Perussuomalaisten kansanedustaja Mika Raatikainen kysyy hallitukselta turvapaikanhakijoiden myönteisten päätösten suuresta määrästä ja maahanmuuttovirastoon palkattavien uusien työntekijöiden pätevyyksistä.
Mediassa on käyty keskustelua, miksi Suomesta saa oleskeluluvan tai turvapaikan helpommin kuin muista Pohjoismaista. Esimerkiksi Ylen verkkouutisten (31.1.2016) mukaan Tanskassa myönnettiin lupia viime vuonna 38 % (tammi-marraskuu), Ruotsissa 58 % ja Suomessa 85 %. Prosenttiosuuksia laskettaessa ei ole huomioitu rauenneita hakemuksia eikä Dublin-sopimuksen nojalla palautettuja turvapaikanhakijoita.
– Viime vuonna Pohjoismaissa tehtyjen myönteisten turvapaikkapäätösten osuuksissa on kymmenien prosenttien eroja. Näin siis siitäkin huolimatta, että päätösten pitäisi perustua samaan kansainväliseen lainsäädäntöön, Raatikainen ihmettelee.
– Migrin vuoden 2015 tilastoista voi tehdä vertailevia laskutoimituksia irakilaisten osalta. Kun luvut lasketaan periaatteella myönteiset päätökset 652 ja kaikki yhteensä 3 721 saadaan myönteisten päätösten prosenttiluvuksi n. 17,5. Prosenttiluku jää alhaiseksi, koska rauenneiden ja Dublin-päätösten osuus on jopa 69 prosenttia hakemuksista.
Somalialaiset ja irakilaiset kärjessä:
Raatikainen huomauttaa, että viimeisen viiden vuoden aikana irakilaisten turvapaikanhakijoiden hyväksymisaste on ollut kaikista hakemuksista 46,5 %, afgaanien 55,5, % ja somalien 65,6 %. Irakilaisten hyväksymisaste on vastaavasti ollut 85 %, afgaanien 72 % ja somalien 88 %.
– Erityisesti somalialaisille annettujen myönteisten turvapaikkapäätöksien lukumäärä on silmäänpistävä. Vuonna 2015 somalialaisille annettiin 503 myönteistä turvapaikkapäätöstä ja vain 17 kielteistä.
Migriin 500 uutta työntekijää:
Sisäministeriössä on asetettu poikkihallinnollinen työryhmä selvittämään turvapaikkaprosessin tehostamistarpeita. Toimintaa on tehostettu myös käytännön tasolla. Maahanmuuttovirastolle on myönnetty lisää resursseja turvapaikkahakemusten käsittelyyn, päätöksentekoon, vastaanottoon ja turvapaikkaprosessin kehittämiseen. Työn tueksi on palkattu yli 500 uutta työntekijää.
Raatikainen kysyy kirjallisessa kysymyksessään, mitä toimenpiteitä hallitus tulee tekemään jatkossa, jotta valtavasti kasvaneen turvapaikanhakijoiden hakemuksien hyväksymiskriteereitä kiristetään huomattavasti ja vähintäänkin muiden Pohjoismaiden tasolle. Hän kysyy myös, mikä on maahanmuuttovirastoon palkatun yli 500 uuden työntekijän pätevyys hoitaa turvapaikanhakuprosesseja ja kuinka heidän työskentelyään arvioidaan ja seurataan.
Mediassa on käyty keskustelua, miksi Suomesta saa oleskeluluvan tai turvapaikan helpommin kuin muista Pohjoismaista. Esimerkiksi Ylen verkkouutisten (31.1.2016) mukaan Tanskassa myönnettiin lupia viime vuonna 38 % (tammi-marraskuu), Ruotsissa 58 % ja Suomessa 85 %. Prosenttiosuuksia laskettaessa ei ole huomioitu rauenneita hakemuksia eikä Dublin-sopimuksen nojalla palautettuja turvapaikanhakijoita.
– Viime vuonna Pohjoismaissa tehtyjen myönteisten turvapaikkapäätösten osuuksissa on kymmenien prosenttien eroja. Näin siis siitäkin huolimatta, että päätösten pitäisi perustua samaan kansainväliseen lainsäädäntöön, Raatikainen ihmettelee.
– Migrin vuoden 2015 tilastoista voi tehdä vertailevia laskutoimituksia irakilaisten osalta. Kun luvut lasketaan periaatteella myönteiset päätökset 652 ja kaikki yhteensä 3 721 saadaan myönteisten päätösten prosenttiluvuksi n. 17,5. Prosenttiluku jää alhaiseksi, koska rauenneiden ja Dublin-päätösten osuus on jopa 69 prosenttia hakemuksista.
Somalialaiset ja irakilaiset kärjessä:
Raatikainen huomauttaa, että viimeisen viiden vuoden aikana irakilaisten turvapaikanhakijoiden hyväksymisaste on ollut kaikista hakemuksista 46,5 %, afgaanien 55,5, % ja somalien 65,6 %. Irakilaisten hyväksymisaste on vastaavasti ollut 85 %, afgaanien 72 % ja somalien 88 %.
– Erityisesti somalialaisille annettujen myönteisten turvapaikkapäätöksien lukumäärä on silmäänpistävä. Vuonna 2015 somalialaisille annettiin 503 myönteistä turvapaikkapäätöstä ja vain 17 kielteistä.
Migriin 500 uutta työntekijää:
Sisäministeriössä on asetettu poikkihallinnollinen työryhmä selvittämään turvapaikkaprosessin tehostamistarpeita. Toimintaa on tehostettu myös käytännön tasolla. Maahanmuuttovirastolle on myönnetty lisää resursseja turvapaikkahakemusten käsittelyyn, päätöksentekoon, vastaanottoon ja turvapaikkaprosessin kehittämiseen. Työn tueksi on palkattu yli 500 uutta työntekijää.
Raatikainen kysyy kirjallisessa kysymyksessään, mitä toimenpiteitä hallitus tulee tekemään jatkossa, jotta valtavasti kasvaneen turvapaikanhakijoiden hakemuksien hyväksymiskriteereitä kiristetään huomattavasti ja vähintäänkin muiden Pohjoismaiden tasolle. Hän kysyy myös, mikä on maahanmuuttovirastoon palkatun yli 500 uuden työntekijän pätevyys hoitaa turvapaikanhakuprosesseja ja kuinka heidän työskentelyään arvioidaan ja seurataan.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.