Kymmenen väitettä Natosta - mutta näin oPohjois-Atlantin puolustusliitto Nato puhuttaa maailmaa ja suomalaisia. Kävimme läpi eräitä yleisiä Nato-väitteitä ja etsimme niihin vastauksia.
Lähteinä toimivat asiantuntijahaastattelut, Naton verkkosivut, puolustusministeriön verkkosivut ja Uusi Nato? 20 kysymystä ja vastausta -kirja.
1. väite
Natossa kenraalit päättävät sotilasoperaatioiden käynnistämisestä.
Fakta: Nato on hallitustenvälinen organisaatio, jossa asioista sovitaan Naton neuvostossa konsensusperiaatteella siviilien kesken. Päätökset edellyttävät jokaisen jäsenmaan hyväksyntää, ja ne tehdään jäsenmaiden hallitusten poliittisessa ohjauksessa. Sotilaat vastaavat tehtyjen päätösten toimeenpanosta.
Monet suurimmista Natoa koskevista väärinkäsityksistä johtuvat juuri siitä, ettei ymmärretä, miten puolustusliiton päätöksenteko todellisuudessa toimii.
2. väite
Nato-optio tarkoittaa, että jos Suomi hakisi puolustusliiton jäsenyyttä, jäsenyys tulisi voimaan automaattisesti.
Fakta: Jos esimerkiksi Suomi ja Ruotsi yhdessä päättäisivät hakea Naton jäsenyyttä, niiden hallitusten tulisi ensin ilmaista Natolle kiinnostuksensa. Sen jälkeen Nato jossain vaiheessa kutsuisi maat neuvottelemaan jäsenyydestä. Neuvotteluvaihe voisi edetä nopeasti, koska molemmat maat täyttävät pitkälti puolustusliiton jäsenyysehdot. Maat osallistuisivat valmennusohjelmaan (Membership Action Plan) ja kehittäisivät yhteistoimintakykyään edelleen.
Kun jäsenyyssopimus olisi solmittu, se astuisi voimaan tultuaan ratifioiduksi kaikkien jäsenmaiden parlamenteissa. Ratifiointiprosessi kestäisi arviolta noin vuoden.
3. väite
Nato ei ole antanut sotilaallista apua Ukrainalle käynnissä olevan kriisin aikana. Tämä osoittaa, että Natoon ei voi hädän tullen luottaa.
Fakta: Ukraina ei ole Naton jäsen, vaan kumppanuusmaa, kuten Suomi. Nato ei ole missään vaiheessa luvannut sotilaallista apua Ukrainalle.
4. väite
Se, että Suomi osallistuu Naton rauhankumppanuusohjelmaan, riittää takaamaan Nato-maiden aseellisen avun, jos meitä uhattaisiin sotilaallisesti.
Fakta: Nato on useaan otteeseen selväsanaisesti ilmoittanut, että turvatakuut koskevat vain puolustusliiton jäsenmaita.
5. väite
Vaikka Suomi olisi Naton jäsen, sodan uhatessa jäisimme kuitenkin yksin.
Fakta: Naton perussopimuksen artikla 5, joka koskee keskinäisiä turvatakuita, on koko puolustusliiton ydin, ja jäsenmaat ovat hyvin vahvasti myös käytännössä sitoutuneet siihen. Asiantuntijat pitävät erittäin epätodennäköisenä, että sitä ei noudatettaisi. On myös hyvä muistaa, että turvatakuut muodostavat pelotteen, jolla on olennainen ennaltaehkäisevä vaikutus.
6. väite
Naton jäsenenä Suomi joutuisi luopumaan yleisestä asevelvollisuudesta ja koko maan puolustamisesta.
Fakta: Nato ei ole millään tavoin kannustanut jäsenmaitaan luopumaan yleisestä asevelvollisuudesta eikä varsinkaan koko alueidensa puolustamisesta. Jokaisen jäsenmaan tulee tarvittaessa osoittaa Naton käyttöön maan kokoon nähden riittävä joukko. Se, kuinka joukko muodostetaan, on täysin kansallisessa harkinnassa.
7. väite
Nato-jäsenyys pakottaisi Suomen nostamaan puolustusmenojaan huomattavasti nykyisestä. Puolustusbudjetin minimitaso kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta on jäsenyyden ehdoton edellytys.
