juuri näin. Sinun päätelmäsi minun sanomisistani ovat erinomainen esimerkki tuosta, mutta huomaatkohan sitä itse lainkaan.
>Tässä asiassa olen kanssasi aivan eri mieltä. Anteeksipyytäminen ja anteeksiantaminen ovat tärkeimpiä asioita Jeesuksen opetuksessa. Jos me emme anna anteeksi, Jumalakaan ei anna meille anteeksi.
Tietenkin ne ovat äärimmäisen tärkeitä asioita, mutta anteeksipyytäminen ei "pyyhi pois" sitä tosiasiaa, että kuitenkin syyllistyit Jumalan tahdon vastaiseen tekoon - teit jotain, mitä Jumala ei olisi halunnut sinun tekevän. Tuo syyllisyys eli sinun syntisyytesi ei poistu mihinkään vaikka kuinka pyytelisit anteeksi ja jopa uskoisit saaneesi anteeksi. Se syyllisyys jää silti olemaan, ja synnin palkka on kuolema eli kadotus. Sen kärsii joko syyllinen itse tai sitten viaton sijaiskärsijä. Jumalan pelastussuunnitelmassa tuo sijaiskärsijä on Jumalan Poika. Tämän Raamattu meille ilmoittaa.
Toivon, että suhtautuisit jatkossa neutraalimmin sanomisiini, sillä tämän keskustelun sävy ei ole enää kovinkaan rakentava.
Amen
En ole mikään erehtymätön sanomisiesi tulkitsija, mutta olen kirjoittanut vain sen miten olen kirjoittamasi kokenut. Sinä voit ne tottakai aina korjata. Erehtymättömyyttäkö kaipaat? Olethan itsekin väittänyt asioita omien ennakkoluulojesi pohjalta minusta. En ole kuitenkaan sen pohjalta epäillyt oletko Jumalan hengestä vai mistä.
Miksi leimaat palstan ateistit räyhääjiksi? En ole huomannut heitä sen enempää räyhääjiksi kuin uskovatkaan ovat. Hyviä kommentteja he ovat kertoneet ja aivan asiallisia. Jotkut uskovat ovan sensijaan olleet oikeita törkyturpia, valitettavasti. He ovat kyllä pilanneet muidenkin uskovien mainetta täällä.
-------------------
> Pidät näköjään omaa ymmärrystäsi ainoana oikeana.
En, vaan sitä ymmärrystä, minkä Jumala antaa. Ei minulla sitä aina ole, mutta silloin kun on, silloin se on oikea ymmärrys.
---------------------
Tämä väitteesi on aika erikoinen. Onko Jumala antanut sinulle ymmärrystä? Toisinaan ei ja toisinaan kyllä. Mistä tiedät että jokin ymmärryksesi on Jumala antanut ja sen milloin se on sinun omaasi?
Miksi pitäisi suhtautua neutraalimmin? Haluan olla rehellinen ja sanoa asiat niin suoraan ettei tulkinnanmahdollisuutta ole. Minun mielelstäni keskustelun sävy on hyvä. Minusta ei suinkaan tarvitse olla asioista samaa mieltä. Jos kaikista asioista ollaan samaa mieltä, ei siitä mitään keskustelua synny.
Syntisyyden voin kyllä ymmärtää sillä tavalla että pyhä Jumala ja syntinen ihminen. Siinä on ero ja sen takia lähestymmekin Jumalaa synnintunnustuksella rukouksessa aina (luterilaisessa kirkossa ja Isä meidän -rukouksessa ja tietenkin omin sanoin). Tämä on luterilaisuutta. Uskovissa on MINUN MIELESTÄNI kyllä paljon falskeja tyyppejä ja myös tietämättömyyttä.
Tiedämme että Raamattu on jo itsessään monesti tulkittua tekstiä ja sitä tulkintaa jatkamme edelleen. Minä en ole koskaan puhunut Jumalan sanaa vaikka paljon Raamattua lainaankin. Minä yksin vastaan puheistani, ei Jumala. Jumalan suulla puhuminen on mielestäni mitä suurinta itsekkyyttä.
