Ts-yhtymästä

Jaakko

Tietääkö joku jonkin suomen murteen, jossa esiintyy konsonanttiyhtymä ts? Yleensähän sitä ei murteissa ole (esim. mehtä, mettä, messä yleiskielen metsän sijasta).

11

1252

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • murrefriikki

      Jossakin kaakkoismurteen alaryhmässä tuota edustusta
      on käsittääkseni tavattu (Kannaksella ja Inkerissä mahdollisesti?).

      • Jaakko

        Ajatteletko ts:stäkin, että se on epäsuomalaisuus, jota ei olisi pitänyt ottaa mukaan yleiskieleemme?


      • murrefriikki
        Jaakko kirjoitti:

        Ajatteletko ts:stäkin, että se on epäsuomalaisuus, jota ei olisi pitänyt ottaa mukaan yleiskieleemme?

        Ajattelen, itse asiassa olisin voinut käsitellä tätäkin asiaa tuossa "d on perusteetta..." -viestissäni. Tämä ts-ts -edustushan on samanlainen, outo, vierasperäisen mallin mukainen normitus kuin d:kin. Vaikea tietysti sanoa, mikä perinteisten murteiden useasta edustuksesta olisi pitänyt ottaa kirjakieleen. Yleisimmät puhekieliset edustukset lienevät nykyään tt-t ja tt-tt, joten ilmeisesti valinta olisi kannattanut tehdä näiden välillä - vaikka jälkiviisasteluahan tämä toki onkin!


      • Jaakko
        murrefriikki kirjoitti:

        Ajattelen, itse asiassa olisin voinut käsitellä tätäkin asiaa tuossa "d on perusteetta..." -viestissäni. Tämä ts-ts -edustushan on samanlainen, outo, vierasperäisen mallin mukainen normitus kuin d:kin. Vaikea tietysti sanoa, mikä perinteisten murteiden useasta edustuksesta olisi pitänyt ottaa kirjakieleen. Yleisimmät puhekieliset edustukset lienevät nykyään tt-t ja tt-tt, joten ilmeisesti valinta olisi kannattanut tehdä näiden välillä - vaikka jälkiviisasteluahan tämä toki onkin!

        Vanhassa kirjasuomessa merkittiin erästä länsimurteissa silloin yleistä äännettä tz:lla tai dz:lla. Kun tuo äänne alkoi kadota murteista, alettiin tz ja dz lukea ts:ksi. 19. vuosisadan alkupuolella otettiin kirjoitukseenkin tz:n ja dz:n tilalle ts.


      • murrefriikki
        Jaakko kirjoitti:

        Vanhassa kirjasuomessa merkittiin erästä länsimurteissa silloin yleistä äännettä tz:lla tai dz:lla. Kun tuo äänne alkoi kadota murteista, alettiin tz ja dz lukea ts:ksi. 19. vuosisadan alkupuolella otettiin kirjoitukseenkin tz:n ja dz:n tilalle ts.

        ...oli vieraista kielistä saatu malli.


      • Jaakko
        murrefriikki kirjoitti:

        ...oli vieraista kielistä saatu malli.

        toisaalta, kai kaakkoismurteiden ts on ollut käytössä paljon kauemmin kuin Porin seudulla esiintyvä d. Tämän takia minusta ts ansaitsee olla kirjakielessämme ainakin vähän paremmin kuin d.


      • murrefriikki
        Jaakko kirjoitti:

        toisaalta, kai kaakkoismurteiden ts on ollut käytössä paljon kauemmin kuin Porin seudulla esiintyvä d. Tämän takia minusta ts ansaitsee olla kirjakielessämme ainakin vähän paremmin kuin d.

        Onhan tuo ts-ts tolellakin ollut sentään jonkun murteen aito elustus, joten siinä mielessä sen paikka kirjakielessä on kyllä ansaitumpi kuin d:n. (Vaikka koko suomen kielen käyttäjäkuntaa ajatellen tuo elustus on kuitenkin ollut melko vähäistä...)

        Niin, ja kyllähän tuota ts-ts:ää tapaa puhutussa kielessä huomattavasti useammin kuin d:tä, joten senkin vuoksi yhdyn mielipiteeseesi jossain määrin.