Fakta: Puolustusbudjetti on kunkin jäsenmaan kansallisessa päätäntävallassa. Kahden prosentin bkt-taso on Naton suositus, jonka vain muutama jäsenmaa tällä hetkellä täyttää. Materiaalihankintojen budjettiosuutta koskevan suosituksen Suomi muuten täyttää nytkin.
8. väite
Suomen olisi maksettava Natolle jäsenmaksuna satoja miljoonia euroja vuodessa.
Fakta: Nato-jäsenyyden suora vuosittainen kuluvaikutus olisi noin 40 miljoonaa euroa. Tästä summasta noin 22 miljoonaa kohdistuisi Suomen osuutena Naton budjetteihin. Loput noin 20 miljoonaa euroa olisivat Naton rakenteisiin lähetettävien suomalaisten arviolta 75–100 sotilaan henkilöstökuluja.
9. väite
Nato-jäsenenä Suomen olisi lähetettävä varusmiehiä kansainvälisiin operaatioihin.
Fakta: Suomi päättäisi itsenäisesti, millaisin joukoin se kuhunkin operaatioon osallistuu aivan samaan tapaan kuin kansainvälisessä kriisinhallinnassa nytkin.
10. väite
Suomen ja Venäjän välillä on voimassa valtiosopimus, jonka mukaan Suomi on sitoutunut olemaan hakematta Nato-jäsenyyttä.
Fakta: Mitään sellaista valtiosopimusta ei tosiasiassa ole olemassa. Väite on tuulesta temmattu.
Verkkou
Lähteinä toimivat asiantuntijahaastattelut, Naton verkkosivut, puolustusministeriön verkkosivut ja Uusi Nato? 20 kysymystä ja vastausta -kirja.
1. väite
Natossa kenraalit päättävät sotilasoperaatioiden käynnistämisestä.
Fakta: Nato on hallitustenvälinen organisaatio, jossa asioista sovitaan Naton neuvostossa konsensusperiaatteella siviilien kesken. Päätökset edellyttävät jokaisen jäsenmaan hyväksyntää, ja ne tehdään jäsenmaiden hallitusten poliittisessa ohjauksessa. Sotilaat vastaavat tehtyjen päätösten toimeenpanosta.
Monet suurimmista Natoa koskevista väärinkäsityksistä johtuvat juuri siitä, ettei ymmärretä, miten puolustusliiton päätöksenteko todellisuudessa toimii.
2. väite
Nato-optio tarkoittaa, että jos Suomi hakisi puolustusliiton jäsenyyttä, jäsenyys tulisi voimaan automaattisesti.
Fakta: Jos esimerkiksi Suomi ja Ruotsi yhdessä päättäisivät hakea Naton jäsenyyttä, niiden hallitusten tulisi ensin ilmaista Natolle kiinnostuksensa. Sen jälkeen Nato jossain vaiheessa kutsuisi maat neuvottelemaan jäsenyydestä. Neuvotteluvaihe voisi edetä nopeasti, koska molemmat maat täyttävät pitkälti puolustusliiton jäsenyysehdot. Maat osallistuisivat valmennusohjelmaan (Membership Action Plan) ja kehittäisivät yhteistoimintakykyään edelleen.
Kun jäsenyyssopimus olisi solmittu, se astuisi voimaan tultuaan ratifioiduksi kaikkien jäsenmaiden parlamenteissa. Ratifiointiprosessi kestäisi arviolta noin vuoden.
3. väite
Nato ei ole antanut sotilaallista apua Ukrainalle käynnissä olevan kriisin aikana. Tämä osoittaa, että Natoon ei voi hädän tullen luottaa.
Fakta: Ukraina ei ole Naton jäsen, vaan kumppanuusmaa, kuten Suomi. Nato ei ole missään vaiheessa luvannut sotilaallista apua Ukrainalle.
4. väite
Se, että Suomi osallistuu Naton rauhankumppanuusohjelmaan, riittää takaamaan Nato-maiden aseellisen avun, jos meitä uhattaisiin sotilaallisesti.
Fakta: Nato on useaan otteeseen selväsanaisesti ilmoittanut, että turvatakuut koskevat vain puolustusliiton jäsenmaita.
