Hypo: Tukholman uhkakuva pitää estää rakentamalla lisää edullisia asuntoja
Tänään klo 07:06
Hypon pääekonomistin Juhana Brotheruksen mukaan turvapaikanhakijat ovat siirtymässä asuntomarkkinoille.
Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus varoittaa Ruotsin asuntomarkkinoiden uhkakuvasta Suomessa.
Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus varoittaa Ruotsin asuntomarkkinoiden uhkakuvasta Suomessa. KIMMO HAAPALA/KL
Tukholman lähiöissä oli rajuja nuorisomellakoita toukokuussa 2013.
Tukholman lähiöissä oli rajuja nuorisomellakoita toukokuussa 2013. EPA/AOP
Suomen Hypoteekkiyhdistys Hypo arvioi asuntomarkkinakatsauksessaan, että turvapaikanhakijat alkavat nyt kevään aikana siirtyä asuntomarkkinoille.
– Asuntomarkkinoille tämä tarkoittaa alueellisesti eri asioita. Vaikka vastaanottokeskuksia on ympäri Suomea, aiempien kokemusten mukaan vajaa puolet tulee kuitenkin pääkaupunkiseudulle, ja loput etupäässä kymmeneen muuhun kasvukeskukseen, tulkitsee Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus.
Hänen arvionsa mukaan turvapaikanhakijat ovat aluksi kiinnostuneita tuetuista tai edullisista vuokra-asunnoista.
– Siellä vaikutus näkyy suoraan ja ensimmäisenä. Muutoksen vaikutukset kuitenkin heijastuvat vapaille vuokramarkkinoille laajemmin.
Myöhemmin tilanne alkaa näkyä vapailla markkinoilla, kun vuokralaiset hakeutuvat uusiin asuntoihin, mahdollisesti myös omistusasuntoihin. Brotherus analysoi, että maahanmuuton kasvu voimistaa entisestään maan sisäistä muuttoliikettä haja-asutusalueilta kaupunkeihin.
Näin asuntojen kysyntä kasvaa voimakkaasti.
– Entistä tärkeämpi kysymys on lisärakentaminen kasvukeskuksiin. Ei riitä, että tiettyjä asumistyyppejä tuetaan, vaan on ehdottomasti rakennettava lisää. Jos lisärakentamiseen ei ryhdytä, uhkana on mahdollinen segregaatiokehitys, jossa muodostuu eriytyviä alueita, Brotherus vetoaa.
”Tavallisilla ei asiaa”
Brotherus nostaa esimerkiksi Ruotsin asuntomarkkinoiden kehityksen.
Ruotsin kaupungistuminen on paljon Suomea edellä, ja asuntojen kysyntä on kasvanut voimakkaasti maan kasvukeskuksissa, Tukholmassa, Göteborgissa ja Malmössa.
– Asuntojen hintojen karkaaminen ei ole missään määrin toivottavaa. Se ei luo vakautta talouteen eikä yhteiskuntaan. Suurin ongelma Tukholman seudulla on se, että asuntojen hinnat ovat nousseet voimakkaasti, lähes kaksinkertaistuneet kymmenessä vuodessa. Viime vuonna asuntojen hinnat kasvoivat 14 prosenttia.
– On tiettyjä alueita, joille tavallisilla palkansaajilla ei ole mitään asiaa. Kansalaiset eivät enää kohtaa toisiaan, kun asumisrakenne ei ole enää hajautettua.
Ruotsin asuntomarkkinoilla on nähtävissä myös muita laajoja lieveilmiöitä.
Kun lapsi syntyy, vanhemmat ryntäävät jo asuntojonoon saadakseen jälkikasvulleen katon pään päälle. Brotheruksen mukaan kilpajuoksu asuntomarkkinoilla on epäterve merkki.
– Tukholmasta tietyltä alueelta voi olla vaikea saada asuntoa – ainakaan vapailta markkinoilta. Täytyy olla suhdeverkostoa. Ei sitä lahjomiseksi voi sanoa, mutta tietyntyyppistä hyvä veli -järjestelmää on olemassa. Silloin markkinatilanne ei ole kovin tasapuolinen, Brotherus sanoo.
– Verkostoitumattomat henkilöt ja maahanmuuttajat ovat tällöin heikossa asemassa.
”Tulppa talouskasvulle”
Brotherus korostaa, että Suomen olisi huolehdittava hallitusta kaupungistumiskehityksestä.
– Jos hallittua kaupungistumista ei edistetä, vaihtoehdot ovat huonoja.
Brotherus neuvoo rakentamaan kohtuuhintaisia asuntoja lisää hyvien kulkuyhteyksien äärelle kaupunkimaisiin olosuhteisiin. Hän toteaa, että varsinkin pääkaupunkiseudun uudistuotanto on toistaiseksi ollut vaisu.
Suurin osa kotitalouksien ansioista ja tuloista hupenee asumisesta maksamiseen.
– Tämä taas heijastuu yleiseen talouskehitykseen, mikä toimii tulppana pääkaupunkiseudun talouskasvulle, jonka pitäisi olla koko Suomen talouden moottori.
Helpotusta!
Brotherus näkee jo varovaisia myönteisiä merkkejä Suomen asuntomarkkinoilla.
– Rakentamisen luottamus on vahvistunut suurin piirtein vuoden 2011 tasolle. Uusien asuntojen rakentaminen on kääntynyt nousuun, erityisesti kerrostaloasuntoja kasvukeskuksiin on alettu rakentaa. Tämä kielii siitä, että tulossa olisi kohtuuhintaisia pieniä asuntoja, Brotherus iloitsee.
– Vielä ei uskalla päästää ilmoille hurraa-huutoja, mutta varovaisia vihreitä versoja on näkyvissä. Helpotusta on tulossa, Brotherus uskoo.
TIINA SAARI
[email protected]
Tänään klo 07:06
Hypon pääekonomistin Juhana Brotheruksen mukaan turvapaikanhakijat ovat siirtymässä asuntomarkkinoille.
Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus varoittaa Ruotsin asuntomarkkinoiden uhkakuvasta Suomessa.
Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus varoittaa Ruotsin asuntomarkkinoiden uhkakuvasta Suomessa. KIMMO HAAPALA/KL
Tukholman lähiöissä oli rajuja nuorisomellakoita toukokuussa 2013.
Tukholman lähiöissä oli rajuja nuorisomellakoita toukokuussa 2013. EPA/AOP
Suomen Hypoteekkiyhdistys Hypo arvioi asuntomarkkinakatsauksessaan, että turvapaikanhakijat alkavat nyt kevään aikana siirtyä asuntomarkkinoille.
– Asuntomarkkinoille tämä tarkoittaa alueellisesti eri asioita. Vaikka vastaanottokeskuksia on ympäri Suomea, aiempien kokemusten mukaan vajaa puolet tulee kuitenkin pääkaupunkiseudulle, ja loput etupäässä kymmeneen muuhun kasvukeskukseen, tulkitsee Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus.
Hänen arvionsa mukaan turvapaikanhakijat ovat aluksi kiinnostuneita tuetuista tai edullisista vuokra-asunnoista.
– Siellä vaikutus näkyy suoraan ja ensimmäisenä. Muutoksen vaikutukset kuitenkin heijastuvat vapaille vuokramarkkinoille laajemmin.
Myöhemmin tilanne alkaa näkyä vapailla markkinoilla, kun vuokralaiset hakeutuvat uusiin asuntoihin, mahdollisesti myös omistusasuntoihin. Brotherus analysoi, että maahanmuuton kasvu voimistaa entisestään maan sisäistä muuttoliikettä haja-asutusalueilta kaupunkeihin.
Näin asuntojen kysyntä kasvaa voimakkaasti.
– Entistä tärkeämpi kysymys on lisärakentaminen kasvukeskuksiin. Ei riitä, että tiettyjä asumistyyppejä tuetaan, vaan on ehdottomasti rakennettava lisää. Jos lisärakentamiseen ei ryhdytä, uhkana on mahdollinen segregaatiokehitys, jossa muodostuu eriytyviä alueita, Brotherus vetoaa.
”Tavallisilla ei asiaa”
Brotherus nostaa esimerkiksi Ruotsin asuntomarkkinoiden kehityksen.
Ruotsin kaupungistuminen on paljon Suomea edellä, ja asuntojen kysyntä on kasvanut voimakkaasti maan kasvukeskuksissa, Tukholmassa, Göteborgissa ja Malmössa.
– Asuntojen hintojen karkaaminen ei ole missään määrin toivottavaa. Se ei luo vakautta talouteen eikä yhteiskuntaan. Suurin ongelma Tukholman seudulla on se, että asuntojen hinnat ovat nousseet voimakkaasti, lähes kaksinkertaistuneet kymmenessä vuodessa. Viime vuonna asuntojen hinnat kasvoivat 14 prosenttia.
– On tiettyjä alueita, joille tavallisilla palkansaajilla ei ole mitään asiaa. Kansalaiset eivät enää kohtaa toisiaan, kun asumisrakenne ei ole enää hajautettua.
Ruotsin asuntomarkkinoilla on nähtävissä myös muita laajoja lieveilmiöitä.
Kun lapsi syntyy, vanhemmat ryntäävät jo asuntojonoon saadakseen jälkikasvulleen katon pään päälle. Brotheruksen mukaan kilpajuoksu asuntomarkkinoilla on epäterve merkki.
– Tukholmasta tietyltä alueelta voi olla vaikea saada asuntoa – ainakaan vapailta markkinoilta. Täytyy olla suhdeverkostoa. Ei sitä lahjomiseksi voi sanoa, mutta tietyntyyppistä hyvä veli -järjestelmää on olemassa. Silloin markkinatilanne ei ole kovin tasapuolinen, Brotherus sanoo.
– Verkostoitumattomat henkilöt ja maahanmuuttajat ovat tällöin heikossa asemassa.
”Tulppa talouskasvulle”
Brotherus korostaa, että Suomen olisi huolehdittava hallitusta kaupungistumiskehityksestä.
– Jos hallittua kaupungistumista ei edistetä, vaihtoehdot ovat huonoja.
Brotherus neuvoo rakentamaan kohtuuhintaisia asuntoja lisää hyvien kulkuyhteyksien äärelle kaupunkimaisiin olosuhteisiin. Hän toteaa, että varsinkin pääkaupunkiseudun uudistuotanto on toistaiseksi ollut vaisu.
Suurin osa kotitalouksien ansioista ja tuloista hupenee asumisesta maksamiseen.
– Tämä taas heijastuu yleiseen talouskehitykseen, mikä toimii tulppana pääkaupunkiseudun talouskasvulle, jonka pitäisi olla koko Suomen talouden moottori.
Helpotusta!
Brotherus näkee jo varovaisia myönteisiä merkkejä Suomen asuntomarkkinoilla.
– Rakentamisen luottamus on vahvistunut suurin piirtein vuoden 2011 tasolle. Uusien asuntojen rakentaminen on kääntynyt nousuun, erityisesti kerrostaloasuntoja kasvukeskuksiin on alettu rakentaa. Tämä kielii siitä, että tulossa olisi kohtuuhintaisia pieniä asuntoja, Brotherus iloitsee.
– Vielä ei uskalla päästää ilmoille hurraa-huutoja, mutta varovaisia vihreitä versoja on näkyvissä. Helpotusta on tulossa, Brotherus uskoo.
TIINA SAARI
[email protected]
Vastaukset 1
Vanhimmat
Bullshit.....