Tietääkö joku jonkin suomen murteen, jossa esiintyy konsonanttiyhtymä ts? Yleensähän sitä ei murteissa ole (esim. mehtä, mettä, messä yleiskielen metsän sijasta).
Ts-yhtymästä
Jaakko
11
1139
Vastaukset
- murrefriikki
Jossakin kaakkoismurteen alaryhmässä tuota edustusta
on käsittääkseni tavattu (Kannaksella ja Inkerissä mahdollisesti?).- Jaakko
Ajatteletko ts:stäkin, että se on epäsuomalaisuus, jota ei olisi pitänyt ottaa mukaan yleiskieleemme?
- murrefriikki
Jaakko kirjoitti:
Ajatteletko ts:stäkin, että se on epäsuomalaisuus, jota ei olisi pitänyt ottaa mukaan yleiskieleemme?
Ajattelen, itse asiassa olisin voinut käsitellä tätäkin asiaa tuossa "d on perusteetta..." -viestissäni. Tämä ts-ts -edustushan on samanlainen, outo, vierasperäisen mallin mukainen normitus kuin d:kin. Vaikea tietysti sanoa, mikä perinteisten murteiden useasta edustuksesta olisi pitänyt ottaa kirjakieleen. Yleisimmät puhekieliset edustukset lienevät nykyään tt-t ja tt-tt, joten ilmeisesti valinta olisi kannattanut tehdä näiden välillä - vaikka jälkiviisasteluahan tämä toki onkin!
- Jaakko
murrefriikki kirjoitti:
Ajattelen, itse asiassa olisin voinut käsitellä tätäkin asiaa tuossa "d on perusteetta..." -viestissäni. Tämä ts-ts -edustushan on samanlainen, outo, vierasperäisen mallin mukainen normitus kuin d:kin. Vaikea tietysti sanoa, mikä perinteisten murteiden useasta edustuksesta olisi pitänyt ottaa kirjakieleen. Yleisimmät puhekieliset edustukset lienevät nykyään tt-t ja tt-tt, joten ilmeisesti valinta olisi kannattanut tehdä näiden välillä - vaikka jälkiviisasteluahan tämä toki onkin!
Vanhassa kirjasuomessa merkittiin erästä länsimurteissa silloin yleistä äännettä tz:lla tai dz:lla. Kun tuo äänne alkoi kadota murteista, alettiin tz ja dz lukea ts:ksi. 19. vuosisadan alkupuolella otettiin kirjoitukseenkin tz:n ja dz:n tilalle ts.
- murrefriikki
Jaakko kirjoitti:
Vanhassa kirjasuomessa merkittiin erästä länsimurteissa silloin yleistä äännettä tz:lla tai dz:lla. Kun tuo äänne alkoi kadota murteista, alettiin tz ja dz lukea ts:ksi. 19. vuosisadan alkupuolella otettiin kirjoitukseenkin tz:n ja dz:n tilalle ts.
...oli vieraista kielistä saatu malli.
- Jaakko
murrefriikki kirjoitti:
...oli vieraista kielistä saatu malli.
toisaalta, kai kaakkoismurteiden ts on ollut käytössä paljon kauemmin kuin Porin seudulla esiintyvä d. Tämän takia minusta ts ansaitsee olla kirjakielessämme ainakin vähän paremmin kuin d.
- murrefriikki
Jaakko kirjoitti:
toisaalta, kai kaakkoismurteiden ts on ollut käytössä paljon kauemmin kuin Porin seudulla esiintyvä d. Tämän takia minusta ts ansaitsee olla kirjakielessämme ainakin vähän paremmin kuin d.
Onhan tuo ts-ts tolellakin ollut sentään jonkun murteen aito elustus, joten siinä mielessä sen paikka kirjakielessä on kyllä ansaitumpi kuin d:n. (Vaikka koko suomen kielen käyttäjäkuntaa ajatellen tuo elustus on kuitenkin ollut melko vähäistä...)