Ajattelevana ihmisenä olen kyllä ihmetellyt tämän palstan homovihaajauskovia. Minusta jonkin sortin uskovia he tietysti ovat mutta eivät Jeesuksen seuraajia. Tämän voi päätellä evankeliumeista. Enkä sano tätä siinä mielessä että tietäisin heidän menevän helvettiin. Ajattelu kuitenkin sallittakoon, myös uskovien. En voi leikata pois ihmisyyttäni ja omaatuntoani tai ymmärrystäni. Mutta nekin ovat vajavaisia ja erehdyn varmasti usein. Olen kristitty mutta en mielestäni sydämetön enkä tyhmä. Tämä nyt tässä kiireessä.
Amen
Amen
"Ajattelevana ihmisenä olen kyllä ihmetellyt tämän palstan homovihaajauskovia"
Ei ole homojen vihaamista kun sanoo homouden olevan kauhistus Jumalalle ja sen harjoittajat eivät peri taivasten valtakuntaa.
Älä siis ammu viestintuojia:D koska se asia on niin eikä siitä muutu.
Homot perivät ennen sinua Jumalan valtakunnan
"Ei ole homojen vihaamista kun sanoo homouden olevan kauhistus Jumalalle ja sen harjoittajat eivät peri taivasten valtakunta"
-Tämä ajatus on vain sinun korviesi välissä.
Ei, vaan löytyy Raamatusta, Jumalan sanasta,
Oman väitteesi perustelut ovat vain korviesi välissä.
Tuo on erikoinen väite, siitäkin syystä, että homot eivät ole mikään yksi massa, vaan heitä on erilaisia. Homot voivat päästä Taivaaseen siinä missä heterotkin, mutta ei sen harjoittajat ilman parannuksen tekoa. Ainakaan muuhun meillä ei ole varaa luottaa, kuin Jumalan sanaan tässäkin asiassa.
Olet oikeassa uskossa. Olisipa enempi tuollaisia kaltaisia uskovaisia, jotka eivät pidä muita uskovaisia vääräoppisina, jopa niin pahasti vääräoppisina, että ne pitää tappaa.
Lapsen usko rakastavaan Taivaan-Isään on kaikille ns. ratkaisukristillisille (vrt. ratkaisuislam) liikkeille harhaoppia. Lapsihan ei voi uskoa, he sanovat.
Jeesus kuitenkin asetti LAPSEN USKON aikuisillekin esikuvaksi oikeasta uskosta. "Joka ei ota Jumalan valtakuntaa vastaan niin kuin lapsi, hän ei pääse sinne sisälle" Pienet lapset menivät Jeesuksen syliin.
Tämä on oikeaa uskoa ja uskon sen olevan myös oikeaa luterilaisuutta. Yksinkertaista, mutta muutamille liian vaikeaa tälläkin keskustelupalstalla.
Selvää ja raamatullista tekstiä. Ei mitään kiertelyjä tai kaarteluja niin kuin eräillä. Näin minäkin suurin piirtein ajattelen.
Kyllä nämä "oikeassa uskossa" olevat ovat kovia tuomitsemaan toisinuskovia helvettiin. Tunsin nuorempana erään lestaadiolaismiehen. Kun olimme vähän eri mieltä uskonasioista, hän ilmoitti minulle suoraan että minä olin matkalla helvettiin. Pidin tällaisesta suorasta puheesta. Se oli rehellistä ja suoraa. Vaikka en ollutkaan hänen kanssaan samaa mieltä niin rehellisyys on hienoa.
Sitten on nämä uskovat jotka kiertelevät ja kaartelevat ja vihjailevat mutta ovat myös samaa mieltä että kaveri on helvetin materiaa. En pidä sellaisesta. Joka antaa ymmärtää että toisen uskossa tai uskomattomuudessa on jotain vikaa helvettituomio sekin on. Miksi sitä kieltämään, mutta rehellisyys on monesti puuttuva ominaisuus näillä.
Jokainen uskoo Raamatun teksteihin valikoiden. Minäkään en lähde kivittämään homoja ja tottelemattomia lapsia kuoliaiksi vaikka Jumala niin käskee. Mutta on tiedettävä se että valikoi.
Et tietenkää lähde koska et ole israelilainen etkä elä vuotta 1000 eKr.
Miksi uskoisin?
Eihän Jumala ja Jeesuskaan uskonut!
Vai
joko Heidänkin on kastettu luterilaisiksi ja siten Heiltäkin riistetty Jumalan Valtakunnan kaltaisuus ja Jumalallisuuden tietous?
