Tietääkö joku jonkin suomen murteen, jossa esiintyy konsonanttiyhtymä ts? Yleensähän sitä ei murteissa ole (esim. mehtä, mettä, messä yleiskielen metsän sijasta).
Vastaukset 11
- murrefriikki
Jossakin kaakkoismurteen alaryhmässä tuota edustusta
on käsittääkseni tavattu (Kannaksella ja Inkerissä mahdollisesti?).- Jaakko
Ajatteletko ts:stäkin, että se on epäsuomalaisuus, jota ei olisi pitänyt ottaa mukaan yleiskieleemme?
- murrefriikki
Jaakko kirjoitti:
Ajatteletko ts:stäkin, että se on epäsuomalaisuus, jota ei olisi pitänyt ottaa mukaan yleiskieleemme?
Ajattelen, itse asiassa olisin voinut käsitellä tätäkin asiaa tuossa "d on perusteetta..." -viestissäni. Tämä ts-ts -edustushan on samanlainen, outo, vierasperäisen mallin mukainen normitus kuin d:kin. Vaikea tietysti sanoa, mikä perinteisten murteiden useasta edustuksesta olisi pitänyt ottaa kirjakieleen. Yleisimmät puhekieliset edustukset lienevät nykyään tt-t ja tt-tt, joten ilmeisesti valinta olisi kannattanut tehdä näiden välillä - vaikka jälkiviisasteluahan tämä toki onkin!
- Jaakko
murrefriikki kirjoitti:
Ajattelen, itse asiassa olisin voinut käsitellä tätäkin asiaa tuossa "d on perusteetta..." -viestissäni. Tämä ts-ts -edustushan on samanlainen, outo, vierasperäisen mallin mukainen normitus kuin d:kin. Vaikea tietysti sanoa, mikä perinteisten murteiden useasta edustuksesta olisi pitänyt ottaa kirjakieleen. Yleisimmät puhekieliset edustukset lienevät nykyään tt-t ja tt-tt, joten ilmeisesti valinta olisi kannattanut tehdä näiden välillä - vaikka jälkiviisasteluahan tämä toki onkin!
Vanhassa kirjasuomessa merkittiin erästä länsimurteissa silloin yleistä äännettä tz:lla tai dz:lla. Kun tuo äänne alkoi kadota murteista, alettiin tz ja dz lukea ts:ksi. 19. vuosisadan alkupuolella otettiin kirjoitukseenkin tz:n ja dz:n tilalle ts.
- murrefriikki
Jaakko kirjoitti:
Vanhassa kirjasuomessa merkittiin erästä länsimurteissa silloin yleistä äännettä tz:lla tai dz:lla. Kun tuo äänne alkoi kadota murteista, alettiin tz ja dz lukea ts:ksi. 19. vuosisadan alkupuolella otettiin kirjoitukseenkin tz:n ja dz:n tilalle ts.
...oli vieraista kielistä saatu malli.
- Jaakko
murrefriikki kirjoitti:
...oli vieraista kielistä saatu malli.
toisaalta, kai kaakkoismurteiden ts on ollut käytössä paljon kauemmin kuin Porin seudulla esiintyvä d. Tämän takia minusta ts ansaitsee olla kirjakielessämme ainakin vähän paremmin kuin d.
- murrefriikki
Jaakko kirjoitti:
toisaalta, kai kaakkoismurteiden ts on ollut käytössä paljon kauemmin kuin Porin seudulla esiintyvä d. Tämän takia minusta ts ansaitsee olla kirjakielessämme ainakin vähän paremmin kuin d.
Onhan tuo ts-ts tolellakin ollut sentään jonkun murteen aito elustus, joten siinä mielessä sen paikka kirjakielessä on kyllä ansaitumpi kuin d:n. (Vaikka koko suomen kielen käyttäjäkuntaa ajatellen tuo elustus on kuitenkin ollut melko vähäistä...)
Niin, ja kyllähän tuota ts-ts:ää tapaa puhutussa kielessä huomattavasti useammin kuin d:tä, joten senkin vuoksi yhdyn mielipiteeseesi jossain määrin. - Erski-Petteri
murrefriikki kirjoitti:
Ajattelen, itse asiassa olisin voinut käsitellä tätäkin asiaa tuossa "d on perusteetta..." -viestissäni. Tämä ts-ts -edustushan on samanlainen, outo, vierasperäisen mallin mukainen normitus kuin d:kin. Vaikea tietysti sanoa, mikä perinteisten murteiden useasta edustuksesta olisi pitänyt ottaa kirjakieleen. Yleisimmät puhekieliset edustukset lienevät nykyään tt-t ja tt-tt, joten ilmeisesti valinta olisi kannattanut tehdä näiden välillä - vaikka jälkiviisasteluahan tämä toki onkin!
Sehän on selvässä ristiriidassa astevaihtelusääntöjen kanssa.
- strong_coffee
Esko Ahon kotitanhuvilla Vetelissä sanotaan: "Sikiä hukasa, messä palaa!" Mutta sitten ihmettelin: "Ku meet meshän, nii varo, ettei visha lyö oshan"
Siis ei kaikki käyttäneet -sh:ta...
Mutta tyypillistä tuolle murteelle se kuitenkin oli eli kun mentiin Pulkkiseen, mentiin Pulukkkishen! -Että tällaista täältä Ahon kotitanhuvilta Räyringistä.
PS. Huomaa kolmoiskonsonantin käyttö.- Nimetön
Ts on esiintynyt alunperin vain eteläisimmissä kaakkoismurteissa, eli Kannaksen eteläisissä osissa. Aikoinaan nykyisen ts:n paikalla oli soinniton dentaalispirantti, joka sitten katosi ja sen merkitsemiseen käytetty tz/dz alettiin ääntää "kirjain kirjaimelta" eli ts. Yksinkertaistetusti siis.
- Vulkan
Nimetön kirjoitti:
Ts on esiintynyt alunperin vain eteläisimmissä kaakkoismurteissa, eli Kannaksen eteläisissä osissa. Aikoinaan nykyisen ts:n paikalla oli soinniton dentaalispirantti, joka sitten katosi ja sen merkitsemiseen käytetty tz/dz alettiin ääntää "kirjain kirjaimelta" eli ts. Yksinkertaistetusti siis.
Ts-yhdistelmä esiintyy paikannimissä muuallakin kuin Etelä-Karjalassa. Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa Värtsilä ja Kitsi ja Varsinais-Suomessa Vartsala. Osaako joku selittää sitten näitten nimien alkuperän?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Suomalaisten pinna paloi - Ärsytys iskee uudesta TTK-juontajasta "Eihän tälle voi kun nauraa"
Oliko Veronica Verho hyvä valinta TTK-juontajaksi? Uuden TTK-juontajan henkilöllisyyttä on arvailtu siitä asti, kun Va1202512Mitä tapahtuu?
Mitä tapahtuu Humalojalla? Poliiseja talon ympärillä ja paljon ihmisiä pitkin pihoja???401772Suomi on viittä vaille sodassa Venäjän kanssa...
...syynä tähän on kokoomuslainen presidenttimme Stubb. Hän on ainoa eurooppalaisen maan johtaja, joka kärkkäästi ja taha6991177- 1081042
- 72998
- 98956
- 48895
Olen vähän epävarma siitä, oletko kiltti
Nainen, ensivaikutelma oli, että olet tosi hyväsydäminen eli siinä mielessä harvinaisuus. Eli et mene virran mukana, etk86819- 97816
Herkkä, hellä, aurinkoinen, kaunis upea, valonsäde on hän nainen
Ja myös fiksu, älykäs ja luonnonläheinen. Erittäin mielenkiintoinen ja kiltti ihminen. Haluan tuntea hänet, koska kaik34771