5. väite
Vaikka Suomi olisi Naton jäsen, sodan uhatessa jäisimme kuitenkin yksin.
Fakta: Naton perussopimuksen artikla 5, joka koskee keskinäisiä turvatakuita, on koko puolustusliiton ydin, ja jäsenmaat ovat hyvin vahvasti myös käytännössä sitoutuneet siihen. Asiantuntijat pitävät erittäin epätodennäköisenä, että sitä ei noudatettaisi. On myös hyvä muistaa, että turvatakuut muodostavat pelotteen, jolla on olennainen ennaltaehkäisevä vaikutus.
6. väite
Naton jäsenenä Suomi joutuisi luopumaan yleisestä asevelvollisuudesta ja koko maan puolustamisesta.
Fakta: Nato ei ole millään tavoin kannustanut jäsenmaitaan luopumaan yleisestä asevelvollisuudesta eikä varsinkaan koko alueidensa puolustamisesta. Jokaisen jäsenmaan tulee tarvittaessa osoittaa Naton käyttöön maan kokoon nähden riittävä joukko. Se, kuinka joukko muodostetaan, on täysin kansallisessa harkinnassa.
7. väite
Nato-jäsenyys pakottaisi Suomen nostamaan puolustusmenojaan huomattavasti nykyisestä. Puolustusbudjetin minimitaso kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta on jäsenyyden ehdoton edellytys.
Fakta: Puolustusbudjetti on kunkin jäsenmaan kansallisessa päätäntävallassa. Kahden prosentin bkt-taso on Naton suositus, jonka vain muutama jäsenmaa tällä hetkellä täyttää. Materiaalihankintojen budjettiosuutta koskevan suosituksen Suomi muuten täyttää nytkin.
8. väite
Suomen olisi maksettava Natolle jäsenmaksuna satoja miljoonia euroja vuodessa.
Fakta: Nato-jäsenyyden suora vuosittainen kuluvaikutus olisi noin 40 miljoonaa euroa. Tästä summasta noin 22 miljoonaa kohdistuisi Suomen osuutena Naton budjetteihin. Loput noin 20 miljoonaa euroa olisivat Naton rakenteisiin lähetettävien suomalaisten arviolta 75–100 sotilaan henkilöstökuluja.
9. väite
Nato-jäsenenä Suomen olisi lähetettävä varusmiehiä kansainvälisiin operaatioihin.
Fakta: Suomi päättäisi itsenäisesti, millaisin joukoin se kuhunkin operaatioon osallistuu aivan samaan tapaan kuin kansainvälisessä kriisinhallinnassa nytkin.
10. väite
Suomen ja Venäjän välillä on voimassa valtiosopimus, jonka mukaan Suomi on sitoutunut olemaan hakematta Nato-jäsenyyttä.
Fakta: Mitään sellaista valtiosopimusta ei tosiasiassa ole olemassa. Väite on tuulesta temmattu.
Verkkou
Vastaukset 43
Vanhimmat
Äärimmäisen hyvä että tulee faktaa itä nuolijat valehtelu saadaan kuriin
Vaihteeksi HYVÄ aloitus!
Kaikkea hevonpaskaa tänne kyllä syydetään yllin kyllin...
Natoon
1. väite
Natossa kenraalit päättävät sotilasoperaatioiden käynnistämisestä.
Fakta: Nato on hallitustenvälinen organisaatio, jossa asioista sovitaan Naton neuvostossa konsensusperiaatteella siviilien kesken. Päätökset edellyttävät jokaisen jäsenmaan hyväksyntää, ja ne tehdään jäsenmaiden hallitusten poliittisessa ohjauksessa. Sotilaat vastaavat tehtyjen päätösten toimeenpanosta.
Monet suurimmista Natoa koskevista väärinkäsityksistä johtuvat juuri siitä, ettei ymmärretä, miten puolustusliiton päätöksenteko todellisuudessa toimii.
1. väite
"Natossa kenraalit päättävät sotilasoperaatioiden käynnistämisestä."
Tyypillistä olkinukkeargumentointia, että keksitään muka vastapuolen esittämäksi heikkolaatuinen kysymys, joka on sitten helppo kaataa nurin omalla vastauksella.
