Suomen syytä kehittää Nato-kumppanuuttaan

Kutsu Naton ministeritapaamiseen on positiivinen mahdollisuus.

Suomelle tarjoutuu ensi viikolla hyödyllinen tilaisuus edistää Nato-suhteitaan. Suomi ja Ruotsi on kutsuttu niin sanotun edistyneen kumppanuusohjelman maina ensi kertaa mukaan Naton ministeritason tapaamiseen. Kyse on puolustusministerien työillallisesta, jonka aiheena on alueellinen turvallisuustilanne.

Suomesta tapaamiseen on kutsuttu puolustusministeri Jussi Niinistö (ps). Naton syvennettyyn kumppanuusohjelmaan kuuluvat Suomen ja Ruotsin lisäksi Australia, Jordania ja Georgia. Kyseisestä kolmivuotisesta ohjelmasta sovittiin Naton huippukokouksessa Walesissa 2014.

Itämeren ympäristö on kansainvälisen ilmapiirin kiristymisen takia tullut Natolle yhä tärkeämmäksi strategiseksi alueeksi. Tärkein kysymys Natolle Itämeren alueella on Baltian maiden puolustuksen turvaaminen. Nato ei tietystikään voi laskea Suomea ja Ruotsia mukaan Baltian puolustukseen, mutta joka tapauksessa tilanne nostaa Suomen ja Ruotsin erityiskumppanuuden merkitystä Natolle.

Edistyneen kumppanuusohjelman kautta Suomi ja Ruotsi voivat saavuttaa yhteisen tilannekuvan Itämeren alueen turvallisuustilanteesta sekä edistää yhteistyötään ja yhteensopivuuttaan.

Venäjän aktivoituminen Suomen lähialueilla on nostanut meilläkin keskustelua parhaasta mahdollisesta tavasta kehittää turvallisuuttamme. Venäjä on jatkuvasti tiukentanut viestejään Suomelle siitä, ettei Nato-jäsenyytemme jäisi vaille seurauksia. Melko suorasukaista viestittelyä ei tule pelästyä. Suomi on jatkuvasti kehittänyt Nato-kumppanuuttaan ja samalla syventänyt yhteistyötään Ruotsin kanssa. Tämä on oikea linja edelleenkin. Täytyy kuitenkin muistaa, että yhteistyö Ruotsin kanssa ei korvaa Suomelle suhdetta Natoon, vaan nämä liittyvät toisiinsa. Suomi ja Ruotsi ovat samassa asemassa suhteessaan Natoon eli mukana edistyneessä kumppanuusohjelmassa.

Nato-jäsenyyden suhteen ei ole syytä hötkyillä. Optio jäsenyydestä on olemassa, mutta tällä erää on mahdollista ja hedelmällistä kehittää yhteistyötä kehittyneen kumppanuusohjelman puitteissa. Nato-jäsenyyttä on selvitelty ja pohdittu monelta kannalta. Hallitusohjelman mukaisesti ulkoministeriön johdolla valmisteltavan ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon laadinnan yhteydessä arvioidaan nyt ajankohtaisesti mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutukset Suomelle.
il
863
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 8

Vanhimmat

Suomesta tapaamiseen on kutsuttu puolustusministeri Jussi Niinistö (ps). Naton syvennettyyn kumppanuusohjelmaan kuuluvat Suomen ja Ruotsin lisäksi Australia, Jordania ja Georgia. Kyseisestä kolmivuotisesta ohjelmasta sovittiin Naton huippukokouksessa Walesissa 2014.

Äänestä

Miksi kehittäisimme suhdettamme tässä seurueessa jossa on arabi maa Jordania ja Stalinin synnyinmaa Gruusia ? Onko tämä arvoisemme sivistynyt seura ?

