Aki, Johanna ja lapset

Sirkesalon perhe on ainoa kadonneista, joiden kanssa olen ollut jollain lailla tekemisissä, siispä kerron oman käsitykseni Akista ja perheestä, en julkisuuden henkilönä vaan ihmisenä.

Ainoa kerta, jolloin olen tavannut Akin ja perheen oli veljeni 40-vuotispäivillä viime kesänä. Aki on veljeni vanha työkolleega yleisradion ja Radiomafian alkuajoilta. Perheenä Sirkesalot olivat kuin mikä tahansa perhe. Illalla kun juhlat olivat ohi, istuimme rantasaunassa pitkään iltaan. Mieleni jäi Akin arvomaailma, jossa oma perhe ja lapset oli aina etusijalla.
Täytyy myöntää, etten vieläkään diggaa Akin musiikkia, mutta viime kesänä 10.7. aloin arvostamaan Akia ihmisenä.

Akin ja Johannan vanhin poika Sampo oli saman ikäinen meidän juniorin kanssa, joten leikkikaveruushan siitä päiväksi tuli.

Vieläkään en ole pojalleini kertonut, että se Sampo, jonka kanssa leikit, uit ja rakensit intiaanimajan ja paistoit makkaraa iltanuotiolla on ykksi niistä kadonneista.

Olkoon tuulet lämpöiset sielä jossain.

Akia ja perhettä ikävöiden

Saku ja Ilari
137894
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 13

Vanhimmat

juttua täällä kirjoita, etteikö joku sairas heittäisi herjaa siitä.
Valitettavasti noin on.

Äänestä
  • Näitä paskahousuja on nähty maailman sivu. Herjaajat on Eniron, sheriffien ja heikkoitsetuntoisten ongelma. En edes lue heidän ininöitään loppuun... He eivät estä kommentointiani todellakaan!

    Äänestä

  • Olin kerran paikalla yhdessä tilaisuudessa, jossa Aki Sirkesalo esiintyi ja tapasi sen yhteydessä yleisöä. Yleisön joukossa oli myös paljon kehitysvammaisia. Sirkesalo kohteli heitä todella asiallisesti ja oli muutenkin todellinen herrasmies. Vaatimaton ja mukava.

    Toivottavasti kaikki on käynyt Khao Lakissa nopeasti ja ilman tuskia. Tavallaan he olivat onnekkaita, kun menivät kaikki. Otan osaa omaisten valtavaan suruun.

    Äänestä

  • maindaamatta muiden kiusanteosta. Makunsa kullakin. Kertoo aina tyypistä itsestään jotain jos alkaa provoileen. Ja se onkin hänen ongelmansa, jolle minä lohdullisesti nauran.

    Parasta siinä on se ettei tyhmä sitä koskaan tajua mikisi.

    Äänestä

ikävöin Sirkesalon perhettä. Emme tunteneet heitä hyvin, mutta tapasimme joskus leikkipuistossa, kaupassa, kadulla... asuimme samassa korttelissa. Kerran Aki kulki pihamme poikki ja jäi huvittuneena katselemaan kun perheemme riehui olohuoneessa kovalla soineen musiikin tahdissa. Meillä on sellainen tapa irroitella joskus. Minusta oli hauskaa ajatella että suomalainen pop-tähti oli juuri meidän hullusta elämästä nähnyt pikku vilauksen. Ja se oli saanut hänet hymyilemään...

Sirkesalot olivat rentoa porukkaa, lapset suloisia ja Aki luonnossa tosi karismaattinen tyyppi.

Kerran kävimme mieheni kanssa katsomassa Akin esiintymistä Cobacabaanassa. Taisi olla toissakesänä. Yllätyin, miten hyvä live-esiintyjä hän oli! Radiosoitot olivat antaneet aivan väärän kuvan. Ääniskaalaa riitti, kitara kiemurteli ja esiintymisestä näkyi tietty spontanius; Aki meni musiikkiin ja oli osa sitä. Jorasimme täysillä, niitäkin biisejä, joista en erityisemmin ollut koskaan pitänyt. Aki oli jotenkin erilainen, persoonallinen ja kuitenkin hyvin uudenlainen ilman pintaliitovaikutelmaa.

Ajattelen joka päivä Akia ja hänen perhettään kohdannutta tragediaa. Mulla on paha mieli koska näin miten ihana perhe he olivat yhdessä. Minkälainen hätä heitä onkaan aallon iskiessä kohdannut... Se kaikki on nyt ohi. En oikein tiedä mitä ajatella enää. Minullakin on pieniä lapsia, voin varovasti aavistella miten kamalaa olisi itse olla siinä tilanteessa...