Kenraalit eivät päätä asioista paitsi ehkä suljetussa sotilasdiktatuurissa.
Silti ei pidä vähätellä asiaa, että sotilasliitto NATO koostuu kooltaan ja painoarvoltaan hyvin erikokoisista maista.
Pienen NATO-maan näkemykset on helppo laittaa yhteisessä pöydässä syrjään, mutta mikä maa yksin uhmaisi liittolaismaista suurimman, USA:n tahtoa?
6. väite
Naton jäsenenä Suomi joutuisi luopumaan yleisestä asevelvollisuudesta ja koko maan puolustamisesta.
Fakta: Nato ei ole millään tavoin kannustanut jäsenmaitaan luopumaan yleisestä asevelvollisuudesta eikä varsinkaan koko alueidensa puolustamisesta. Jokaisen jäsenmaan tulee tarvittaessa osoittaa Naton käyttöön maan kokoon nähden riittävä joukko. Se, kuinka joukko muodostetaan, on täysin kansallisessa harkinnassa.
tästä itä nuolijat on mm valehdellut paljon.
6. väite
"Naton jäsenenä Suomi joutuisi luopumaan yleisestä asevelvollisuudesta ja koko maan puolustamisesta"
Olisikin niin, että Nato-jäsenyyden kautta suomalaiset nuoret miehet vapautettaisiin yleisen asevelvollisuuden taakasta, joka on maailmalla erittäin harvinainen käytäntö.
Valitettavasti monet ammattiupseeritkaan eivät näe mitään ristiriitaa yleisen asevelvollisuuden ja sotilaallisen liittoutumisen mukanaan tuomien monenkeskisten velvoitteiden täyttämisen kanssa.
Olen sietänyt asevelvollisuusratkaisuamme vain sillä perusteella, että se on laihasti korvannut sotilaallisen liittoutumattomuutemme.
Millaista "kansallista harkintaa" olisi luvassa, jos yhtäkkiä huomattavaa määrää suomalaisia sotilaita kaivattaisiin ulkomaaoperaatiossa, eikä meillä riittävää määrää ammattisotilaita olisi?
SEKÄ vahvan ammattiarmeijan ETTÄ asevelvollisuuden nimiin vannovan kansanarmeijan ylläpito olisi Suomelle kallista. Väitän että menot tuplaatuisivat.
7. väite
Nato-jäsenyys pakottaisi Suomen nostamaan puolustusmenojaan huomattavasti nykyisestä. Puolustusbudjetin minimitaso kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta on jäsenyyden ehdoton edellytys.
Fakta: Puolustusbudjetti on kunkin jäsenmaan kansallisessa päätäntävallassa. Kahden prosentin bkt-taso on Naton suositus, jonka vain muutama jäsenmaa tällä hetkellä täyttää. Materiaalihankintojen budjettiosuutta koskevan suosituksen Suomi muuten täyttää nytkin.
7. väite
"Nato-jäsenyys pakottaisi Suomen nostamaan puolustusmenojaan huomattavasti nykyisestä. Puolustusbudjetin minimitaso kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta on jäsenyyden ehdoton edellytys."
Tjoo, kyllähän tuota rahaa tuohon riittää. Kunhan lakkautetaan sosiaaliturva, terveydenhoito, ajetaan koulut alas ja majoitetaan kaikki Euroopan turvapaikanhakijat, niin loppurahalla toki voimme ostaa amerikkalaisia aseita NATO-käyttöön.
Miten tulikaan ilmi, että juuri nyt Suomella on erityisen paljon ylimääräistä rahaa tällaiseen toimintaan?
7. väite
"Nato-jäsenyys pakottaisi Suomen nostamaan puolustusmenojaan huomattavasti nykyisestä. Puolustusbudjetin minimitaso kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta on jäsenyyden ehdoton edellytys."
Vastapurnaus 2: sitähän sotakihot kihertävät, että ernomaasen halvaksi tulee tämä Suomen NATO-armeija, paljon halvemmaksi kuin muiden maiden ammattiarmeijat, meillä kun ei tarvitse maksaa muuta kuin varusmiesten tupakit ja nämä menevät asevelvollisuuslain pakottamina minne käsketään.
