Hallitus selvittää maksukattojen toimivuutta yhdessä Kelan ja muiden toimijoiden kanssa kanssa. Samalla mietitään myös mahdollisuutta siirtää toimeentulotuki Kelan maksettavaksi yhden luukun periaatteen mukaisesti. Asiasta kertoi Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä (ps.) eduskunnan kyselytunnilla torstaina.
Vihreiden Ville Niinistö tiedusteli kyselytunnilla, olisiko mahdollista ottaa käyttöön yhtenäinen maksukatto, ettei sama taakka keskity yksille ihmisille. Hänen mukaansa monilla eläkeläisillä, joilla on tarvetta lääkekorvauksiin ja matkoihin ja terveydenhuoltoon, kokonaisvaikutukset voivat nousta kohtuuttomiksi.
Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.) vastasi ensin, että meillä on maksukatto: tietyn määrän jälkeen ei enää peritä maksuja lääkkeistä tai terveyskeskuskäynneistä. Yhtenäinen maksukatto on hyvä tavoite, mutta toisaalta on myös järjestelmä, joka huolehtii siitä että kaikkein vähävaraisimmat ihmiset voivat hakea avun ja saavat maksuttomia palveluita.
Mäntylä kertoi, että Kelan kanssa on tehty tiivistä yhteistyötä mm. lääkekorvausten omavastuuosuudesta. Aktiivista keskustelua käydään mm. Apteekkariliiton kanssa: nyt seurataan, millainen vaikutus omavastuulla on lääkeostoihin.
Toinen asia on matkakorvausten reaaliaikainen seuranta: paljon on tullut viestiä, että kun matkakorvaukset eivät rekisteröidy reaaliaikaisesti, jolloin ihmiset joutuvat odottamaan maksuja pitkään, jotta saisivat ne takaisin.
– Siihen haetaan yksinkertaista teknistä lakimuutosta, joka helpottaisi siltä osin tilannetta.
Toimeentulotuki Kelan luukun kautta?:
– Myös perustoimeentulotuen siirtämisestä Kelaan olen käynyt keskustelua. Siellä käydään tarkkaan läpi, onko mahdollisuutta saada kaikkia etuisuuksia, kun esimerkiksi toimeentulotuki on alikäytetty, Mäntylä kertoi.
Aino-Kaisa Pekonen (vas.) kysyi, onko hallituksella nopeita keinoja vähentää eläkeläisköyhyyttä.
– Mm. Kelan kanssa on käyty aktiivisia keskusteluita, kuinka saadaan toimeentulotuen alikäyttö huomioitua, kun meillä on paljon eläkeläisiä, jotka olisivat tukeen oikeutettuja. Mutta kun nimenomaan haluaisimme, että yhden luukun periaate toimisi ja ihmiset saisivat kaiken sosiaaliturvansa, joka heille kuuluu, Mäntylä vastasi.
– Lääkekorvauksissa palaan siihen, että meillähän on hallituksessa rationaalisen lääkekorvauksen kehittämisohjelma, jolla pyritään kiivaasti hakemaan säästöjä siten, että ne eivät kohdistuisi asiakkaisiin, vaan että lääkehoitoa tehostamalla ja turvaa lääkitystä purkamalla olisi mahdollisuus hakea säästöjä näin sen sijaan, että se kohdistuisi suoraan käyttäjiin, Mäntylä vastasi.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, ulkoministeri Timo Soini piti Pekosen esittämiä vaikeuksia todellisina, niistä pitää olla huolissaan.
– Mitä hallitus on pystynyt tekemään: takuueläkkeen nousu, omaishoitotuen nostaminen, Yle-veron poistaminen 300 000 pienituloiselta, siellä on paljon eläkeläisiä joukossa, ja eläkeläisten asumistukien leikkaus peruttiin. Tässä on neljä konkreettista toimenpidettä, jotka auttavat tässä asiassa, Soini luetteli.
Oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps.) muisti Pekosen maininneen ikääntyneet työttömät.
– Yhdessä kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläisen (kesk.) kanssa etsimme uusia tapoja palata työelämään ja tähän porukkaan kuuluvat myös ikääntyneet työttömät. Kysymme järjestöiltä, toimialoilta, kunnilta, yhteisöiltä ja tavallisilta kansalaisilta uusia ideoita, joilla saisimme työllistämisen kynnyksen alemmaksi, Lindström vastasi.
Keskustelu alkoi SDP:n väitteellä, jonka mukaan hallitus kiristäisi eläkeläisten verotusta suhteellisesti työntekijöihin verrattuna. Valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) vastasi moneen otteeseen, ettei eläkeläisten verotus kiristy absoluuttisesti. Kävipä ilmi sekin, että eläkeläisiä verotetaan itse asiassa edellisen valtiovarainministerin Antti Rinteen (sd.) linjausten mukaan.
Vihreiden Ville Niinistö tiedusteli kyselytunnilla, olisiko mahdollista ottaa käyttöön yhtenäinen maksukatto, ettei sama taakka keskity yksille ihmisille. Hänen mukaansa monilla eläkeläisillä, joilla on tarvetta lääkekorvauksiin ja matkoihin ja terveydenhuoltoon, kokonaisvaikutukset voivat nousta kohtuuttomiksi.
Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.) vastasi ensin, että meillä on maksukatto: tietyn määrän jälkeen ei enää peritä maksuja lääkkeistä tai terveyskeskuskäynneistä. Yhtenäinen maksukatto on hyvä tavoite, mutta toisaalta on myös järjestelmä, joka huolehtii siitä että kaikkein vähävaraisimmat ihmiset voivat hakea avun ja saavat maksuttomia palveluita.
Mäntylä kertoi, että Kelan kanssa on tehty tiivistä yhteistyötä mm. lääkekorvausten omavastuuosuudesta. Aktiivista keskustelua käydään mm. Apteekkariliiton kanssa: nyt seurataan, millainen vaikutus omavastuulla on lääkeostoihin.
Toinen asia on matkakorvausten reaaliaikainen seuranta: paljon on tullut viestiä, että kun matkakorvaukset eivät rekisteröidy reaaliaikaisesti, jolloin ihmiset joutuvat odottamaan maksuja pitkään, jotta saisivat ne takaisin.
– Siihen haetaan yksinkertaista teknistä lakimuutosta, joka helpottaisi siltä osin tilannetta.
Toimeentulotuki Kelan luukun kautta?:
– Myös perustoimeentulotuen siirtämisestä Kelaan olen käynyt keskustelua. Siellä käydään tarkkaan läpi, onko mahdollisuutta saada kaikkia etuisuuksia, kun esimerkiksi toimeentulotuki on alikäytetty, Mäntylä kertoi.
Aino-Kaisa Pekonen (vas.) kysyi, onko hallituksella nopeita keinoja vähentää eläkeläisköyhyyttä.
– Mm. Kelan kanssa on käyty aktiivisia keskusteluita, kuinka saadaan toimeentulotuen alikäyttö huomioitua, kun meillä on paljon eläkeläisiä, jotka olisivat tukeen oikeutettuja. Mutta kun nimenomaan haluaisimme, että yhden luukun periaate toimisi ja ihmiset saisivat kaiken sosiaaliturvansa, joka heille kuuluu, Mäntylä vastasi.
– Lääkekorvauksissa palaan siihen, että meillähän on hallituksessa rationaalisen lääkekorvauksen kehittämisohjelma, jolla pyritään kiivaasti hakemaan säästöjä siten, että ne eivät kohdistuisi asiakkaisiin, vaan että lääkehoitoa tehostamalla ja turvaa lääkitystä purkamalla olisi mahdollisuus hakea säästöjä näin sen sijaan, että se kohdistuisi suoraan käyttäjiin, Mäntylä vastasi.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, ulkoministeri Timo Soini piti Pekosen esittämiä vaikeuksia todellisina, niistä pitää olla huolissaan.
– Mitä hallitus on pystynyt tekemään: takuueläkkeen nousu, omaishoitotuen nostaminen, Yle-veron poistaminen 300 000 pienituloiselta, siellä on paljon eläkeläisiä joukossa, ja eläkeläisten asumistukien leikkaus peruttiin. Tässä on neljä konkreettista toimenpidettä, jotka auttavat tässä asiassa, Soini luetteli.
Oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps.) muisti Pekosen maininneen ikääntyneet työttömät.
– Yhdessä kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläisen (kesk.) kanssa etsimme uusia tapoja palata työelämään ja tähän porukkaan kuuluvat myös ikääntyneet työttömät. Kysymme järjestöiltä, toimialoilta, kunnilta, yhteisöiltä ja tavallisilta kansalaisilta uusia ideoita, joilla saisimme työllistämisen kynnyksen alemmaksi, Lindström vastasi.
Keskustelu alkoi SDP:n väitteellä, jonka mukaan hallitus kiristäisi eläkeläisten verotusta suhteellisesti työntekijöihin verrattuna. Valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) vastasi moneen otteeseen, ettei eläkeläisten verotus kiristy absoluuttisesti. Kävipä ilmi sekin, että eläkeläisiä verotetaan itse asiassa edellisen valtiovarainministerin Antti Rinteen (sd.) linjausten mukaan.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Alkuun peruttava eläkeleikkaukset ja Lipposen leikkuri ja lääkeomavastuu eläkeläisiltä.
Miksi aina puhutaan toimeentulotuesta joka pitäisi olla vihiviimeinen avustuksen muoto jota ei juuri kenenkään pitäisi joutua hakemaan ja nyt siitä on tullut jonkinlainen jokapaikan apu jota haetaan ihan pokkana kun mistään muualta enää irtoa, jokin tässä mättää.
Eikös muissa pohjoismaissa lasketa kaikki sairauskulut yhteen ja siitä alkaa maksukatto toimiin,täällä takapajulassa ei tietenkään tällaista.Ei ole kiva mennä ruikuttaan mistään sossusta,että on köyhä,kurja elätti.Ämmät siellä luukulla katsovat ivallisesti.
Lipposen-Halosen hallituksen leikkaukset näkyvät karmealla tavalla.
Leikkuri on käynyt yli 19 vuotta. Monelle työeläkeläiselle kynnys sosiaalitoimen luukulle on ylivoimainen, kun omalla työllä on pärjännyt koko työikänsä.
Esim. työeläke nyt 1400 e/kk - verot n. 15,5 %, käteen jää 1180 e/kk, siis köyhyysrajalla. Ja kansaneläkettä ei tule euroakaan.
Kansaneläkkeen kiinteän perusosan piti tulla kaikille, myös työeläkeläisille. Sen nykyarvo on n. 105 e/kk.
Ilman leikkauksia työeläke 1400 e/kk olisi nyt n. 1700 e/kk + kansaneläkkeen perusosa 105 e/kk, yhteensä 1800 e/kk brutto.
Työeläkeläisiä on leikkauksilla vähitellen kipattu köyhyysrajalle ja sen alapuolelle.
Enole kenenkään kansanedustajan huomannut tätä epäkohtaa maininneen,tätä maksukattoa sairaskuluihin,jossa pantaisi kaikki terveyskulut samaan maksukattoa kerryttävään lukuun.Itsellä niillä kaikki yhtiskunta maksaa,silloin ei ole köyhistä väliä.Luulis vasemmistopuolueiden ottavan tällaiset huomioon.Eikös ne aja vähäosaisten asioita,vai ajaako?