Raamatussakaan ei ole mitään yhtä ainoaa oikeaa uskontulkintaa. Kuinka sitä olisi meillä?
Aivan. Minulla on pyhä henki ja tuolla toisella, joka uskoo eritavalla tai ymmärtää eri tavalla, ei ole pyhää henkeä:)
Luterilaisuuteen kuuluu luovuttamaton käsitys että ihminen on syntinen vauvasta vaariin. Ja tällä on myös hyvin raamatullinen perusta. Emme voi pitää itseämme millään tavalla parempina muihin nähden. Kyllä ateistit ovat yhtä hyviä tai huonoja kuin mekin. Jeesus sanoi että joka itsensä ylentää se alennetaan.
Ei ole ihmisen hyvyydestä kiinni pelastuuko hän. Vain Jeesukeen uskomalla ja syntinsä hylkäämällä ihminen voi pelastua.
Viimeisellä tuomiolla ei Jeesuksen mukaan ole uskovia eikä ateisteja, vaan niitä jotka ovat tehneet hyviä tekoja ja niitä jotka eivät ole tehneet hyviä tekoja (Matt. 25)
Jeesuksen omat tekevät hyviä tekoja koska heillä on Jeesuksen rakkaus. Ateiostit eivät tee hyviä tekoja koska heillä ei ole Jeesuksen rakkautta. Olet säälittävä kun yrität olla nokkela paria jaetta lainatessasi mutta et ymmärrä yhtään mitään evankeliumin kokonaisilmoituksesta.
Miten sinusta saataisiin sitten Jeesuksen oma että sinäkin tekisit hyviä tekoja? Vai katsotko että teet täällä hyviä tekoja kun olet aina ateisteja ja muita kirjoittajia valheellisesti morkkaamassa?
Amen_amen ja Stoneway hävisivät. Mihin he lähtivät?
no sitä ei oo vaikke arvat. Piru vei omansa
Nämä herrat tai ladyt edustavat sellaista uskoa mikä ei salli itseään kritisoitavan. He kun uskovat olevansa jumalia:)
Ainoa oikea usko on Rauhanyhdistyksellä muut hengellisyys on saatananpalvontaa. Jumalan valtakunnassa ei armoa anneta eikä pyydeta kaikki väärähenkisten on eroittaa Jumalan valtakunnassa. Rauhanyhdistys on ainoa missä saarnataan Raamatun mukaista uskoa. Helluntailaisuus, vapaakirkko, adventisti ym on pimeintä saatanan palvontaa
"Jeesus kuitenkin asetti LAPSEN USKON aikuisillekin esikuvaksi oikeasta uskosta,"
totta, mutta tuo ei todista mitään siitä, että vauvat uskoisivat.
Raamattu ei tunne mitään syntymäuskoa.
Jeesushan puhui "näistä pienistä, jotka uskovat minuun," eikä kaikista maailman pienistä. Nuo pienet olivat olleet kuuntelemassa Jeesuksen opetusta ja uskoivat siihen.
"Usko tulee kuulemisesta"!
Tuo todistaa että pieni lapsikin voi uskoa.
Totta. Kun hänelle kerrotaan Jeesuksesta!
Kun hän kuulee Sanaa! Helluntailaisten väite on siis kumottu
Millä tavalla? Minähän sanoin, että lapsikin voi uskoa, kun hänelle julistetaan sanaa.
Jeesus on tuo sana!
!Alussa oli sana..."
Hellarit väittää etä pieni lapsi ei voi uskoa. Me taas olemme yhtä mieltä siitä että voi uskoa
Totta.
Me uskomme että pieni lapsikin voi uskoa Jeesuks
Miksi valehtelet: "Hellarit väittää etä pieni lapsi ei voi uskoa. "
Kuka on noin väittänyt? Eikö vauvakastetta voi puolustaa ilman valehtelua?
Jos vauvatkin uskovat, miksi vauvoja ei sitten kasteta lahkoissa jotka mainostavat nimenomaan uskovien kastetta
Etkö sinä osaa lukea?
Ei kukaan ole kieltänyt sitä, etteikö lapsi voi uskoa, jos hänelle kerrotaan Jeesuksesta, mutta vauva ei kykene uskomaan!
Mihin hän uskoo, kun ei vielä tajua sanojen merkitystä?
Vauvakin voi uskoa kun kuulee Jeesuksesta.
Sinä olet väittämnyt ettei pieni lapsi eli vauva voi uskoa.
Eikö uudestikastetta voi puolustaa ilman valheita?
Missä iässä vauvasta tulee mielestäsi lapsi? Johannes Kastajasta sanotaan että hän oli täyttynyt Pyhällä Hengellä jo äitinsä kohdussa. Jeesus lainaa Raamattua sanomalla että imeväisten suusta sinä (Jeesus) olet valmistanut itsellesi kiitoksen. Missä on ymmärtäväisten ymmärrys. Eikö Jumala ole osoittanut sen hullutukseksi?
Kristitty Jumalan armosta
Noin juuri! Uskomme Jeesusta emmekä helluntailaista märisijäpelleä
Kyllä se synnintunto tulee aikanaan, jos olet rehellinen itsesi tuntemisessa. Etsivä löytää ja kolkuttavalle avataan.
12 Eikä ole pelastusta yhdessäkään toisessa; sillä ei ole taivaan alla muuta nimeä ihmisille annettu, jossa meidän pitäisi pelastuman." (Apostolien teot 4)
Raamattu opettaa, että pelastukseen ei ole mitään muuta tietä kuin Jeesus. Jeesus sanoo itse: "Minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kukaan pääse Isän luo muutoin kuin minun kauttani." (Joh. 14:6)
Suosittelen miettimään Raamatussa Matteuksen evankeliumi 19 ja kyselemään, jos ei avaudu. Myös voi rukoilla ymmärrystä ja synnintuntoa. Kyllä Pyhä Henki on monelle näyttänyt synnin niin että onkin täytynyt pyytää ettei enää näyttäisi syntiäni ja syntisyyttäni, vaan armahtaisi.
Aloittajalla on nähtävästi yhtäläisyyksiä rikkaan nuorukaisen kanssa. Vai onko sittenkään?
Markus 10:17-27 FinRK
[17] Jeesuksen lähtiessä jatkamaan matkaa muuan mies juoksi hänen luokseen, polvistui hänen eteensä ja kysyi: ”Hyvä opettaja, mitä minun on tehtävä, että perisin iankaikkisen elämän?” [18] Jeesus vastasi hänelle: ”Miksi sanot minua hyväksi? Ei kukaan ole hyvä paitsi Jumala yksin. [19] Käskyt sinä tiedät: älä tapa , älä tee huorin, älä varasta, älä anna väärää todistusta, älä riistä, kunnioita isääsi ja äitiäsi.” [20] Mies sanoi hänelle: ”Opettaja, kaikkea tätä olen noudattanut nuoruudestani asti.” [21] Niin Jeesus katsoi häneen, rakasti häntä ja sanoi: ”Yksi sinulta puuttuu. Mene ja myy kaikki, mitä sinulla on, ja anna rahat köyhille, niin sinulla on aarre taivaassa. Tule sitten ja seuraa minua.” [22] Mutta mies synkistyi siitä puheesta ja lähti pois murheellisena, sillä hänellä oli paljon omaisuutta. [23] Silloin Jeesus katsahti ympärilleen ja sanoi opetuslapsilleen: ”Kuinka vaikeaa onkaan niiden, joilla on paljon omaisuutta, päästä Jumalan valtakuntaan!” [24] Opetuslapset hämmästelivät hänen sanojaan, mutta Jeesus rupesi taas puhumaan ja sanoi heille: ”Lapset, kuinka vaikeaa onkaan päästä Jumalan valtakuntaan! [25] Helpompi on kamelin mennä neulansilmän läpi kuin rikkaan päästä Jumalan valtakuntaan.” [26] He hämmästyivät vielä enemmän ja sanoivat toisilleen: ”Kuka sitten voi pelastua?” [27] Jeesus katsahti heihin ja sanoi: ”Ihmisille se on mahdotonta, mutta ei Jumalalle, sillä Jumalalle on kaikki mahdollista.”
https://bible.com/bible/1745/mrk.10.17-27.FinRK
No et ole, suora vastaus
Kristinuskossa uskoa ei oteta tai valita eikä ansaita. Se on puhtaasti Jumalan lahja. Usko ihmisen itsevalittuna omana tekona ei ole kristinuskoa. Aloittaja on lähempänä Jumalaa kuin monet uskoviksi itseään täällä mainostavat.