NATO-selvitys 200-luvun alusta hehkutti, kuinka lisäkustannuksia syntyisi oikeastaan vain, jos joutuisi palkkaamaan jonkun töihin...
Tätäkö tarkoitusta varten Suomeen perustettiin asevelvollisuus 1918?
Juurikin näin on! Nyt joku ryssä tähän jauhamaan sitä hevonpaskaa Natosta tähän... Kohta tulee putininpaskaa tähän... ovat juuri kuuntelemassa mitä sontaa tähän pitää nyt sitten räväyttää kaikkien suomalaisten naurunaiheeksi :)
8. väite
Suomen olisi maksettava Natolle jäsenmaksuna satoja miljoonia euroja vuodessa.
Fakta: Nato-jäsenyyden suora vuosittainen kuluvaikutus olisi noin 40 miljoonaa euroa. Tästä summasta noin 22 miljoonaa kohdistuisi Suomen osuutena Naton budjetteihin. Loput noin 20 miljoonaa euroa olisivat Naton rakenteisiin lähetettävien suomalaisten arviolta 75–100 sotilaan henkilöstökuluja.
tästä itä trollit on itkenyt eniten.
Sinulla lienee tosi hauskaa keskustella itseksesi?
9. väite
Nato-jäsenenä Suomen olisi lähetettävä varusmiehiä kansainvälisiin operaatioihin.
Fakta: Suomi päättäisi itsenäisesti, millaisin joukoin se kuhunkin operaatioon osallistuu aivan samaan tapaan kuin kansainvälisessä kriisinhallinnassa nytkin.
10. väite
Suomen ja Venäjän välillä on voimassa valtiosopimus, jonka mukaan Suomi on sitoutunut olemaan hakematta Nato-jäsenyyttä.
Fakta: Mitään sellaista valtiosopimusta ei tosiasiassa ole olemassa. Väite on tuulesta temmattu.
Selvitys murkaa itä trollien valehtelut täällä täysin. Odotan jo itkua asiaan.
itä nuolijat yritti aijemmin valehdella tästäkin mutta onneksi jäi siitä kiinni.
9. väite
"Nato-jäsenenä Suomen olisi lähetettävä varusmiehiä kansainvälisiin operaatioihin.
Fakta: Suomi päättäisi itsenäisesti, millaisin joukoin se kuhunkin operaatioon osallistuu aivan samaan tapaan kuin kansainvälisessä kriisinhallinnassa nytkin."
Jo nyt on suomalaisia varusmiehiä lähettty ulkomaanoperaatioihin Liettuaan, Puolaa ja Norjaan VARUSMIESAIKANA!
Olet oikeassa, yhtä "itsenäisesti" Suomen herrat päättäisivät lähettää vaikka kaikki varusmiehemme ulkomaanpalvelukseen. Ovat suorastaan laskeskelleet miten erinomaisen halpaa se on kun ei tarvitse maksaa ammattisotilaan palkkoja.
10. väite
"Suomen ja Venäjän välillä on voimassa valtiosopimus, jonka mukaan Suomi on sitoutunut olemaan hakematta Nato-jäsenyyttä.
Fakta: Mitään sellaista valtiosopimusta ei tosiasiassa ole olemassa. Väite on tuulesta temmattu."
En varsinaisesti ole alan tuntija, mutta 1992 tuli jotain sen suuntaista sovittua:
"Suomen ja Venäjän vuonna 1992 solmiman valtiosopimuksen mukaan sopimuspuolet eivät käytä eivätkä salli aluettaan käytettävän aseelliseen hyökkäykseen toista sopimuspuolta vastaan. Sopimuksessa mainitaan lisäksi ,että Suomi ja Venäjä pidättäytyvät voimakeinoilla uhkaamisesta tai niiden käytöstä toisen osapuolen alueellista koskemuutta tai poliittista riippumattomuutta vastaan.
Jo 28.6.2007 YLE nosti olemassa olevan sopimusristiriidan esille,jolloin oikeusoppineet ihmettelivät ääneen Suomen kaksinaamaisuutta turvallisuuspolitiikassaan.
"Siinä on selvästi Venäjän federaation turvallisuuteen tähtääviä elementtejä kuten YYA- sopimuksessa. Eli se varmasti mutkistaa neuvotteluja monella tavoin", arvioi valtiosääntöoikeuden professori Saraviita YLE:n haastattelussa tuolloin.
Miten ajan tasalla tuo nyt on, on vaikea sanoa. Sitä paitsi sopimus toki on kahdensuuntainen, ja myös Venäjä lupaa siinä pidättyä voimakeinoilla uhkaamisesta. Ainakin toistaiseksi pitänyt sovitusta kiinni. Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että Suomikin pitäisi.
Silti tai siksi, Nato on maailmanrauhan suurin uhka.
Välittömästi Natoon muiden Läntisten kumppanien kanssa.
Usa maailman luotettavin sopimuskumppani.
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/talous/hornetien-paivittamisesta-miljardilasku-vastakaupat-silti-tekematta/
http://yle.fi/uutiset/amnesty_yhdysvaltain_ja_naton_tappamat_siviilit_jaavat_ilman_oikeutta_afganistanissa/7403603
http://maailma.net/artikkelit/jarjestot_gaddafin_pahimmat_sotarikokset_keksittyja
Kyllä on monessa mukana.
Monet suomalaiset vaikuttajat uskottelevat, ettei Nato ole enää Yhdysvaltain johtama järjestö. Alexander Stubb on väittänyt, ettei Natoa voi enää pitää Amerikka-keskeisenä sotilasliittona.
Johnstone kirjoittaa realistisemmin, että Nato vetää Washingtonin eurooppalaisia liittolaisia samalle sotilaalliselle tielle. Aivan kuten Pentagon on päässyt ulkoministeriön edelle, Yhdysvallat pyrkii korvaamaan YK:n Natolla.
Suomessa kansalaisten tulee vaatia ulko- ja turvallisuuspolitiikan arkkitehdeiltä parempaa todellisuuden tajua.
Ei kukan voi pakotta Natoon, Paitsi Putin.
Muuten hyvä vedos, ehkä tiltulle pakko lukemista iltaisin.
Venäläiset trollit täysin avuttomia väitä vastaan, vain jatkaa keksimään valhetta toinen toisesta perään.
Natoon
Tiltut eivät pysty asiakeskusteluun tästäkään asiasta.
Kerrassaan hyvä avaus!
Valitettavasti äärimmäisen harvinaislaatuinen laatuaan tällä valheiden kyllästämällä foorumilla.
Itä nuolijat aivan paniikissa eivät keksi mitä pitäisi valehdella.
Natoon
keväällä valmistuva Nato-selvitys.
Tiltujen tuska vain kasvaa.
r...än nuolijat aivan paniikissa. EIvät kykene kun itkemään.
Erinomaisia faktoja Natoon
Väite 9.on totta Suomi ei perseaukisena maksamaan esitettyjä summia.Konkurssissa olemme muutenkin.Nato ei huoli köyhiä jäseniksi.Tämä on totta
2. väite
"Nato-optio tarkoittaa, että jos Suomi hakisi puolustusliiton jäsenyyttä, jäsenyys tulisi voimaan automaattisesti."
"Fakta: Jos esimerkiksi Suomi ja Ruotsi yhdessä päättäisivät hakea Naton jäsenyyttä, niiden hallitusten tulisi ensin ilmaista Natolle kiinnostuksensa. Sen jälkeen Nato jossain vaiheessa kutsuisi maat neuvottelemaan jäsenyydestä. Neuvotteluvaihe voisi edetä nopeasti, koska molemmat maat täyttävät pitkälti puolustusliiton jäsenyysehdot. Maat osallistuisivat valmennusohjelmaan (Membership Action Plan) ja kehittäisivät yhteistoimintakykyään edelleen.
Kun jäsenyyssopimus olisi solmittu, se astuisi voimaan tultuaan ratifioiduksi kaikkien jäsenmaiden parlamenteissa. Ratifiointiprosessi kestäisi arviolta noin vuoden."
Vastapurnaus: Jotakuinkin samaa mieltä. Nopeata automaatiota jäsenyyteen ei ole.
Lisäisin vain, että etenkin lähtötilanteessa, jossa 75-80% suomalaisista EI halua NATO-jäsenyyttä, ei demokraattisesti valittu valtiojohto voi liittoutumista myöskään hakea.
