Pankkiirit jatkavat laittoman maahanmuuton lobbaamista Suomessa
Paljon saa todellisuudentaju tässä maassa heittää ja tolkuttomia puhua, menettämättä virkaansa ja joutumatta mielentilatutkimukseen. Ainakin jos on pankkiiri. Handelsbankenin ja Nordean pääekonomistit Tiina Helenius ja Aki Kangasharju eivät suostu myöntämään, että laittomasta siirtolaisuudesta voisi olla haittaa Suomen taloudelle. Ylen haastatteleman Heleniuksen mukaan pakolaiskriisi on talouden elvytystekniikka!
1990-luvun pankkikriisin yhteydessä pankkiirit pistivät kerralla päreiksi Suomen talouden , samoin kuin sen henkisen selkärangan. Ovatko he tekemässä sen taas, tällä kertaa vielä järeämmin asein?
Magneetimedian artikkeli viime vuoden lopulta:
”Maahanmuuton vuoksi kannattaa velkaantua”.
Aki Kangasharju
Ylen Politiikkaradio haastatteli ekonomisteja selvittääkseen Suomen ja kansainvälisen talouden tilaa 2016. Kangasharju totesi jo lokakuussa, että ”maahanmuuton vuoksi kannattaa velkaantua”. Hän kannusti julkista sektoria ottamaan paljon lisää velkaa maahanmuuton rahoittamiseksi, sillä tulevaisuudessa Afrikan ja Lähi-idän huippuosaajat tulevat maksamaan kulut moninkertaisesti takaisin.
Kaksi kuukautta myöhemmin Politiikkaradion haastattelussa Kangasharjun hymy oli jo ehtinyt hieman hyytyä:
Pakolaistulva lisää talouskasvua lyhyellä aikavälillä
Kangasharju väitti edelleen, että pakolaistulva ”lisää talouskasvua lyhyellä aikavälillä”, vaikka jopa Juha Sipilä myönsi syyskuussa, että pakolaiskriisi on jo Suomen velkakriisiä suurempi taloudellinen ongelma. Kangasharjun äänensävy oli nyt kuitenkin huolestunut, sillä hänen mukaansa maahanmuutto lisää yhteiskunnallista levottomuutta, josta voi olla haittaa taloudelle.
Kangasharju vertasi maahanmuutosta aiheutuvia levottomuuksia lakkoiluun ja pelkäsi, että suomalaiset alkavat ”tappelemaan maahanmuuttajien kanssa”. Toisin sanoen hän ei pitänyt maahanmuuttajarikollisuutta ongelmana, vaan ”levottomuuksien” lähde ovat takapajuiset suomalaiset, jotka eivät osaa arvostaa pakkomonikulttuurisuuden auvoa.
”Silti mä oon sitä mieltä että me tarvitaan ne… se on hyvä, että me otetaan pakolaisia ja nyt vaan meillä pitäisi olla rohkeutta satsata siihen kotouttamiseen, ottaa vaikka sitten sitä velkaa vähän enemmän,” summasi Nordean pääekonomisti.
Tiina Helenius
Laiton siirtolaisuus on elvytystä
Handelsbankenin Helenius on sen sijaan tosiuskova, joka ei halua olla huolissaan edes mahdollisesta yhteiskunnallisesta vastakkainasettelusta. Hän totesi haastattelussa kahteen otteeseen, että laiton siirtolaisuus on elvytystä, minkä etenkin ruotsalaiset ymmärtävät. Heleniusin mukaan maahantunkeutujat ovat saaneet talouden sellaiseen nousukiitoon länsinaapurissa, että keskuspankin täytyy jo kiristää rahapolitiikkaansa, etteivät markkinat ylikuumene.
Kuitenkin jopa Göteborgin kauppakorkeakoulun valtavirtainen maahanmuuttotutkija Joakim Ruist on tänä vuonna todennut, että humanitaarinen maahanmuutto (pakolaisuus ja laiton siirtolaisuus) on Euroopan valtioille suuri taloudellinen taakka eikä suinkaan elvytysruiske.
Maahanmuuttokriitikoille annettava potkut!
juutalainen-toimitusjohtaja
Globaalikapitalistit ovat näyttävästi asettuneet ”vihervasemmiston” rinnalle tänä vuonna vaatimaan Suomen rodullista itsemurhaa.
Taloussanomat julkaisi kesällä esimerkiksi Technopolis-pörssiyhtiön Suomessa toimivan amerikanjuutalaisen toimitusjohtaja Keith Silverangin haastattelun. Silverangin mukaan monikulttuurisuutta vastustaville suomalaisille tulisi antaa potkut töistään.
”Se, että joku luulee, että pitämällä jengi sinisilmäisenä, valkoisena ja blondina jotenkin auttaa, on hölmö ajatus,” juutalainen Silverang perusteli vaatimustaan. Hän myös muistutti, että ainakin hänen yrityksessään järjestetään roimasti rasisminvastaista koulutusta.
Esimerkiksi juutalaisen psykologi Karmela Liebkindin mukaan ”rasisminvastainen” koulutus on tärkeää työelämässä aikuisiällä, jotta suomalaiset eivät vahingossakaan alkaisi suosia omiaan.
Uusliberaalit pankkiirit lobbaavat laitonta siirtolaisuutta useista eri syistä. Maahanmuuttajien elättäminen vaatii velkaantumista, ja velka on pankeille bisnes. Uusliberaalin ideologian mukaan halpatyövoiman (orjatyövoiman) tarjonta pitää talouden rattaat rasvattuina, joten siirtolaiset tekevät hyvää työtä polkiessaan palkkatasoa.
Lisäksi juutalaisen Goldman Sachs –pankin Pether Sutherland on julistanut suoraan, että Eurooppa on liian valkoinen, minkä vuoksi väestörakenne on pantava uuteen uskoon.
Lähde: Magneettimedia 22.12. 2015
Olisi vissiin pitänyt olla kaukaa viisas ja hankkia ekonomin koulutus. Nimittäin epäilen vahvasti, että jos me tavalliset tallaajat alkaisimme tuon tason tolkuttomuuksia puhella, paikalle ilmestyisi sekä pii-paa-auto, että valkotakkiset sedät. Nyt ei käsittääkseni kukaan kysynyt Silverangilta edes, miksi sitten Suomen muuttaminen tummasilmäiseksi ja -ihoiseksi auttaa sen sijaan kummasti. Värilläkö siis on sittenkin väliä, kunhan se vain ei ole valkoinen? Olisikohan Silverang
Paljon saa todellisuudentaju tässä maassa heittää ja tolkuttomia puhua, menettämättä virkaansa ja joutumatta mielentilatutkimukseen. Ainakin jos on pankkiiri. Handelsbankenin ja Nordean pääekonomistit Tiina Helenius ja Aki Kangasharju eivät suostu myöntämään, että laittomasta siirtolaisuudesta voisi olla haittaa Suomen taloudelle. Ylen haastatteleman Heleniuksen mukaan pakolaiskriisi on talouden elvytystekniikka!
1990-luvun pankkikriisin yhteydessä pankkiirit pistivät kerralla päreiksi Suomen talouden , samoin kuin sen henkisen selkärangan. Ovatko he tekemässä sen taas, tällä kertaa vielä järeämmin asein?
Magneetimedian artikkeli viime vuoden lopulta:
”Maahanmuuton vuoksi kannattaa velkaantua”.
Aki Kangasharju
Ylen Politiikkaradio haastatteli ekonomisteja selvittääkseen Suomen ja kansainvälisen talouden tilaa 2016. Kangasharju totesi jo lokakuussa, että ”maahanmuuton vuoksi kannattaa velkaantua”. Hän kannusti julkista sektoria ottamaan paljon lisää velkaa maahanmuuton rahoittamiseksi, sillä tulevaisuudessa Afrikan ja Lähi-idän huippuosaajat tulevat maksamaan kulut moninkertaisesti takaisin.
Kaksi kuukautta myöhemmin Politiikkaradion haastattelussa Kangasharjun hymy oli jo ehtinyt hieman hyytyä:
Pakolaistulva lisää talouskasvua lyhyellä aikavälillä
Kangasharju väitti edelleen, että pakolaistulva ”lisää talouskasvua lyhyellä aikavälillä”, vaikka jopa Juha Sipilä myönsi syyskuussa, että pakolaiskriisi on jo Suomen velkakriisiä suurempi taloudellinen ongelma. Kangasharjun äänensävy oli nyt kuitenkin huolestunut, sillä hänen mukaansa maahanmuutto lisää yhteiskunnallista levottomuutta, josta voi olla haittaa taloudelle.
Kangasharju vertasi maahanmuutosta aiheutuvia levottomuuksia lakkoiluun ja pelkäsi, että suomalaiset alkavat ”tappelemaan maahanmuuttajien kanssa”. Toisin sanoen hän ei pitänyt maahanmuuttajarikollisuutta ongelmana, vaan ”levottomuuksien” lähde ovat takapajuiset suomalaiset, jotka eivät osaa arvostaa pakkomonikulttuurisuuden auvoa.
”Silti mä oon sitä mieltä että me tarvitaan ne… se on hyvä, että me otetaan pakolaisia ja nyt vaan meillä pitäisi olla rohkeutta satsata siihen kotouttamiseen, ottaa vaikka sitten sitä velkaa vähän enemmän,” summasi Nordean pääekonomisti.
Tiina Helenius
Laiton siirtolaisuus on elvytystä
Handelsbankenin Helenius on sen sijaan tosiuskova, joka ei halua olla huolissaan edes mahdollisesta yhteiskunnallisesta vastakkainasettelusta. Hän totesi haastattelussa kahteen otteeseen, että laiton siirtolaisuus on elvytystä, minkä etenkin ruotsalaiset ymmärtävät. Heleniusin mukaan maahantunkeutujat ovat saaneet talouden sellaiseen nousukiitoon länsinaapurissa, että keskuspankin täytyy jo kiristää rahapolitiikkaansa, etteivät markkinat ylikuumene.
Kuitenkin jopa Göteborgin kauppakorkeakoulun valtavirtainen maahanmuuttotutkija Joakim Ruist on tänä vuonna todennut, että humanitaarinen maahanmuutto (pakolaisuus ja laiton siirtolaisuus) on Euroopan valtioille suuri taloudellinen taakka eikä suinkaan elvytysruiske.
Maahanmuuttokriitikoille annettava potkut!
juutalainen-toimitusjohtaja
Globaalikapitalistit ovat näyttävästi asettuneet ”vihervasemmiston” rinnalle tänä vuonna vaatimaan Suomen rodullista itsemurhaa.
Taloussanomat julkaisi kesällä esimerkiksi Technopolis-pörssiyhtiön Suomessa toimivan amerikanjuutalaisen toimitusjohtaja Keith Silverangin haastattelun. Silverangin mukaan monikulttuurisuutta vastustaville suomalaisille tulisi antaa potkut töistään.
”Se, että joku luulee, että pitämällä jengi sinisilmäisenä, valkoisena ja blondina jotenkin auttaa, on hölmö ajatus,” juutalainen Silverang perusteli vaatimustaan. Hän myös muistutti, että ainakin hänen yrityksessään järjestetään roimasti rasisminvastaista koulutusta.
Esimerkiksi juutalaisen psykologi Karmela Liebkindin mukaan ”rasisminvastainen” koulutus on tärkeää työelämässä aikuisiällä, jotta suomalaiset eivät vahingossakaan alkaisi suosia omiaan.
Uusliberaalit pankkiirit lobbaavat laitonta siirtolaisuutta useista eri syistä. Maahanmuuttajien elättäminen vaatii velkaantumista, ja velka on pankeille bisnes. Uusliberaalin ideologian mukaan halpatyövoiman (orjatyövoiman) tarjonta pitää talouden rattaat rasvattuina, joten siirtolaiset tekevät hyvää työtä polkiessaan palkkatasoa.
Lisäksi juutalaisen Goldman Sachs –pankin Pether Sutherland on julistanut suoraan, että Eurooppa on liian valkoinen, minkä vuoksi väestörakenne on pantava uuteen uskoon.
Lähde: Magneettimedia 22.12. 2015
Olisi vissiin pitänyt olla kaukaa viisas ja hankkia ekonomin koulutus. Nimittäin epäilen vahvasti, että jos me tavalliset tallaajat alkaisimme tuon tason tolkuttomuuksia puhella, paikalle ilmestyisi sekä pii-paa-auto, että valkotakkiset sedät. Nyt ei käsittääkseni kukaan kysynyt Silverangilta edes, miksi sitten Suomen muuttaminen tummasilmäiseksi ja -ihoiseksi auttaa sen sijaan kummasti. Värilläkö siis on sittenkin väliä, kunhan se vain ei ole valkoinen? Olisikohan Silverang
Vastaukset 3
Vanhimmat
kannattanut osallistua niihin firmansa rasisminvastaisiin koulutuksiin myös itse?
T5/MV
Tutkijat tyrmäävät: Maahanmuuttajat eivät ratkaise Suomen huoltosuhteen ongelmaa
Suomen väestö ikääntyy ja huoltosuhde rapistuu. Lääkkeeksi tarjotaan usein työperäisen maahanmuuton roimaa lisäystä. ”Tutkimukset eivät osoita, että tällä voitaisiin ratkaista väestön ikääntymistä”, sanoo professori Pekka Martikainen.
Suomella on ongelma. Väestö ikääntyy ja huoltosuhde rapistuu. Työssä käyviä suomalaisia on siis yhä vähemmän suhteessa työvoiman ulkopuolisiin, kun suuret ikäluokat lähivuosina jäävät rytinällä eläkkeelle.
Huoltosuhteen parantamiseksi tarjotaan usein työperäisen maahanmuuton roimaa lisäystä, jotta tekijöitä riittäisi esimerkiksi hoiva-alalle.
Olisiko maahanmuuttajista siis Suomen väestön ikääntymisongelman ratkaisijoiksi? Tuskinpa, sanovat HS:n haastattelemat asiantuntijat.
”Väestötieteelliset tutkimukset eivät osoita, että maahanmuutolla voitaisiin ratkaista väestön ikääntymistä”, sanoo väestötieteen professori Pekka Martikainen Helsingin yliopiston sosiologian laitokselta.
Edes suurten maahanmuuttovirtojen maissa tulijat eivät ole ratkaisevasti vaikuttaneet huoltosuhteeseen. Väestön ikääntyminen ja huoltosuhteen hapertuminen johtuvat ennen kaikkea siitä, että perheisiin syntyy yhä vähemmän lapsia ja ihmiset elävät yhä vanhemmiksi, Martikainen korostaa.
Väestötieteilijä Martikainen lohduttaa, että esimerkiksi Saksassa ja Italiassa ikääntyminen on suurempi murhe. Näissä maissa syntyvien lasten määrä naista kohden on pitkään ollut olennaisesti pienempi kuin Suomessa.
Kun Suomessa syntyy 60 000 lasta vuodessa, pitkän ajan kuluessa maahanmuuttajat muuttavat Suomea monikulttuurisemmaksi.
Jos väestö halutaan pitää nykyisessä koossa, maahantulo on myös välttämätöntä. Suomen 1,8 lapsen hedelmällisyysluku johtaisi väestömäärän laskuun.
Rio Gandara / HS
Sosiologian ja hyvinvoinnin professorin Juho Saari.
Sosiologian ja hyvinvoinnin professorin Juho Saari.
Huoltosuhteen heikkenemisestä koituvaa kestävyysvajetta pähkäilee myös pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallitus parhaillaan.
Itä-Suomen yliopiston sosiologian ja hyvinvoinnin professorin Juho Saaren mielestä työllisyysasteen nostaminen ratkaisee – ei yksittäisten ihmisten palkkataso, josta parhaillaan neuvotellaan.
”Ratkaisu olisi työurien pidentäminen alkupäästä, pitkäaikaistyöttömien välityömarkkinoiden parantaminen sekä irtisanomisen ehtojen uudistaminen.”
Ikääntyneiden työntekijöiden irtisanomisehtojen uudistaminen taas auttaisi Saaren mukaan siihen, ettei niin moni joutuisi pitkäaikaistyöttömyyden putkeen.
Kohenisiko tilanne, jos Suomeen houkuteltaisiin miljoona koulutettua maahanmuuttajaa esimerkiksi Syyriasta?
Työperäistä maahanmuuttoa eri maissa tutkineen apulaisprofessori Lena Näreen vastaus on torjuva: äkkirysähdys tulisi Suomelle kalliiksi.
Näin siksi, että töihin tulevat maahanmuuttajat perustavat perheitä, sairastuvat ja ikääntyvät siinä missä muutkin. He tarvitsevat kouluja, päivähoitoa ja terveyspalveluita.
Maahanmuutossa täytyykin huomioida yhteiskunnan laajemmat rakenteet, Näre korostaa.
Esimerkkinä hän mainitsee hallituksen linjauksen laittaa EU:n ulkopuolisille opiskelijoille lukukausimaksut. Moni maahanmuuttaja on Suomessa opiskelijaviisumin turvin, koska sen saa helpommin kuin työluvan.
”Veikkaan, että päätös lukukausimaksuista tyrehdyttää opiskelijoiden tulon. Samalla se vaikeuttaa aamulehtijakelun ja siivoustyön työvoiman saatavuutta.”
Näitä töitä ovat tehneet monet opiskelijaviisumilla EU:n ulkopuolelta tulleet opiskelijat, jotka saavat työskennellä 25 tuntia viikossa.
Näre muistuttaa, että Suomen mahdollisuudet saada korkeasti koulutettua työvoimaa ovat niukat. Esimerkiksi Yhdysvallat ja Kanada pisteyttävät töihin haluavat ulkomaalaiset ja valitsevat sitten sopivimmat englantia puhuvat maahanmuuttajiksi.
Suomen tilannetta ei voi mitenkään verrata näihin maihin, tyrmää tutkija Näre.
”Ei meillä ole hirveästi työperäisiä maahanmuuttajia. Suomi ei ole niin vetovoimainen.”
Suomeen työn perässä saapuvat maahanmuuttajat ovat suurelta osin Venäjältä tai Baltian maista, eivätkä he yleensä osaa suomea tai välttämättä edes englantia.
”Missä ovat valmiiksi suomenkieliset, korkeasti koulutetut maahantulijat?” Näre kysyy.
Sellaisia ei ole.
Markus Jokela
Väestöliiton tutkija Anna Rotkirch.
Väestöliiton tutkija Anna Rotkirch.
Väestörakenteen tervehdyttämiseen ei ole helppoja lääkkeitä.
Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirch muistuttaa, että eliniän nouseminen on hyvä asia. Hän ei halua patistaa kansaa lapsentekotalkoisiin.
”Se on vanhanaikainen ja naiivi ajattelutapa.”
Sen sijaan pitäisi keskittyä ei-toivotun lapsettomuuden syihin, ja siihen, miksi perheet eivät enää halua enempää kuin kaksi lasta. ”Tiedetään, että lasten hankinta liittyy vahvasti tulotasoon. Lapsettomuus lisääntyy ja suurperheiden osuus pienenee nyt eniten pienituloisilla.”
Rotkirchin mukaan varmemmat tulevaisuudennäkymät kasvattaisivat syntyvyyttä.
MT: Professorin kylmäävä arvio maahanmuuton kustannuksista: Hyvinvointivaltio voi romahtaa
Hyvinvointivaltio on mahdollisesti tulossa tiensä päähän. Suomeen pyrkivät siirtolaiset voivat romahduttaa jo valmiiksi velkaisen suomalaisen hyvinvointivaltion. Näin karua kuvaa maalailee Turun yliopiston taloustieteen professori Matti Viren Maaseudun tulevaisuudessa julkaistussa mielipidekirjoituksessaan.
Professori Viren kirjoittaa Maaseudun tulevaisuudessa, että hyvinvointivaltion toiminta perustuu jo nyt suurelta osin velkarahaan. Valtiolla ja kunnilla on alijäämää huolestuttavan paljon, ensi vuonna yhteensä jopa kahdeksan miljardia euroa, laskee Viren. Hänen mukaansa julkiset menot ovat Suomessa nyt runsaat 20 000 euroa henkeä kohden.
Professorin laskelmien mukaan Suomelle voi koitua jopa kymmenen miljardin menolisäys, jos turvapaikanhakijoiden määrä lisääntyy edelleen, ja maahan tulee satojatuhansia siirtolaisia. Hän uskoo, että moni turvapaikanhakijana maahan pyrkivä tulee tänne nimenomaan hyvinvointivaltion tarjoamien palveluiden vuoksi.
Professori Viren näkee tilanteeseen vain kaksi ratkaisua: siirtolaisuuden rajoittamisen tai hyvinvointivaltion palvelujen supistamisen. Kolmas, parempi lääke, olisi saada Suomeen investointeja ja niiden mukanaan tuomia aidosti uusia työpaikkoja.
– Jotta hyviä työpaikkoja syntyisi, tarvittaisiin investointeja. Mutta ainakaan vielä mitään loppua ei näy jo viisi vuotta jatkuneeseen investointilamaan, kirjoittaa Viren.
Viren päättää kirjoituksensa ennustamalla, että aika ei korjaa tilannetta vaan päin vastoin pahentaa sitä.