Niin, ja kyllähän tuota ts-ts:ää tapaa puhutussa kielessä huomattavasti useammin kuin d:tä, joten senkin vuoksi yhdyn mielipiteeseesi jossain määrin. - Erski-Petteri
murrefriikki kirjoitti:
Ajattelen, itse asiassa olisin voinut käsitellä tätäkin asiaa tuossa "d on perusteetta..." -viestissäni. Tämä ts-ts -edustushan on samanlainen, outo, vierasperäisen mallin mukainen normitus kuin d:kin. Vaikea tietysti sanoa, mikä perinteisten murteiden useasta edustuksesta olisi pitänyt ottaa kirjakieleen. Yleisimmät puhekieliset edustukset lienevät nykyään tt-t ja tt-tt, joten ilmeisesti valinta olisi kannattanut tehdä näiden välillä - vaikka jälkiviisasteluahan tämä toki onkin!
Sehän on selvässä ristiriidassa astevaihtelusääntöjen kanssa.
- strong_coffee
Esko Ahon kotitanhuvilla Vetelissä sanotaan: "Sikiä hukasa, messä palaa!" Mutta sitten ihmettelin: "Ku meet meshän, nii varo, ettei visha lyö oshan"
Siis ei kaikki käyttäneet -sh:ta...
Mutta tyypillistä tuolle murteelle se kuitenkin oli eli kun mentiin Pulkkiseen, mentiin Pulukkkishen! -Että tällaista täältä Ahon kotitanhuvilta Räyringistä.
PS. Huomaa kolmoiskonsonantin käyttö.- Nimetön
Ts on esiintynyt alunperin vain eteläisimmissä kaakkoismurteissa, eli Kannaksen eteläisissä osissa. Aikoinaan nykyisen ts:n paikalla oli soinniton dentaalispirantti, joka sitten katosi ja sen merkitsemiseen käytetty tz/dz alettiin ääntää "kirjain kirjaimelta" eli ts. Yksinkertaistetusti siis.
- Vulkan
Nimetön kirjoitti:
Ts on esiintynyt alunperin vain eteläisimmissä kaakkoismurteissa, eli Kannaksen eteläisissä osissa. Aikoinaan nykyisen ts:n paikalla oli soinniton dentaalispirantti, joka sitten katosi ja sen merkitsemiseen käytetty tz/dz alettiin ääntää "kirjain kirjaimelta" eli ts. Yksinkertaistetusti siis.
Ts-yhdistelmä esiintyy paikannimissä muuallakin kuin Etelä-Karjalassa. Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa Värtsilä ja Kitsi ja Varsinais-Suomessa Vartsala. Osaako joku selittää sitten näitten nimien alkuperän?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1242943
Timo Soini tyrmää Tynkkysen selitykset Venäjän putinistileiristä
"Soini toimi ulkoministerinä ja puolueen puheenjohtajana vuonna 2016, jolloin silloinen perussuomalaisten varapuheenjoht2651229- 1011221
Nainen voi rakastaa
Ujoakin miestä, mutta jos miestä pelottaa näkeminenkin, niin aika vaikeaa on. Semmoista ei varmaan voi rakastaa. Miehelt791041Sulla on nainen muuten näkyvät viiksikarvat naamassa jotka pitää poistaa
Kannattaa katsoa peilistä lasien kanssa, ettet saa ihmisiltä ikäviä kommentteja.631003Kalateltta fiasko
Onko Tamperelaisyrittäjälle iskenyt ahneus vai mistä johtuu että tänä vuonna ruuat on surkeita aikaisempiin vuosiin verr12980- 30936
IS Viikonloppu 20.-21.7.2024
Tällä kertaa Toni Pitkälä esittelee piirrostaitojansa nuorten pimujen, musiikkibändien ja Raamatun Edenin kertomusten ku49897Ikävöimäsi henkilön ikä
Minkä ikäinen kaipauksen kohteenne on? Onko tämä vain plus 50 palsta vai kaivataanko kolme-neljäkymppisiä? Oma kohde mie41877- 43789