      • Erski-Petteri
        murrefriikki kirjoitti:

        Ajattelen, itse asiassa olisin voinut käsitellä tätäkin asiaa tuossa "d on perusteetta..." -viestissäni. Tämä ts-ts -edustushan on samanlainen, outo, vierasperäisen mallin mukainen normitus kuin d:kin. Vaikea tietysti sanoa, mikä perinteisten murteiden useasta edustuksesta olisi pitänyt ottaa kirjakieleen. Yleisimmät puhekieliset edustukset lienevät nykyään tt-t ja tt-tt, joten ilmeisesti valinta olisi kannattanut tehdä näiden välillä - vaikka jälkiviisasteluahan tämä toki onkin!

        Sehän on selvässä ristiriidassa astevaihtelusääntöjen kanssa.


    • strong_coffee

      Esko Ahon kotitanhuvilla Vetelissä sanotaan: "Sikiä hukasa, messä palaa!" Mutta sitten ihmettelin: "Ku meet meshän, nii varo, ettei visha lyö oshan"
      Siis ei kaikki käyttäneet -sh:ta...
      Mutta tyypillistä tuolle murteelle se kuitenkin oli eli kun mentiin Pulkkiseen, mentiin Pulukkkishen! -Että tällaista täältä Ahon kotitanhuvilta Räyringistä.
      PS. Huomaa kolmoiskonsonantin käyttö.

      • Nimetön

        Ts on esiintynyt alunperin vain eteläisimmissä kaakkoismurteissa, eli Kannaksen eteläisissä osissa. Aikoinaan nykyisen ts:n paikalla oli soinniton dentaalispirantti, joka sitten katosi ja sen merkitsemiseen käytetty tz/dz alettiin ääntää "kirjain kirjaimelta" eli ts. Yksinkertaistetusti siis.


      • Vulkan
        Nimetön kirjoitti:

        Ts on esiintynyt alunperin vain eteläisimmissä kaakkoismurteissa, eli Kannaksen eteläisissä osissa. Aikoinaan nykyisen ts:n paikalla oli soinniton dentaalispirantti, joka sitten katosi ja sen merkitsemiseen käytetty tz/dz alettiin ääntää "kirjain kirjaimelta" eli ts. Yksinkertaistetusti siis.

        Ts-yhdistelmä esiintyy paikannimissä muuallakin kuin Etelä-Karjalassa. Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa Värtsilä ja Kitsi ja Varsinais-Suomessa Vartsala. Osaako joku selittää sitten näitten nimien alkuperän?


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kuka sitä naista maalittaa

      Täällä oikeasti?
      Ikävä
      201
      1581
    2. Voisin jopa maksaa että saisin nähdä sut mies

      Miten helvetissä joku voi olla tollanen kotihiiri. Edes mä en ole noin paha ku sä! Miten sua voi ikinä edes nähdä ?
      Ikävä
      58
      1001
    3. Anteeksipyynnöstä

      Uskotko anteeksipyynnön voimaan? Mikä tekee anteeksipyynnöstä vaikeaa? Onko se mielestäsi joskus turhaa, joko pyytäjän
      Ikävä
      140
      954
    4. Oletko päässyt minusta

      Eteenpäin?
      Ikävä
      85
      912
    5. Ei kukaan ole katsonut

      Kuten sinä. Niin välittävä ja hellä katse.
      Ikävä
      61
      886
    6. Tumman vihreä mercedes

      Mikä se on tuo kylää ympäri ajava vihreä mercedes, takakontti tärisee kuin hullu ja välillä kylän juoppojakin kuskailee,
      Hyrynsalmi
      11
      770
    7. Martinan tarve valehdella.

      Miksiköhän Martina valehtelee niin paljon,onko hän tietoinen siitä että valheistaan jää useimmiten kiinni? Esimerkkinä t
      Kotimaiset julkkisjuorut
      266
      766
    8. Stubb munasi - Suomessa kuuluu liputtaa Suomen lipulla

      Presidentinlinnan ja Mäntyniemen salkoihin nostettiin sateenkaariliput lauantaina. Suurin osa kansasta ei varmasti pidä
      Maailman menoa
      341
      707
    9. Miksi tällainen pelottaa ja aiheuttaa joillakin ärtymystä?

      "Sitoudun ystävien ja kollegoiden kanssa puuttumaan seksistisiin vitseihin ja vähättelyyn. Sanon ääneen, kun jokin ei ol
      Maailman menoa
      74
      706
    10. Olisitko oikeasti valmis rikkomaan

      Perheesi? En haluaisi sitä, mutta ne on teidän välisiä asioita. Voin olla sinulle vain kaverikin… ei paineita. Minä kesk
      Ikävä
      61
      702
    Aihe