Paljonkohan näistä miljoonista päätyy välistävetäjien tileille?
Uusista keskuksista kova lasku
AKI PUUPPONEN
ILKKA Viime syksynä Maahanmuuttovirastolla oli kiire.
Virasto etsi ympäri Suomen vastaanottokeskuksiksi soveltuvia tiloja. Tähän työhön se valtuutti SPR:n piirit, Etelä-Pohjanmaalla SPR:n Länsi-Suomen piirin.
Etelä-Pohjanmaalle perustettiin lopulta kolme uutta vastaanottokeskusta: Kauhavalle Lentosotakoulun tiloihin, Seinäjoella Törnävälle ja Lappajärvelle Kivitipun kylpylään.
Kauhavalla ja Seinäjoella vastaanottokeskuksen toiminnan pyörittämisestä vastaa SPR. Lappajärvellä vastuu on aiemmin kylpylä- ja hotellitoimintaan erikoistuneella Lomayhtymä Finland Oy:llä.
Maahanmuuttoviraston talousosaston laskelman mukaan syyskuussa perustetun Kauhavan vastaanottokeskuksen kokonaiskustannukset olivat 3–4 kuukauden aikana jo runsaat 2,3 miljoonaa euroa.
Seinäjoen vastaanottokeskuksen kokonaiskulut vastaavalla ajanjaksolla oli 490 507 euroa ja Lappajärven 1,3 miljoonaa euroa.
Kokonaiskustannukset kattavat henkilöstön palkat, kiinteistökulut, erilaiset palvelut ja tarvikkeet, asukkaille maksettavan vastaanottorahan ja terveyspalvelut sekä muut kulut.
Viime vuonna Vaasan ja Oravaisten vastaanottokeskusten toteutuneet kokonaiskustannukset olivat 2,6 miljoonaa euroa ja 1,9 miljoonaa euroa.
Mistä syntyy tällainen ero?
Maahanmuuttoviraston vastaanottoyksikön johtaja Jorma Kuuluvainen sanoo puhelinhaastattelussa, ettei tiedä yksityiskohtaisesti, mitä esimerkiksi Kauhavan vastaanottokeskuksen kulurakenne on. Haastattelua tehtäessä hän ei ole toimistollaan.
Sen hän tietää, että uuden vastaanottokeskuksen perustamisesta tulee lisäkustannuksia, mikä selittää Kauhavan tapaustakin.
Kuuluvaisen mukaan Kauhavan vastaanottokeskus ei erottunut joukosta arvioiduilta kustannuksiltaan sitä hankittaessa ainakaan siihen nähden, mitä sinne voidaan sijoittaa turvapaikanhakijoita.
Vaasan ja Oravaisten toiminta on Kuuluvaisen mukaan jo vakiintunutta. Toisin kuin Kauhava, Vaasa ja Oravainen ovat hajasijoitusyksiköitä.
– Ihmiset asuvat normaalissa asunnossa, mikä on selvästi edullisin tapa tuottaa vastaanottopalveluita, Kuuluvainen toteaa.
Myös paljon julkisuudessa olleet Luona Oy:n vastaanottokeskusten kokonaiskustannukset nousivat 13,4 miljoonaan euroon. Luonalla on ollut yhteensä yhdeksän yksikköä lähinnä pk-seudulla. Suurimmillaan sillä on ollut jopa 600-paikkainen vastaanottokeskus.
– Mukana on varmasti pääkaupunkiseutulisää kiinteistökulujen osalta ja varmasti onkin, Kuuluvainen kommentoi.
Kuuluvaisen mukaan Luonalla on keskimääräistä korkeampi majoitusvuorokausihinta.
Maahanmuuttovirasto teki syksyllä palvelusopimukset vastaanottokeskuspalveluja tuottavien yritysten, kuntien tai säätiöiden kanssa suorahankintana. Perusteena oli äärimmäinen kiire. Jorma Kuuluvainen myöntää, ettei hankintalain säännöksiä pystytty noudattamaan aivan tarkasti.
EU-komissio oli tehnyt syksyllä raamipäätöksen, jonka mukaan hankinta voidaan tehdä nopeutettua menettelyä noudattaen. Myös sisäministeriö oli ohjeistanut Maahanmuuttovirastoa asiassa päätöksellään, joka pohjautui komission linjaukseen.
Tänä vuonna Maahanmuuttovirasto yrittää kilpailuttaa vastaanottokeskuspalveluja. Suunnitelmissa on alueellinen pilottikokeilu asiasta.
Uusista keskuksista kova lasku
AKI PUUPPONEN
ILKKA Viime syksynä Maahanmuuttovirastolla oli kiire.
Virasto etsi ympäri Suomen vastaanottokeskuksiksi soveltuvia tiloja. Tähän työhön se valtuutti SPR:n piirit, Etelä-Pohjanmaalla SPR:n Länsi-Suomen piirin.
Etelä-Pohjanmaalle perustettiin lopulta kolme uutta vastaanottokeskusta: Kauhavalle Lentosotakoulun tiloihin, Seinäjoella Törnävälle ja Lappajärvelle Kivitipun kylpylään.
Kauhavalla ja Seinäjoella vastaanottokeskuksen toiminnan pyörittämisestä vastaa SPR. Lappajärvellä vastuu on aiemmin kylpylä- ja hotellitoimintaan erikoistuneella Lomayhtymä Finland Oy:llä.
Maahanmuuttoviraston talousosaston laskelman mukaan syyskuussa perustetun Kauhavan vastaanottokeskuksen kokonaiskustannukset olivat 3–4 kuukauden aikana jo runsaat 2,3 miljoonaa euroa.
Seinäjoen vastaanottokeskuksen kokonaiskulut vastaavalla ajanjaksolla oli 490 507 euroa ja Lappajärven 1,3 miljoonaa euroa.
Kokonaiskustannukset kattavat henkilöstön palkat, kiinteistökulut, erilaiset palvelut ja tarvikkeet, asukkaille maksettavan vastaanottorahan ja terveyspalvelut sekä muut kulut.
Viime vuonna Vaasan ja Oravaisten vastaanottokeskusten toteutuneet kokonaiskustannukset olivat 2,6 miljoonaa euroa ja 1,9 miljoonaa euroa.
Mistä syntyy tällainen ero?
Maahanmuuttoviraston vastaanottoyksikön johtaja Jorma Kuuluvainen sanoo puhelinhaastattelussa, ettei tiedä yksityiskohtaisesti, mitä esimerkiksi Kauhavan vastaanottokeskuksen kulurakenne on. Haastattelua tehtäessä hän ei ole toimistollaan.
Sen hän tietää, että uuden vastaanottokeskuksen perustamisesta tulee lisäkustannuksia, mikä selittää Kauhavan tapaustakin.
Kuuluvaisen mukaan Kauhavan vastaanottokeskus ei erottunut joukosta arvioiduilta kustannuksiltaan sitä hankittaessa ainakaan siihen nähden, mitä sinne voidaan sijoittaa turvapaikanhakijoita.
Vaasan ja Oravaisten toiminta on Kuuluvaisen mukaan jo vakiintunutta. Toisin kuin Kauhava, Vaasa ja Oravainen ovat hajasijoitusyksiköitä.
– Ihmiset asuvat normaalissa asunnossa, mikä on selvästi edullisin tapa tuottaa vastaanottopalveluita, Kuuluvainen toteaa.
Myös paljon julkisuudessa olleet Luona Oy:n vastaanottokeskusten kokonaiskustannukset nousivat 13,4 miljoonaan euroon. Luonalla on ollut yhteensä yhdeksän yksikköä lähinnä pk-seudulla. Suurimmillaan sillä on ollut jopa 600-paikkainen vastaanottokeskus.
– Mukana on varmasti pääkaupunkiseutulisää kiinteistökulujen osalta ja varmasti onkin, Kuuluvainen kommentoi.
Kuuluvaisen mukaan Luonalla on keskimääräistä korkeampi majoitusvuorokausihinta.
Maahanmuuttovirasto teki syksyllä palvelusopimukset vastaanottokeskuspalveluja tuottavien yritysten, kuntien tai säätiöiden kanssa suorahankintana. Perusteena oli äärimmäinen kiire. Jorma Kuuluvainen myöntää, ettei hankintalain säännöksiä pystytty noudattamaan aivan tarkasti.
EU-komissio oli tehnyt syksyllä raamipäätöksen, jonka mukaan hankinta voidaan tehdä nopeutettua menettelyä noudattaen. Myös sisäministeriö oli ohjeistanut Maahanmuuttovirastoa asiassa päätöksellään, joka pohjautui komission linjaukseen.
Tänä vuonna Maahanmuuttovirasto yrittää kilpailuttaa vastaanottokeskuspalveluja. Suunnitelmissa on alueellinen pilottikokeilu asiasta.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ja maakunta maksaa.
Talkooväkeä inuttu sukkia kudotutettu ja vaateiden lahjoitusta myös polkupyöriä ja muutakamaa, ONEA kauhavan kökköporukalle varmaan lisää ootellaan surkua ja pönkkää.
Kauhava saa pitää ulkolaiset myös tulevaisuudes, kun oli maininta että halutaan vok erityisesti säilyttää kuten keuruullakin.
Aikovatko suomalaiset uhrata lapsensa kuten ruotsalaiset?
Posted on 19.2.2016 by Paavo Tajukangas // 6 Comments
Ruotsissa on tullut jo hyvin selväksi, että yhteiskunta ei pysty enää suojelemaan lapsia ja turvaamaan heidän koulunkäyntiään. Lapset ajetaan väkisin tilanteisiin, joissa pojat joutuvat tappelemaan monesti jopa veitsien kanssa ja tyttöjen elämä on jokapäiväistä ahdistelua ja huorittelua. Tilanne on siinä mielessä vielä todella epäreilu tyttöjä kohtaan, että kouluihin laitetaan aikuisia miehiä, jotka valehtelevat olevansa alaikäisiä. TAI koulun tiloissa pidetään kielikursseja aikuisille turvapaikanhakijoille, jotka ahdistelevat samoissa tiloissa oleskelevia pikkutyttöjä.
Kuten Malmön Burlövin Vårbon koulussa.
Tilanne on siis se, että koska turvapaikanhakijoina on pelkästään miehiä, tytöt joutuvat todella epäedulliseen asemaan ollessaan vähemmistönä tilassa, jota yliedustaa aikuiset turvapaikanhakijat. Kaikenlisäksi koulun taholta puolustetaan turvapaikanhakijoita sanomalla mm. että nuoret ovat aina olleet kiinnostuneita toisistaan.
Onko kyse samasta asiasta kun aikuiset monta vuotta vanhemmat miehet tekevät nussimiseleitä, puristelevat takamuksista tyttöjä ja avoimesti kuvaavat heitä kännyköillään?
Suomalaisten vanhempienkin kannattaisi nyt alkaa pohtimaan tosissaan lastensa tulevaisuutta. Jos joku asia tapahtuu Ruotsissa, se sama asia tapahtuu myös Suomessa. Suomeen tulevat turvapaikanhakijat eivät ole yhtään erilaisempia kuin Ruotsiin tulevat ja aikuiset miehet valehtelevat aivan samalla tavalla ikänsä Suomessa kuin Ruotsissakin.
On vaikea käsittää miksi Suomessa tehdään aivan samat virheet kuin Ruotsissa, vaikka naapurimaana nämä virheet voitaisiin havaita aitiopaikalta.
VOIVOI KUN SIELTÄ LÄHTÖMAISTA LÄHTÖÖ HUVAT RAKENTAJAT KARKUUN EHTIMÄÄN UUSIÄ PILUJA JA VOKKAILEMAAN; SINNE JÄÄP VASARAT JA SAHAT; JUOKSEVAT KUIN HIEROJAT EIOO MITÄÄN MATKAS PASSEJAKAAN OIKEIN HENKESÄ EDESTÄ UUTA SYÖTTÖRUUHTA HAISTELLEN ETSIEN.
Kaikki ketkä pystyvät laittavat Ruotsissa lapsensa yksityiskouluihin