Kristinuskossa usko nimenomaa valitaan ja otetaan vastaan. Luterilaisuudessa usko on vanhempien ja kummien teko ja se tapahtuu "miehen tahdosta", Vauvan on pakko ottaa se vastaan:
Joh 1
"Mutta kaikille, jotka ottivat hänet vastaan, hän antoi voiman tulla Jumalan lapsiksi, niille, jotka uskovat hänen nimeensä, jotka eivät ole syntyneet verestä eikä lihan tahdosta eikä miehen tahdosta, vaan Jumalasta."
Helluntailaisuudessa usko on vanhempien teko - luterilaisuudessa Jumala teko
Näinhän se on helluntailaisuudessa ja muissa kirkon ulkopuolella olevissa lahkoissa, samoin mm. viidesläisyydessä. Tämähän on tuhannet kerrat tullut jo täällä esille ehkäpä juuri sinun kirjoituksissasi.
Luterilaisuus poikkeaa hyvin radikaalisti tuosta. Toki luterilaisuudessa toivottavasti vanhemmatkin julistavat evankeliumia lapsilleen sanoin ja teoin. Evankeliumi Jumalan rakkaudesta synnyttää uskon ilman ihmisen pienintäkään vaikuttamista asiaan.
Yrität kovasti tuoda lahkosi "pakko" -ajatuksia tännekin mutta ilmeisen huonolla menestyksellä. Arvasinko oikein?
Luterilainen
Vaikutat kovasti epävarmalta omasta lahko -uskostasi. Etsit täältä Luterilaisuus -palstalta uskonvarmuutta itsellesi, mutta ilmeisen huonolla menestyksellä.
Juuri oikeassa paikasta etsi sitä miten tullaan oikeaksi uskovaksi ja opitaan herjaamaan muita. Juuri se on väärin, että keskittyy liikaa itseensä, että onko mulla nyt uskoa tai ei kun pitäisi keskittyä muiden uskon tai oletetun uskon herjaamiseen. Niin oma usko alkaa tuntumaan perin loistavalta.
Siitä se uskon tie löytyy ja hyvät malliesimerkit.
Vapaalahkojen käsitys uudestisyntymisestä on huvittava. Vaikka UT puhuu Jumalasta syntymisestä nämä yrittävät itse synnyttää itseään ja toimia itse itsensä kätilöinä. Eihän siitä mitään tule. HehHeh!
Ne tekevät kuten Nikodeemus yritti uudestisyntyä että menevät takaisin äitinsä kohtuun.
Joskin varsin vaivalloinen tapa vaikka se Raamatussa mainitaan.
Oikea usko SRKn vanha lestadiolaisuus ei mikään muu. Kaikki muut hengellisyys on saatananpalvontaa. Ihmisen pitää saada todistus toiselta usko valta, jolloin hänelle saarnataan synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä jolloin hän on elävässä uskossa. Muissa hengellisyyksissä luullaan että uskoon tullaan yksin hiljaisuudessa, mutta se on väärin. Jumalan valtakunnta on Rauhanyhdistyksellä se on Jumalan lasten joukko joka on matkalla kohti taivasta, muut menevät suoraan helvettiin
Meillä naapurissa asuu mummeli joka asuu lapatossu miehensä kanssa, hän on todellinen kristitty. Hän laulaa kirkkokuorossa ja tuntee kaikki papit. Hän vihaa köyhiä ja yksinäisiä kaikkia jotka eivät ole menestyneet elämässä ja hankkineet suurta omaisuutta. Hän vihaa rumia kuten minä, köyhä, ruma ja epäonnistunut. Hän puhuu pahaa kirkonmäellä. Hän istuu mielellää pappien kanssa etupenkissä. Hänen mielestään hän on niin vanhurskas että vätys miehensä, lapsensa ja lastenlapset pääsevät taivaaseen. Hän rukoilee ehtoollisella pahaa muille koska uskoo ehtoollisella rukoukset toteutuvat. Kaikkien mielestä hän on elävässä uskossa kuten minä olen kristittyjen mielestä epäuskoinen. Uskon Jeesukseen mutta en kuuluta sitä ympäriinsä