Eteenpäin täytyy mennä, ehän tässä muuta voi. Minulla on omat muistoni Akista ja hänen perheestään. Jään odottamaan levyn julkaisua, joka häneltä jäi kesken...

Äänestä
  • En tuntenut Akia, enkä muitakaan uhreja henkilökohtaisesti, mutta olen silti hyvin surullinen kaikkien perheensä ja läheisensä menettäneiden puolesta.
    Olen miettinyt Akin musiikkia enemmän kuin koskaan, aina on mielessä tiettyjen kappaleiden sanat ja aina mielessä heidän synkkä kohtalonsa.

    Jos jotain positiivista näen tämän kauheuden keskellä...ainoa positiivinen asia on, että heidän koko perhe on matkalla yhdessä vielä nytkin, matkalla tuntemattomaan...
    Kauheaa ajatella heitä, joilla ei ole enää äitiä, isää, siskoa, veljeä tai puolisoa...
    Ajattelen omaa perhettäni....
    En kestäisi menettää puolisoani ja lapsiani ja jäädä yksin elämään.
    Siinä mielessä onnellisia ne perheet, joihin ei ketään jäänyt.

    Kohtalolle emme voi mitään.
    Olemme avuttomia tämän tuhon keskellä ja ainoa lohtu siinä on läheiset ihmiset.
    Tulee suunnaton tarve pitää huolta omista lapsistaan ja perheestään...pienet kinat menettävät merkityksen.
    Monet kadonneet lapset olivat omien pienten ikäisiä, 4 ja 3 vuotiaita.
    Pidän lapsia sylissäni ja hengitän heidän tuoksuaan ajatellen, että nämä hetket ovat tärkeitä, jokainen päivä pitää heidät lähellä on kullan arvoinen.

    Äänestä

  • tunteva kirjoitti:

    En tuntenut Akia, enkä muitakaan uhreja henkilökohtaisesti, mutta olen silti hyvin surullinen kaikkien perheensä ja läheisensä menettäneiden puolesta.
    Olen miettinyt Akin musiikkia enemmän kuin koskaan, aina on mielessä tiettyjen kappaleiden sanat ja aina mielessä heidän synkkä kohtalonsa.

    Jos jotain positiivista näen tämän kauheuden keskellä...ainoa positiivinen asia on, että heidän koko perhe on matkalla yhdessä vielä nytkin, matkalla tuntemattomaan...
    Kauheaa ajatella heitä, joilla ei ole enää äitiä, isää, siskoa, veljeä tai puolisoa...
    Ajattelen omaa perhettäni....
    En kestäisi menettää puolisoani ja lapsiani ja jäädä yksin elämään.
    Siinä mielessä onnellisia ne perheet, joihin ei ketään jäänyt.

    Kohtalolle emme voi mitään.
    Olemme avuttomia tämän tuhon keskellä ja ainoa lohtu siinä on läheiset ihmiset.
    Tulee suunnaton tarve pitää huolta omista lapsistaan ja perheestään...pienet kinat menettävät merkityksen.
    Monet kadonneet lapset olivat omien pienten ikäisiä, 4 ja 3 vuotiaita.
    Pidän lapsia sylissäni ja hengitän heidän tuoksuaan ajatellen, että nämä hetket ovat tärkeitä, jokainen päivä pitää heidät lähellä on kullan arvoinen.

    Samoja ajatuksia pyörii mielessä. Ajatelkaa miten paljon Aki kuitenkin sai aikaan. Ja vaikken tuntenut Akia ja perhettä, kaikesta päätelleen Sirkesalon perheen elämä sisälsi hyvin paljon onnea. Vaikka suren heidän poismenoaan, ei aina elämän pituus ole tärkein,vaan miten saamansa ajan käyttää.

    Akia ja perhettä surren ja lämpimästi muistaen.

    Äänestä

Töissä olen monenlaiseen artistiin törmännyt, mutta kyllä Sirkesalo jäi oikeasti mukavana miehenä mieleen. Veikkaan, että moni häntä tuntematon on saanut miehestä jollakin tavoin ylpeän/imelän kuvan, mutta se oli hänen työrooliaan.
Toivottavasti perheellä on hyvä olla siellä jossakin.....

Äänestä
  • Aki on koulukaverini Toijalasta. Aki ja veljensä Vesa olivat jo silloin söpöt ja mukavat veljekset.
    Voimia heidän Torsti-isälleen ja muille omaisille!