Asioita kannattaa katsoa suoraan silmiin, eikä kitkutella pikkuhiljaa. Suomen NATO jäsenyys ei ole millään tavalla hyödyllinen Suomelle, joten sen voi rauhassa kuopata vaikkapa koko NATO yhteistyön kanssa ja keskittyä rakentamaan yhteistyötä Ruotsin kanssa, jos on liian vaikeaa tehdä päätöksiä itsekseen.

Äänestä
  • Natoon ja kumppanuusmaista Ruotsiin.
    Muut eivät meitä liikuta.

    Äänestä

Monipuolinen yhteistyö on aina positiivista kehitystä.
Nato on ainut toimiva eri valtioiden välinen puolustusorganisaatio.

Äänestä

Natoon

Äänestä

Jospa ennen sitä "suhteen kehittämistä" miettisimme mitä tehdä yleiselle asevelvollisuudellemme.

Äänestä
  • Mikäs siinä on vikana? hyvä systeemi ja Reserviläiset ja kantahenkilökunta pääsee harjoittelemaan myös ulkomille.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


ERommel kirjoitti:

Kutsu Naton ministeritapaamiseen on positiivinen mahdollisuus.

Suomelle tarjoutuu ensi viikolla hyödyllinen tilaisuus edistää Nato-suhteitaan. Suomi ja Ruotsi on kutsuttu niin sanotun edistyneen kumppanuusohjelman maina ensi kertaa mukaan Naton ministeritason tapaamiseen. Kyse on puolustusministerien työillallisesta, jonka aiheena on alueellinen turvallisuustilanne.

Suomesta tapaamiseen on kutsuttu puolustusministeri Jussi Niinistö (ps). Naton syvennettyyn kumppanuusohjelmaan kuuluvat Suomen ja Ruotsin lisäksi Australia, Jordania ja Georgia. Kyseisestä kolmivuotisesta ohjelmasta sovittiin Naton huippukokouksessa Walesissa 2014.

Itämeren ympäristö on kansainvälisen ilmapiirin kiristymisen takia tullut Natolle yhä tärkeämmäksi strategiseksi alueeksi. Tärkein kysymys Natolle Itämeren alueella on Baltian maiden puolustuksen turvaaminen. Nato ei tietystikään voi laskea Suomea ja Ruotsia mukaan Baltian puolustukseen, mutta joka tapauksessa tilanne nostaa Suomen ja Ruotsin erityiskumppanuuden merkitystä Natolle.

Edistyneen kumppanuusohjelman kautta Suomi ja Ruotsi voivat saavuttaa yhteisen tilannekuvan Itämeren alueen turvallisuustilanteesta sekä edistää yhteistyötään ja yhteensopivuuttaan.

Venäjän aktivoituminen Suomen lähialueilla on nostanut meilläkin keskustelua parhaasta mahdollisesta tavasta kehittää turvallisuuttamme. Venäjä on jatkuvasti tiukentanut viestejään Suomelle siitä, ettei Nato-jäsenyytemme jäisi vaille seurauksia. Melko suorasukaista viestittelyä ei tule pelästyä. Suomi on jatkuvasti kehittänyt Nato-kumppanuuttaan ja samalla syventänyt yhteistyötään Ruotsin kanssa. Tämä on oikea linja edelleenkin. Täytyy kuitenkin muistaa, että yhteistyö Ruotsin kanssa ei korvaa Suomelle suhdetta Natoon, vaan nämä liittyvät toisiinsa. Suomi ja Ruotsi ovat samassa asemassa suhteessaan Natoon eli mukana edistyneessä kumppanuusohjelmassa.

Nato-jäsenyyden suhteen ei ole syytä hötkyillä. Optio jäsenyydestä on olemassa, mutta tällä erää on mahdollista ja hedelmällistä kehittää yhteistyötä kehittyneen kumppanuusohjelman puitteissa. Nato-jäsenyyttä on selvitelty ja pohdittu monelta kannalta. Hallitusohjelman mukaisesti ulkoministeriön johdolla valmisteltavan ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon laadinnan yhteydessä arvioidaan nyt ajankohtaisesti mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutukset Suomelle.
il

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu