Järjestöä hämmentää se, miten huonosti Suomi on ottanut käyttöön lainsäädäntöä ulkomaalaisten virkamiesten lahjonnan estämiseksi.
24.2.2016 14:28
Taloussanomat
Kommentteja 42 kpl
Lisää suosikkeihin
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)
Taloudellisen kehityksen ja yhteistyön järjestö OECD:n lahjonnan vastainen työryhmä on "erittäin huolissaan" Suomen jatkuvasta kyvyttömyydestä puuttua korruptioon.
Työryhmä arvioi lausunnossaan, että Suomi on epäonnistunut OECD:n lahjonnanvastaisen yleissopimuksen täytäntöönpanossa. Järjestöä hämmentää se, miten huonosti Suomi on ottanut käyttöön lainsäädäntöä ulkomaalaisten virkamiesten lahjontaa vastaan. Korruptio koskee esimerkiksi suomalaisten yritysten virkamiehille antamia lahjuksia.
Lue myös nämä:
Vielä mahdollista: Loman saldona 7000 euron puhelinlasku
"F...k you" – 1 400 työpaikan lähtö ulkomaille raivostutti
Karu ennustus: Kone vie työn joka toiselta 30 vuodessa – "Mitä ihmiset tekevät?"
Lokakuussa 2010 työryhmä antoi Suomelle 19 suositusta, joiden tarkoituksena oli kasvattaa tietoisuutta ulkomaalaisten viranomaisten lahjonnasta ja edistää lahjontaan syyllistyneiden ihmisten saattamista vastuuseen teoistaan.
OECD moittii Suomea siitä, että se ei ole tehnyt lakimuutoksia suositusten noudattamiseksi.
OECD:n mukaan Suomi on viiden viime vuoden aikana alkanut noudattaa vain kuutta sen suosituksista. OECD:n mukaan kaksi kolmasosaa suosituksista on toteutettu vain osittain tai ei lainkaan.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇
OECD on erityisen huolissaan siitä, että lahjusrikoksia koskevassa lainsäädännössä ulkomaisen viranomaisen määritelmä ei ole riittävän kattava. Lisäksi Suomi ei tarjoaa riittävää suojaa niille, jotka ilmiantavat ulkomaalaisten viranomaisten lahjontaa. Myös oikeushenkilö, esimerkiksi suomalainen yritys, tulisi voida saattaa vastuuseen kirjanpito- ja tilintarkastusrikoksista.
OECD toteaa, että neljässä Suomessa käsitellyssä oikeusjutussa syytetyt on vapautettu syytteistä, vaikka ulkomaalaiset virkamiehet on kotimaissaan tuomittu korruptiosta, jossa suomalaiset yhtiöt ovat mukana.
24.2.2016 14:28
Taloussanomat
Kommentteja 42 kpl
Lisää suosikkeihin
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)
Taloudellisen kehityksen ja yhteistyön järjestö OECD:n lahjonnan vastainen työryhmä on "erittäin huolissaan" Suomen jatkuvasta kyvyttömyydestä puuttua korruptioon.
Työryhmä arvioi lausunnossaan, että Suomi on epäonnistunut OECD:n lahjonnanvastaisen yleissopimuksen täytäntöönpanossa. Järjestöä hämmentää se, miten huonosti Suomi on ottanut käyttöön lainsäädäntöä ulkomaalaisten virkamiesten lahjontaa vastaan. Korruptio koskee esimerkiksi suomalaisten yritysten virkamiehille antamia lahjuksia.
Lue myös nämä:
Vielä mahdollista: Loman saldona 7000 euron puhelinlasku
"F...k you" – 1 400 työpaikan lähtö ulkomaille raivostutti
Karu ennustus: Kone vie työn joka toiselta 30 vuodessa – "Mitä ihmiset tekevät?"
Lokakuussa 2010 työryhmä antoi Suomelle 19 suositusta, joiden tarkoituksena oli kasvattaa tietoisuutta ulkomaalaisten viranomaisten lahjonnasta ja edistää lahjontaan syyllistyneiden ihmisten saattamista vastuuseen teoistaan.
OECD moittii Suomea siitä, että se ei ole tehnyt lakimuutoksia suositusten noudattamiseksi.
OECD:n mukaan Suomi on viiden viime vuoden aikana alkanut noudattaa vain kuutta sen suosituksista. OECD:n mukaan kaksi kolmasosaa suosituksista on toteutettu vain osittain tai ei lainkaan.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇
OECD on erityisen huolissaan siitä, että lahjusrikoksia koskevassa lainsäädännössä ulkomaisen viranomaisen määritelmä ei ole riittävän kattava. Lisäksi Suomi ei tarjoaa riittävää suojaa niille, jotka ilmiantavat ulkomaalaisten viranomaisten lahjontaa. Myös oikeushenkilö, esimerkiksi suomalainen yritys, tulisi voida saattaa vastuuseen kirjanpito- ja tilintarkastusrikoksista.
OECD toteaa, että neljässä Suomessa käsitellyssä oikeusjutussa syytetyt on vapautettu syytteistä, vaikka ulkomaalaiset virkamiehet on kotimaissaan tuomittu korruptiosta, jossa suomalaiset yhtiöt ovat mukana.
Vastaukset 1
Vanhimmat
kuinkahan tämä vaikuttaa "pakolais"bisnekseen?