Myös NATO karsastaisi tilannetta, että sen jäseneksi olisi pyrkimässä valtio, jonka kansa vastustaa sen jäsenyyttä.
Epävarma, mutta nykymaailmassa mahdollinen lisäongelma voisi tulla hajanaisen EU:n katkeroituneimmista jäsenistä, jotka kostoksi omasta heitteille jätöstään mm. talouskriisien aikana, vitkuttelisivat Suomen jäsenyyden hyväksymistä. Esim. Kreikka tai Turkki saattaisivat tehdä näin ja siten kiristää itselleen jotain "välirahaa" tai etuutta,
Lian aikaisin haudatta EUta. EUn päämääränä on helpottaa Euroopassa kauppaa, sen vastaan on turhan väittää.. Kun taas Venäläinen asian liitto on luotu muiden nujertamiseen.
NATO, eli USA, on kuitenkin maailman pahin häirikkö ja Islamisti-Turkki on mukana, joten se ei ole millään lailla vaihtoehto Suomelle!
6. väite
"Naton jäsenenä Suomi joutuisi luopumaan yleisestä asevelvollisuudesta ja koko maan puolustamisesta."
Vastapurnaus: Ruotsi luopui yleisestä asevelvollisuudesta, ja sen kautta sen piti käytännössä luopua myös ajatuksesta, että se kykenisi puolustamaan maan joka kolkkaa. Nyt puolustus painottuu strategisten alueiden hallintaan.
Virolla ei ole asevelvollisuutta eikä harhakuvitelmia kyvystä puolustaa omaa maata kovinkaan pitkään, mutta sen Viro on kompensoinut luottamuksella ulkoiseen apuun. Sen hinta on ollut osallistua virolaisin sotilain ulkomaanoperaatioihin.
Suomi toki päättää itse. Ajatus koko maan ja siinä ohessa koko maailman puolustamisesta on kaunis, mutta kallis. Käytännössä kai mahdotonkin.
5. väite
"Vaikka Suomi olisi Naton jäsen, sodan uhatessa jäisimme kuitenkin yksin.
Fakta: Naton perussopimuksen artikla 5, joka koskee keskinäisiä turvatakuita, on koko puolustusliiton ydin, ja jäsenmaat ovat hyvin vahvasti myös käytännössä sitoutuneet siihen. Asiantuntijat pitävät erittäin epätodennäköisenä, että sitä ei noudatettaisi. On myös hyvä muistaa, että turvatakuut muodostavat pelotteen, jolla on olennainen ennaltaehkäisevä vaikutus."
Paljonko tuossa oli "faktaa" ja paljonko toiveajattelua?
Käytännössä NATO-maa Turkki on tällä hetkellä sodassa. NATO-maat eivät ole kuitenkaan kiirehtineet sen avuksi, koska Turkilla on sodankäynnissään aivan omat itsekkäät tavoitteensa, joita muut NATO-maat eivät allekirjoita. Kurdien kansanmurhaan NATO-maat eivät kiirehdi osallistumaan. Turkin ja Venäjän välien kiristymistä ei toivo kukaan. eikä sitä, että Venäjän uhan alla Turkki ruinaisi NATO:n sotilasapua.
NATO-maat ovat avun antamisessa valikoivia. Varsinkaan kaukaisemman laidan ongelmat eivät jaksa kiinnostaa.
Venäjän Tiltun väittämät ovat taas virheellisiä!
"Käytännössä NATO-maa Turkki on tällä hetkellä sodassa. "
Turkki EI OLE "tällä hetkellä sodassa"!
"NATO-maat eivät ole kuitenkaan kiirehtineet sen avuksi, koska Turkilla on sodankäynnissään aivan omat itsekkäät tavoitteensa"
Avuksi mihin? Turkki EI OLE joutunut sotilaallisen hyökkäyksen kohteeksi!
Itätiltu rimpuilee tosiasioiden edessä. Turkki on tukevasti Natomaa eikä sinne mikään valtio uskalla hyökätä.
Ehdottomasti natoon. Natokammoisilla ei ole mitään sellaista perustetta minkä takia ei tulisi kuulua muiden Läntisten kumpanien kanssa puolustusliitto Natoon
Natoon