Aamuset -lehden uutinen 20.2.2016:
Suomesta tänä vuonna turvapaikan saavista 470 on tarkoitus sijoittaa Varsinais-Suomeen. Sopimuksen perusteella Turun osuus heistä on 50, mutta käytännössä määrä on useita satoja.
Varsinais-Suomen ELY-keskuksen maahanmuuttopäällikkö Kalle Myllymäen mukaan käytäntö on osoittanut, että erityisesti Pohjois-ja Itä-Suomen paikkakuntiin asutetut pakolaiset päätyvät lopulta suuriin taajamiin. Se on pakolaisten sopeutumisen kannalta ongelma mutta myös kotoutumista edistävä asia.
Suurten taajamien ulkopuolella pakolaisilla saattaisi olla Myllymäen mukaan paremmat asumisolosuhteet ja työnsaantimahdollisuudet, kun oleskeluvan saaneiden määrä nousee huomattavasti. Ketään ei kuitenkaan voida pakottaa asumaan missään. Suurissa kaupungeissa pakolaiset päätyvät useimmiten työttömiksi. Turussa maahanmuuttajien työttömyysprosentti oli viime vuonna noin 40.
Suomen ELY-keskuksissa etsitään parhaillaan kuntapaikkoja turvapaikansaajille. Koko maassa vasta 20 prosentille on saatu neuvoteltua oma kuntapaikka. Luku on laskettu sen varaan, että turvapaikkoja saa Suomesta hieman yli 10 000 hakijaa. Joidenkin arvioiden mukaan todellinen luku voi nousta paljonkin suuremmiksi.
Myllymäen mukaan neuvottelut Varsinais-Suomen kuntien kanssa ovat herkässä vaiheessa. Tavoite on, että mahdollisimman moni kunta nostaisi paikkamääriään. Maahanmuuttopäällikön mukaan aikaisemmin on ollut kuntia, jotka eivät ole suostuneet ottamaan yhtään pakolaista, mutta nyt kuntien ja ELY-keskuksen neuvottelut ovat edenneet myönteisessä hengessä. Toisaalta on myös kuntia, jotka nostavat kuntapaikkojen määrää, muun muassa Laitila, Salo ja Loimaan alueen kunnat. Laitila on luvannut kuntapaikan peräti 40 turvapaikan hakijalle.
Turun seudulla tavoitteena on kasvattaa Kaarinan kymmenen ja Naantalin 1–5 paikan kiintiötä selvästi suuremmaksi.
Maaseututaajamissa on Myllymäen mukaan paljon niin sanottuja piilotyöpaikkoja ja mahdollisuuksia yrittää. Myllymäki muistuttaa, että valtio maksaa pakolaisista aiheutuvat todelliset kustannukset ensimmäisten 3–10 vuoden ajan.
Suomesta tänä vuonna turvapaikan saavista 470 on tarkoitus sijoittaa Varsinais-Suomeen. Sopimuksen perusteella Turun osuus heistä on 50, mutta käytännössä määrä on useita satoja.
Varsinais-Suomen ELY-keskuksen maahanmuuttopäällikkö Kalle Myllymäen mukaan käytäntö on osoittanut, että erityisesti Pohjois-ja Itä-Suomen paikkakuntiin asutetut pakolaiset päätyvät lopulta suuriin taajamiin. Se on pakolaisten sopeutumisen kannalta ongelma mutta myös kotoutumista edistävä asia.
Suurten taajamien ulkopuolella pakolaisilla saattaisi olla Myllymäen mukaan paremmat asumisolosuhteet ja työnsaantimahdollisuudet, kun oleskeluvan saaneiden määrä nousee huomattavasti. Ketään ei kuitenkaan voida pakottaa asumaan missään. Suurissa kaupungeissa pakolaiset päätyvät useimmiten työttömiksi. Turussa maahanmuuttajien työttömyysprosentti oli viime vuonna noin 40.
Suomen ELY-keskuksissa etsitään parhaillaan kuntapaikkoja turvapaikansaajille. Koko maassa vasta 20 prosentille on saatu neuvoteltua oma kuntapaikka. Luku on laskettu sen varaan, että turvapaikkoja saa Suomesta hieman yli 10 000 hakijaa. Joidenkin arvioiden mukaan todellinen luku voi nousta paljonkin suuremmiksi.
Myllymäen mukaan neuvottelut Varsinais-Suomen kuntien kanssa ovat herkässä vaiheessa. Tavoite on, että mahdollisimman moni kunta nostaisi paikkamääriään. Maahanmuuttopäällikön mukaan aikaisemmin on ollut kuntia, jotka eivät ole suostuneet ottamaan yhtään pakolaista, mutta nyt kuntien ja ELY-keskuksen neuvottelut ovat edenneet myönteisessä hengessä. Toisaalta on myös kuntia, jotka nostavat kuntapaikkojen määrää, muun muassa Laitila, Salo ja Loimaan alueen kunnat. Laitila on luvannut kuntapaikan peräti 40 turvapaikan hakijalle.
Turun seudulla tavoitteena on kasvattaa Kaarinan kymmenen ja Naantalin 1–5 paikan kiintiötä selvästi suuremmaksi.
Maaseututaajamissa on Myllymäen mukaan paljon niin sanottuja piilotyöpaikkoja ja mahdollisuuksia yrittää. Myllymäki muistuttaa, että valtio maksaa pakolaisista aiheutuvat todelliset kustannukset ensimmäisten 3–10 vuoden ajan.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Naantali voisi näköjään ottaa jotenkuten yhden turvapaikan saaneen paikkakunnalle. Jos aivan pakko on, niin sitten enintään 5.
Miksi turvapaikanhakijat saavat valita asuinpaikkansa itse. Hehän ovat turvaa hakeneet ja saavat turvassa elää siellä mihin heidät osoitetaan. Tietysti me annamme asunnot heille niiltä paikkakunnilta, missä vapaita on ja työtä sieltä, missä työtä on. Kun rauha palaa omaan maahan, he palaavat sinne, jos eivät pysty itse elättämään täällä itseään. Ehkä tämä pakoite auttaisi heitä integroitumisessa.
Aivan turhaa höpötystä! Kokemuksesta tiedämme, että 90% mamuista valuu PK-seudulle heti kun saavat pysyvän oleskeluluvan.
Kokemuksesta myös tiedämme, että turvapaikan saaneet elävät Suomessa koko ikänsä elätteinä. Heidän lapsistaan jokunen sentään on työelämässä.
Sinulla on sitten paljonkin kokemusta turvapaikan hakemisesta ja saamisesta?
Suomalaisen on tehtävä työtä n. 40 vuotta, jotta hän saisi eläkeiässä eläkkeen. Kun 30-40 vuotias pakolainen tulee Suomeen kieli-, luku- ja kirjoitustaidottomana menee vähintään 10-15 vuotta ennen kuin hän on oppinut mitään ammattia. Eli, 40 vuotta työelämässä jää haaveeksi. Vaikka pakolainen ehtisi muutaman vuoden ennen eläkeikää työskennelläkin, niin eläkeläisenä on hän täysin suomalaisten elätettävänä.
Kun ottaa huomioon pakolaisen elättämisen, asuttamisen ja kouluttamisen ja myöhemmin hyvin lyhyen työuran, jos ollenkaan, niin on täysin järjetöntä ajatella, että heistä olisi Suomelle koskaan mitään hyötyä.
Näinhän se on.
"niin on täysin järjetöntä ajatella"
- miksei kukaan mene sanomaan niille, että eivät ole järjissään?
Ovatko ne jossain norsunluutornissa ettei mikään viesti eikä signaali mene perille?
Kenelle voi spämmätä?
Toinen kardinaalimoka näillä on siinä, että kuvittelevat saavansa halpatyövoimaa aloille, joille suomalaiset eivät hakeudu. Vaikka joku matu menisikin niin sen jälkeenjääneet eivät mene.
Paljonko Maarianhamina ottaa?
Siellä pitäis osata ruotsia.
Ja manner-Suomessa pitäisi osata suomea, missä ero? Arabiaa ne kaikki molottaa.
Ruotsi on paljon helpompi kieli kuin suomi. Suppea sanavarasto, helppo kielioppi. Terve menoa matut Ahvenanmaalle.
Hyvä yritys,mutta suvakit tämänkin topedoi!
http://www.iltalehti.fi/pakolaiskriisi/2016030721230435_cm.shtml
Maahanmuuttajien pitäisi mennä ruotsinkielisille alueille joissa heitä ihannoidaan..
Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien turvapaikanhakijoiden erityistarpeisiin on vastattava.
http://seta.fi/seksuaali-ja-sukupuolivahemmistoihin-kuuluvien-turvapaikanhakijoiden-erityistarpeisiin-vastattava/
--------------------------------------------------------------
Turvismatut asutetaan sinne, missä tilaa on ja veronmaksajille edullisinta siis ei pääkaupunkiseudulle tai muiden isojen kaupunkien riesaksi.
Turvaa ovat turvikset hakeneet ja tyytykööt siihen, mistä Suomi veronmaksajineen sen niille loisille osoittavat.
Paras vaihtoehto heitetään Välimereen koko tänne tunkeutuneiden loiset.