    Äänestä

  • May kirjoitti:

    Aki on koulukaverini Toijalasta. Aki ja veljensä Vesa olivat jo silloin söpöt ja mukavat veljekset.
    Voimia heidän Torsti-isälleen ja muille omaisille!

    Saattaa olla, että sotken johonkin toiseenkin, mutta kyllä aika vahvasti muistelen AS:n olleen joka sanoi tähän tyyliin jossain haastattelussa: Hän ei lähde mihinkään hyväntekeväisyyskonsertteihin, koska niistä rahoista niin pieni osa menee kuitenkin varsinaiseen avustuskohteeseen.

    Äänestä

  • May kirjoitti:

    Aki on koulukaverini Toijalasta. Aki ja veljensä Vesa olivat jo silloin söpöt ja mukavat veljekset.
    Voimia heidän Torsti-isälleen ja muille omaisille!

    Saattaa olla, että sotken johonkin toiseenkin, mutta kyllä aika vahvasti muistelen AS:n olleen joka sanoi tähän tyyliin jossain haastattelussa: Hän ei lähde mihinkään hyväntekeväisyyskonsertteihin, koska niistä rahoista niin pieni osa menee kuitenkin varsinaiseen avustuskohteeseen.

    Ajattelin vain mahdollista muistolevyä, jos pahin on siis käynyt, eli välistä vetäjät eivät kunnioita..

    Äänestä

  • May kirjoitti:

    Aki on koulukaverini Toijalasta. Aki ja veljensä Vesa olivat jo silloin söpöt ja mukavat veljekset.
    Voimia heidän Torsti-isälleen ja muille omaisille!

    Saattaa olla, että sotken johonkin toiseenkin, mutta kyllä aika vahvasti muistelen AS:n olleen joka sanoi tähän tyyliin jossain haastattelussa: Hän ei lähde mihinkään hyväntekeväisyyskonsertteihin, koska niistä rahoista niin pieni osa menee kuitenkin varsinaiseen avustuskohteeseen.

    Ajattelin vain mahdollista muistolevyä, jos pahin on siis käynyt, eli välistä vetäjät eivät kunnioita..

    Off topic: Ihme nimimerkkejä varataan, tämä on neljäs yritys, menisiköhän läpi.

    Äänestä

  • tämän tapaisesti jotenkin t... kirjoitti:

    Saattaa olla, että sotken johonkin toiseenkin, mutta kyllä aika vahvasti muistelen AS:n olleen joka sanoi tähän tyyliin jossain haastattelussa: Hän ei lähde mihinkään hyväntekeväisyyskonsertteihin, koska niistä rahoista niin pieni osa menee kuitenkin varsinaiseen avustuskohteeseen.

    Ajattelin vain mahdollista muistolevyä, jos pahin on siis käynyt, eli välistä vetäjät eivät kunnioita..

    Off topic: Ihme nimimerkkejä varataan, tämä on neljäs yritys, menisiköhän läpi.

    drtdr http://www.freebok.net/books/sirkesalo/view.html?page=! dtd

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


Saku kirjoitti:

Sirkesalon perhe on ainoa kadonneista, joiden kanssa olen ollut jollain lailla tekemisissä, siispä kerron oman käsitykseni Akista ja perheestä, en julkisuuden henkilönä vaan ihmisenä.

Ainoa kerta, jolloin olen tavannut Akin ja perheen oli veljeni 40-vuotispäivillä viime kesänä. Aki on veljeni vanha työkolleega yleisradion ja Radiomafian alkuajoilta. Perheenä Sirkesalot olivat kuin mikä tahansa perhe. Illalla kun juhlat olivat ohi, istuimme rantasaunassa pitkään iltaan. Mieleni jäi Akin arvomaailma, jossa oma perhe ja lapset oli aina etusijalla.
Täytyy myöntää, etten vieläkään diggaa Akin musiikkia, mutta viime kesänä 10.7. aloin arvostamaan Akia ihmisenä.

Akin ja Johannan vanhin poika Sampo oli saman ikäinen meidän juniorin kanssa, joten leikkikaveruushan siitä päiväksi tuli.

Vieläkään en ole pojalleini kertonut, että se Sampo, jonka kanssa leikit, uit ja rakensit intiaanimajan ja paistoit makkaraa iltanuotiolla on ykksi niistä kadonneista.

Olkoon tuulet lämpöiset sielä jossain.

Akia ja perhettä ikävöiden

Saku ja Ilari

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu