Nykyisen Suomen politiikka on karannut aika kauas todellisuudesta. Luulisin tämän johtuvan siitä ettei nuoremmat tiedä, taikka historiantunnilta muista, miten verotus on täällä saanut alkunsa. Sen tietäminen kun kytkisi verotuksen todellisen maailman tarpeisiin, eikä nykyiseen pinnalliseen oikeisto-vasemmisto politiikkaan. Sen avulla ihmiset ymmärtäisivät että ennen kylmää sotaa ihmisille opetettiin kouluissa että tilallisilla oli velvollisuuksia, sellaisia jotka pitkälti muistuttivat kommunismia. Nykyään kerrotaan vain siitä kuinka Neuvostoliitossa tilallisten oli annettava ruokaa ja karjaa sotilaille, ja tämä oli aivan kauheaa.
Mutta mikäpä media tänäpäivänä tekisi kattavan jutun ruotutilallisista? Pahoin pelkään että tarinat ruotutilallisista jäävät kohta kokonaan unholaan kommunistiksi leimautumisen pelossa.
Ruotutilalliset
53
614
Vastaukset
- Avaaja-ei-lainkaan
käsitä, mikä on ruotutilallinen.
Verotus ei myöskään ole missään kytkyssä oikeisto-vasemmisto jakoon, vaan tuloihin.
"Nykyään kerrotaan vain siitä kuinka Neuvostoliitossa tilallisten oli annettava ruokaa ja karjaa sotilaille, ja tämä oli aivan kauheaa."
Kerro, missä kirjassa tuollaista kerrotaan.
Todella reikäpäinen avaus.- osuijaupposi
Avaaja käsittää ja on perehtynyt aiheeseen. Ruotu on ollut Suomessa tosiasia. Historiallinen fakta. Käytännössä ruotutilasta on vastannut noin muutaman talon yhteisö, jonka tehtävä on ollut majoittaa ja ruokkia sotilas. Sotilaalle ja hänen perheelleen on yleensä annettu pala viljelysmaata ja torppa. Tätä kutsuttiin ruotutilaksi. Sotilas ei siis omistanut tilaa, kuten sinä olet ilmeisesti asian ymmärtänyt.
Huomattiin että myös köyhäinhoito toimisi samalla periaatteella: ruotujärjestelmästä saatujen kokemusten pohjalta kylän köyhät ruodutettiin. Jos asuivat omillaan, heille annettiin tietty määrä elintarvikkeita. Talosta taloon kiertävälle vaivaiselle puolestaan määrättiin hoitoaika kussakin paikassa. Ruotu vastasi kustannuksista.
Ruoduista ja ruotutilallisista kerrotaan teoksissa Suomen historia, osat 3 ja 4.
"Kerro, missä kirjassa tuollaista kerrotaan."
Näitä tarinoita kerrotaan lehdistössä ja useiden oikeistopolitiikkaan taipuvaisten blogeissa ja jopa kirjoissa, esimerkiksi teoksessa Venäjän ja Neuvostoliiton historia.
Mutta pahinta kaikesta on se, että tuota vääristynyttä historiankuvaa opetetaan lapsillemme kouluissa:
https://peda.net/naantali/velkuan-koulu/oppiaineet2/historia/epookki-7-82/j8pkejda/nt
Lapsillemme siis kerrotaan kauhutarinoita Neuvostoliitosta, unohtaen täysin oman historiamme sekä Ruotsin historian, jossa ruotuväki ja ruotutilalliset olivat tosiasia satoja vuosia ennen Neuvostoliiton syntyä. Suomessa kouluissa ei opeteta meidän omaa historiaa, eli ruotua.
Vaikuttaisi siltä, että tällä palstalla on enemmänkin niitä, jotka häpeävät historiaamme ja haluavat uudelleenkirjoittaa sitä. - Tuohan-on-täysin
totta, mitä NL:sta kerrotaan.
Ruotujakolaitos synty 1600-luvulla Ruotsin armeijan järjestelyn pohjaksi. Se ei siis ollut talousjärjestelmä. Huomattava osa maatiloista oli ruodutuksen ulkopuolella mm. ratsutilat, aatelistilat ja pappilat sekä kruununtilat.
"Vaikuttaisi siltä, että tällä palstalla on enemmänkin niitä, jotka häpeävät historiaamme ja haluavat uudelleenkirjoittaa sitä."
Eipä ole näkynyt. Avaaja on edelleen hyvin heikosti historiaan perehtynyt.
Suuri tarve on puolustaa neuvostodiktatuuria.
#"Nykyään kerrotaan vain siitä kuinka Neuvostoliitossa tilallisten oli annettava ruokaa ja karjaa sotilaille, ja tämä oli aivan kauheaa."
Näitä tarinoita kerrotaan lehdistössä ja useiden oikeistopolitiikkaan taipuvaisten blogeissa ja jopa kirjoissa, esimerkiksi teoksessa Venäjän ja Neuvostoliiton historia.#
Taidat olla ainoa kertoja, sillä NL:ssa ei ollut tilallisia, vaan kolhoosit
ja valtiontilat. Tsaarinvallan aikana oli kyllä itsenäisiä talonpoikiakin, mutta maa oli enimmäkseen aateliston läänityksinä.
Jatka vain höpinääsi. Olet kunnon uskovainen. Ehkä joskus saat aikaa historiaan perehtymiselle. Luettu kun pitäisi ymmärtääkin.
- G.C
Avaaja olisi myös voinut perehtyä siihen, mitä Neuvostoliitossa tilallisille todella tapahtui, ennen kuin tuli esittämään pötypuheitaan.
- hohhhoijaa
Avaaja on perehtynyt. Avaaja myös tuntee henkilökohtaisesti useita Neuvostoliitossa kasvaneita ihmisiä jotka tietävät asioiden todellisen laidan, eikä vain länsimaista propagandaa. Ruotu ei ole pötypuhetta. Sillä on todellinen historia, joka ei ilmeisesti kestä tarkastelua tässä maassa.
- On-se-kummaa
miten pötypuheet aina löytävät puolustajansa aiheesta riippumatta. Tässä kuitenkin avaaja joutuu itse asialle.
Ruotujakolaitos on selvitetty kaikissa historioissa. Erinomainen esitys on mm.
Jussi T. Lappalaisen tutkimuksessa "Sadan vuoden sotatie".
Jokaisessa pitäjänhistoriassakjn asiaa selvitetään.
Avaaja pöpisee omiaan. - G.C
hohhhoijaa kirjoitti:
Avaaja on perehtynyt. Avaaja myös tuntee henkilökohtaisesti useita Neuvostoliitossa kasvaneita ihmisiä jotka tietävät asioiden todellisen laidan, eikä vain länsimaista propagandaa. Ruotu ei ole pötypuhetta. Sillä on todellinen historia, joka ei ilmeisesti kestä tarkastelua tässä maassa.
Ehkäpä olisi sitten kannattanut mainita, miksi Neuvostoliitossa oli tilallisia vielä 1920-luvulla, mutta ei enää 1930-luvulla. Ja että elintarvikkeiden luovutus armeijalle ei todellakaan ollut näiden tilallisten suurin murhe.
- Pollellamentiin
Ruotutilat on vaiettu, koska ne olivat vain pollerakuunoita, eikä hakkapeliittoja.
- Ruodut-muodostettiin
2-5 tilasta, jotka kukin asettivat jalkamiehen.
Ratsuväen asettivat varakkaat tilat, jotka saivat siitä hyvästä verovapauden.
- G.C
Ruotuväkilaitos ei ole millään tavoin vaiettu asia historiassamme. Aikanaan se oli juuri talonpoikien suosiossa, koska se lopetti sotaväen pakko-otot. Ja edelleen yksi monista nimityksistä varusmiespalvelun suorittamiselle on "mennä ruotuväkeen".
- Ruotuväen-asettamisesta
tehtiin maakunnittain sopimukset talonpoikien kanssa. Sotamies sai torpan, kaalimaan ja pienen palkan univormun ja varustuksen lisäksi.
Renkipojille se merkitsi sosiaalista nousua. Rauhan aikana paikoista jopa kilpailtiin. - Dramaturgi
Piti mennä rajalle, jos ei mennyt, niin sai pienen sakon.
- Älä-höpise
Ruotuarmeija marssitettiin sotiin ulkomaille. Harva palasi.
- G.C
Älä-höpise kirjoitti:
Ruotuarmeija marssitettiin sotiin ulkomaille. Harva palasi.
Itse asiassa suurin osa suomalaisista ruotusotilaista pysyi myös sotien aikana Ruotsin alueella.
- Oliko-noin
Kovasti paljon kuului Ruotsiin sitten silloisen Venäjän, Puolan, Tanskan ja Saksan eri valtioiden alueita.
Se on kyllä totta, että esim. 30-vuotisen sodan aikana suomalainen jalkaväki oli enimmäkseen varuskuntapalvelussa Ruotsin Baltiassa. - G.C
Oliko-noin kirjoitti:
Kovasti paljon kuului Ruotsiin sitten silloisen Venäjän, Puolan, Tanskan ja Saksan eri valtioiden alueita.
Se on kyllä totta, että esim. 30-vuotisen sodan aikana suomalainen jalkaväki oli enimmäkseen varuskuntapalvelussa Ruotsin Baltiassa.Kolmikymmenvuotisen sodan aikaan ei ollut ruotuväkeä. Suomalainen jalkaväki taisteli myös suuressa Pohjan sodassa ensin enimmäkseen Baltian ja Inkerinmaan linnoituksissa (Ruotsin alueella) ja sitten nykyisten Suomen ja Ruotsin maaperällä. Esimerkiksi Pultavassa suomalaisia oli vain pari rykmenttiä.
- meisterprimus
Aloittajan löpinät ovat todellakin ihmeellisiä. Kommunismia ja ruotujakoista sotaväkeä ei voi yhdistää toisiin kuin todellinen reikäpää.
- Pötyä-lykkäät
G.C kirjoitti:
Kolmikymmenvuotisen sodan aikaan ei ollut ruotuväkeä. Suomalainen jalkaväki taisteli myös suuressa Pohjan sodassa ensin enimmäkseen Baltian ja Inkerinmaan linnoituksissa (Ruotsin alueella) ja sitten nykyisten Suomen ja Ruotsin maaperällä. Esimerkiksi Pultavassa suomalaisia oli vain pari rykmenttiä.
Määräjakoislaitos eli ruodutus väenoton perusteiksi sai alkunsa Kustaa II Aadolfin toimesta jo 1617-19. Järjestelmä kävi läpi monta vaihetta ja oli "valmis" 1600-luvun lopulla. Vuonna 1626 oli itse asiassa muodostettu jo kahdeksan maakuntarykmenttiä, jotka sitten olivat ruotujakoisen jalkaväen runkona Ruotsin vallanloppuun.
Pultavassa oli mukana Turun, Porin ja Uudenmaan jalkaväkirykmenttien sekä kolmen ratsurykmentin rippeet, alkuaan noin 6 500 miestä. Ne tuhoutuivat Pultavassa. - Kilttimirkka
On kirjoittanut aiheesta kirjan tuhmille pojille.
http://www.adlibris.com/fi/kirja/jumalan-vihan-ruoska-9789522341402 - Jellonassa
Lisää
http://www.adlibris.com/fi/kirja/pohjolan-leijona-9789522342423
Jollei tykkää lukea palstan ylimielisiä sepustuksia, niin aina löytyy linkin takaa.
Armeijan ydin ei enää koostunut talonpoikaisesta nostoväestä tai ulkomaalaisista palkkasotureista vaan asevelvollisuutta suorittavista kotimaisista ruotumiehistä. Ruotumiehille toki maksettiin vaatimatonta päivärahaa ja heidän ylläpitokustannuksensa kortteereissa ja marssiteillä piti maksaa rahalla, mutta kaiken kaikkiaan ruotuväki tuli palkkasotilaita paljon halvemmaksi järjestelmäksi. Sodankäynnin mittakaavan ja ruotumiesten tappioiden kasvaessa kruunun oli silti täytettävä riveissä ammottavat aukot ensisijaisesti värvätyillä palkkasotureilla.
Kolmikymmenvuotisen sodan aikakautta (1618–1648) voi hyvällä syyllä pitää Ruotsin fiskaalis-sotilaallisen valtion huipentumana. Ruotsin harjoittaman sodankäynnin mittakaava oli kolmikymmenvuotisessa sodassa päätä huimaavaa: vuonna 1632 Kustaa Aadolfin armeijassa palveli yli 130,000 sotilasta, mikä oli suurin koko sodan aikana koottu sotajoukko. Vain noin kymmenesosa tästä valtaisasta armeijasta koostui ruotsalaisista ja suomalaisista ruotumiehistä; loput toistasataatuhatta miestä olivat ulkomaalaisia palkkasotureita, joiden värvääminen, ylläpito ja jopa erottaminen maksoi rahaa, astronomiset summat rahaa - Ei-ihan-noinkaan
"Sodankäynnin mittakaavan ja ruotumiesten tappioiden kasvaessa kruunun oli silti täytettävä riveissä ammottavat aukot ensisijaisesti värvätyillä palkkasotureilla"
Ruodun oli aina asetettava seuraaja kaatuneen tai muuten kuolleen, tai karanneen miehen tilalle.
Värvätyt rykmentit olivat eri asia. Niitä muodostivat valitut everstit erityisellä valtakirjalla.
Ulkomaiset palkkasotilaat olivat sitten taas oma juttunsa. Ilman niitä ei suurja sotia kyetty käymään. - G.C
Pötyä-lykkäät kirjoitti:
Määräjakoislaitos eli ruodutus väenoton perusteiksi sai alkunsa Kustaa II Aadolfin toimesta jo 1617-19. Järjestelmä kävi läpi monta vaihetta ja oli "valmis" 1600-luvun lopulla. Vuonna 1626 oli itse asiassa muodostettu jo kahdeksan maakuntarykmenttiä, jotka sitten olivat ruotujakoisen jalkaväen runkona Ruotsin vallanloppuun.
Pultavassa oli mukana Turun, Porin ja Uudenmaan jalkaväkirykmenttien sekä kolmen ratsurykmentin rippeet, alkuaan noin 6 500 miestä. Ne tuhoutuivat Pultavassa.Kustaa Aadolfin sotaväenottoa ei todellakaan voi vielä kutsua ruotujakolaitokseksi, vaikka valittavat sotilaat seisoivatkin kutsunnoissa riveissä ja ruoduissa. Myöskään joukko-osastojen nimeäminen maakuntien mukaan ei tarkoita, että esimerkiksi nykyinen Karjalan prikaati koostuisi ruotusotilaista, vaikka nämä seisoisivat riveissä ja ruoduissa. Ruotujakolaitoksen perusti Kaarle XI 1680-82.
== Pultavassa oli mukana Turun, Porin ja Uudenmaan jalkaväkirykmenttien sekä kolmen ratsurykmentin rippeet, alkuaan noin 6 500 miestä.
Siis "alkuaan". Pultavassa enää parisentuhatta. Ja tuo 6500 on vain murto-osa sotaväkeen otetuista suomalaisista, joista useimmat taistelivat ja kuolivat Ruotsin alueella.
- Lisäys
Vuonna 1680 Ruotsissa tapahtui ”vallankumous ylhäältä”, kun talonpoikien, papiston ja alemman virka-aatelin tukema Kaarle XI runnoi valtiopäivillä läpi mannermaisia esikuvia jäljittelevän itsevaltiuden sekä aatelistolle vieraannutetun maaomaisuuden uusjaon eli reduktion. Käytännössä valtaosa Kustaa Aadolfin ja Kristiinan lahjoittamasta maaomaisuudesta palautui reduktiossa takaisin kruunulle, ja Ruotsi ikään kuin palasi takaisin uskonpuhdistuksen aikaisiin lähtökuoppiin.
Kruunu ryhtyi jakamaan uudelleen sille palautunutta maaomaisuutta periaatteella, joka tunnetaan ruotsiksi nimellä indelningsverk. Siinä fiskaalis-sotilaallinen verotusvaltio palautui osittain takaisin luontaistalouteen. Aivan yleisellä makrotasolla oli kyse järjestelmästä, jossa tietyille valtionmenoille osoitettiin tietyt tulonlähteet. Keskeisimmässä asemassa oli tietenkin sotavoimien ylläpidon uudelleenjärjestely, sillä puolustusmenot veivät leijonanosan Ruotsin julkisesta kulutuksesta. Suomessa indelningsverk tunnetaan ruotujakojärjestelmänä, jossa ruotujen toimintaperiaate ajateltiin uusiksi. Aiemmin talonpoikien tilat oli ryhmitetty kymmenen talon ruoduiksi, joista jokaisesta nostettiin väenotossa yksi mies. Ruotujakolaitoksessa ruodun (2–5 talon) alaisuuteen perustettiin sotilastorppa, jolle kruunua palveleva soturi perheineen asutettiin. Ruotuun lukeutuvien talonpoikien vastuulla oli sotilaan elättäminen rauhan aikana. Vastineeksi ylläpidosta sotilastorppari viljeli maatilkkuaan ja teki töitä ruodun renkinä. Sotamiehen aseet ja varusteet kustansi kruunu. Ratsusotilaan ylläpito oli kalliimpaa, ja siihen ryhtyneitä tilallisia palkittiin verovapauksilla. Parhaimmillaan nämä rusthollaritilat saattoivat kasvaa entisestään, jos kruunu määräsi niille aputiloja eli augmentteja. Niiden verojen pääosa ohjautui rusthollarille, jotta tämä selviytyisi paremmin ratsuvelvoitteensa täyttämisestä. Ylemmällä tasolla upseereille osoitettiin virkatiloja, joiden verotulot toimivat upseerien palkkoina.
Indelningsverk ei muuttanut miksikään sitä tosiseikkaa, että sodankäynnin haasteisiin vastaaminen oli yhä ruotsalaisen yhteiskunnan tärkein järjestäytymisperuste. Tavalliset sotilaat elätettiin rauhan aikana joko ruotujen talokunnista tai ratsutiloista. Upseerit ja virkamiehet nostivat palkkansa virkatiloilta. Rahavirtoja ei enää kierrätetty kamarikollegion kautta sotilaille; itse asiassa valtaosa sotilaista eleli luontaistaloudessa, jossa heille ei maksettu rahapalkkaa vaan ylläpitoa. Sodan aikana armeijan oletettiin taistelevan valtakunnan rajojen ulkopuolella, jolloin armeijan ylläpito saatettiin sälyttää vihollisväestön niskoille. Ruotsi oli yhä sotilasvaltio, jossa sotilasura oli upseerikuntaa monopolisoivalle aatelille mieluisin uravaihtoehto, mutta luontaistalouteen siirtynyttä agraarivaltiota on vaikea pitää enää ”fiskaalisena” 1680-luvun reduktion ja ruotujaon jälkeen. Hyväksi vertailukohteeksi nousee naapurivaltio Tanska, jossa oli myös koettu ylhäältä ohjattu vallankumous kaksikymmentä vuotta aiemmin vuonna 1660. - Adolfuksentanssi
Ruotuväki oli valitettavasti palkkasotureihin verrattuna huonoja sotilaita.
- G.C
Aika kevyt heitto, ennemmin kysymys oli koulutuksen tasosta. Esimerkiksi Kaarle XII:n "voittamaton" hyökkäyskone hallitsi taistelukenttiä seitsemän vuoden ajan. Kolmekymmentä vuotta myöhemmin karoliiniarmeijasta oli jäljellä vain siniset takit, joita kantaneiden "saavutukset" hattujen sodassa koostuivat lähinnä perääntymisestä ja antautumisesta.
- Kevytkenkäinen
Mutta päänäkökohta, ei ole kuninkaan kiva hopotella Lutzenissä, jos eskadroonat näyttää persettä.
- G.C
Kevytkenkäinen kirjoitti:
Mutta päänäkökohta, ei ole kuninkaan kiva hopotella Lutzenissä, jos eskadroonat näyttää persettä.
Kustaa Adolf kaatui johtaessaan ratsuväen hyökkäystä. Ruotsalaiset voittivat taistelun.
Mutta tämäkin on aiheen ulkopuolelta, ruotujakolaitoksen loi vasta Kaarle XI vuosina 1680-82. - Pollerakuuna
Ruotsin armeijassa oli yli 80 % palkkasotureita Antilan mukaan.
- Hölynpölyä-taas
G.C kirjoitti:
Kustaa Adolf kaatui johtaessaan ratsuväen hyökkäystä. Ruotsalaiset voittivat taistelun.
Mutta tämäkin on aiheen ulkopuolelta, ruotujakolaitoksen loi vasta Kaarle XI vuosina 1680-82."Mutta tämäkin on aiheen ulkopuolelta, ruotujakolaitoksen loi vasta Kaarle XI vuosina 1680-82."
Ruotujakolaitoksen ensi versio oli voimassa jo 1627. Sitä kehitettiin jatkuvasti. Kaarle XI vahvisti sen järjestelyn, joka pääpiirtein pysyi loppuun asti.
"Ruotsin armeijassa oli yli 80 % palkkasotureita Antilan mukaan."
Tämä voi pitää paikkansa 30-vuotisen sodan loppuvaiheissa, jolloin Ranska< rahoitti Ruotsin sodankäyntiä.
Ruotsin voima oli nimenomaan kotimaisissa sotilaissa, jotka eivät vaihtaneet puolta palkkasotilaiden tapaan.
- hepohoi
1600-luvun alussa oli ns 30-vuotinen sota joka oli Ruotsin kuninkaitten valloitus ja harrastustoimintaa , tuohon rähinään pakko-otettiin suomalaisia miehiä senverran kuin kiinni saatiin
1600-luvun puolivälissä oli IsoJako joka oli veroluotteloiden kirjaaminen tyhjäksi imetystä maasta.
tämän jälkeen keksittiin ruotujärjestelmä = kylien ylläpitämä jalkaväkiarmeija ja johon ei liittynyt veronkevennyksiä sekä
rälssit eli ratsutilat joiden tehtävänä oli varustaa mies ja polle sekä ylläpitää nämä
nuihin lähinnä kartanoitten ylläpitämiin järjestelmiin kuului ruotsin kieli ja verohelpotukset.
Noi verovapaudet oli voimassa koko autonomian ajan vaikka suomalainen sotaväki peruutettiinkin 1860-luvulla kun krimin sota oli mennyt perseelleen- Ruunatsalo
Kysymys liittyy enemmänkin pelkistettynä aatelis- ja talonpoikaissäädyn oikeuksiin, lähinnä ensin mainitun etuoikeuksiin. Rustholleja on ollut ainakin 1676.
- Pötyä-lykkäät
Ruotujakoa kehitettiin koko 1600-luku. Se oli käytössä jo 30-vuotisen sodan aikana ensi versiona. Lopulliseen muotoon se saatiin Kaarle XI:n aikana., jolloin maakuntien kanssa tehtiin sopimukset ruotusotilaiden asettamisesta.
Sitä ennen oli peruutettu huomattava osa aatelisille myönnetyistä rälsseistä.
Ratsutila ei ollut rälssiä. Verot maksettiin ratsukon asettamisella.
Isojako toimeenpantiin 1700-luvulla.
Sotket asioita aivan verrattomasti. - Oletväärässä
Verovapauden sai aatelinen aina, mutta rusthollit todistettavasti vasta v. 1676 tienoilla, tämä perustuu faktatietoon, eikä mutuun.
- Korjaan
Pötyä-lykkäät kirjoitti:
Ruotujakoa kehitettiin koko 1600-luku. Se oli käytössä jo 30-vuotisen sodan aikana ensi versiona. Lopulliseen muotoon se saatiin Kaarle XI:n aikana., jolloin maakuntien kanssa tehtiin sopimukset ruotusotilaiden asettamisesta.
Sitä ennen oli peruutettu huomattava osa aatelisille myönnetyistä rälsseistä.
Ratsutila ei ollut rälssiä. Verot maksettiin ratsukon asettamisella.
Isojako toimeenpantiin 1700-luvulla.
Sotket asioita aivan verrattomasti.Olet väärässä, niin kuin aina!
- Pötyä-lykkäät
Korjaan kirjoitti:
Olet väärässä, niin kuin aina!
Sotket asioita täysin asiantuntemattomasti. Esim. isojako ei mitenkään liity ruotujakolaitokseen.
"Verovapauden sai aatelinen aina, mutta rusthollit todistettavasti vasta v. 1676 tienoilla, tämä perustuu faktatietoon, eikä mutuun."
Aatelinen sai oikeuden kantaa verot läänitysmailtaan.
Rustholli oli talonpoikaistila, joka sai verovapauden asettaessaan ratsukon palvelukseen Se periytyi jo Alsnön sääntöön 1300-luvun alusta ja koski alun perin nimenomaan aatelistoa. Kun aateli oli riittämätön, sen korvasivat ratsutalonpojat jo 1500-luvulta alkaen.
Sotket asioita ilman mitään tietoa. - Vai-isojako
Pötyä-lykkäät kirjoitti:
Sotket asioita täysin asiantuntemattomasti. Esim. isojako ei mitenkään liity ruotujakolaitokseen.
"Verovapauden sai aatelinen aina, mutta rusthollit todistettavasti vasta v. 1676 tienoilla, tämä perustuu faktatietoon, eikä mutuun."
Aatelinen sai oikeuden kantaa verot läänitysmailtaan.
Rustholli oli talonpoikaistila, joka sai verovapauden asettaessaan ratsukon palvelukseen Se periytyi jo Alsnön sääntöön 1300-luvun alusta ja koski alun perin nimenomaan aatelistoa. Kun aateli oli riittämätön, sen korvasivat ratsutalonpojat jo 1500-luvulta alkaen.
Sotket asioita ilman mitään tietoa.Isojakoko, mitä sekoilet. Talonpojan oli TAATUSTI KOHOTTAVA AATELISSÄÄTYYN eli vasta näin saada verovapaus ratsupalvelusta vastaan. Tiedätkö, mikä on sääty-yhteiskunnassa nokkimisjärjestys, AATELI on eliittiä.
- Pötyä-lykkäät-taas
Isojako liittyi maanomistuksen selkiyttämiseen. Talojen pellot haluttiin yhteen tai korkeintaan muutamaan lohkoon sarkojen asemesta. Se ei liittynyt armeijaan millään tavalla.
Ratsupalvelus oli osa ruotujakoa. Varakas talo sai verovapauden ratsukkoa vastaan. Se päättyi, jos ratsukkoa ei kyetty asettamaan. Se ei merkinnyt aatelisarvoa.
Aatelin verovapaus oli privilegio eli etuoikeus. Se perustui alun perin ratsupalvelukseen, mutta myöhemmin sitä ei erikseen läheskään aina vaadittu. Aatelisto palveli yleensä upseereina tai siviiliviroissa.
Ratsupalveluksessa kunnostautunut talonpoika saattoi yletä aliupseeriksi tai upseeriksi ja saada aatelisarvon. Siitä seurasi läänityksiä ja verovpaus.
Et pysty edes valehtelemaan uskottavasti. - Oxenstierna
Isojaosta hourailet vain sinä. Väännetäänpäs taas rautalangasta. Aatelissääty sai VEROVAPAUDEN ratsupalvelusta vastaan, vauraille talonpojille jäi mahdollisuus saada VEROHELPOTUS ja rakuunatila sai korvauksena PUOLET ratsutilan VEROHUOJENNUKESEsTA. Ei tarvi olla ruudinkeksijä huomatakseen aatelin ja talonpojan eron. Luen paljon mielelläni sukuhistorioita kuin ylimielisiä sepustuksiasi, ne ovat katkeraa oksennusta.
- Tananhintti
Pötyä-lykkäät-taas kirjoitti:
Isojako liittyi maanomistuksen selkiyttämiseen. Talojen pellot haluttiin yhteen tai korkeintaan muutamaan lohkoon sarkojen asemesta. Se ei liittynyt armeijaan millään tavalla.
Ratsupalvelus oli osa ruotujakoa. Varakas talo sai verovapauden ratsukkoa vastaan. Se päättyi, jos ratsukkoa ei kyetty asettamaan. Se ei merkinnyt aatelisarvoa.
Aatelin verovapaus oli privilegio eli etuoikeus. Se perustui alun perin ratsupalvelukseen, mutta myöhemmin sitä ei erikseen läheskään aina vaadittu. Aatelisto palveli yleensä upseereina tai siviiliviroissa.
Ratsupalveluksessa kunnostautunut talonpoika saattoi yletä aliupseeriksi tai upseeriksi ja saada aatelisarvon. Siitä seurasi läänityksiä ja verovpaus.
Et pysty edes valehtelemaan uskottavasti.Olet siis aivan täysi paskapää liero
- WanhaRatsu
Oxenstierna kirjoitti:
Isojaosta hourailet vain sinä. Väännetäänpäs taas rautalangasta. Aatelissääty sai VEROVAPAUDEN ratsupalvelusta vastaan, vauraille talonpojille jäi mahdollisuus saada VEROHELPOTUS ja rakuunatila sai korvauksena PUOLET ratsutilan VEROHUOJENNUKESEsTA. Ei tarvi olla ruudinkeksijä huomatakseen aatelin ja talonpojan eron. Luen paljon mielelläni sukuhistorioita kuin ylimielisiä sepustuksiasi, ne ovat katkeraa oksennusta.
Aatelisääty oli automattisesti vapaa verosta. Se oli lailliseksi muuttunut säädyn etuoikeus. Se ei velvoittanut ratsupalvelukseen, vaikka useimmat palvelivat upseereina.
Ratsukon asettaminen vapautti talonpojan verovelvollisuudesta 30 hopeataaleriin asti. Käytännössä tähän ylti harva talo. Niille määrättiin aputiloja, jotka maksoivat veronsa päätilalle. Verovapaus koski vain sitä aikaa, jonka talo asetti ratsumiehen.
Kannattaa lukea sukuhistoriat tarkemmin. Ja luettu pitäisi ymmärtääkin. - Haukionhankala
Oikein omaperäinen tutkijanero.
- Etbonjannut
WanhaRatsu kirjoitti:
Aatelisääty oli automattisesti vapaa verosta. Se oli lailliseksi muuttunut säädyn etuoikeus. Se ei velvoittanut ratsupalvelukseen, vaikka useimmat palvelivat upseereina.
Ratsukon asettaminen vapautti talonpojan verovelvollisuudesta 30 hopeataaleriin asti. Käytännössä tähän ylti harva talo. Niille määrättiin aputiloja, jotka maksoivat veronsa päätilalle. Verovapaus koski vain sitä aikaa, jonka talo asetti ratsumiehen.
Kannattaa lukea sukuhistoriat tarkemmin. Ja luettu pitäisi ymmärtääkin.Eihän tuo pidä paikkaansa, että oli automaattisesti vapaa verosta, koska OLIVAT OSTANEET ITSENSÄ VAPAAKSI varustamalla hepan. Tällaisia ylhäisaatelisia, jota tarkoitat ei Suomessa ollut kuin muutama, että ei pidä yleistää kaikkea. Tämäkin vasta 1675.
http://www.kimalankartano.com/kimalalle-saterikartanon-oikeudet-vuonna-1675 - Sotkenko
Pötyä-lykkäät kirjoitti:
Sotket asioita täysin asiantuntemattomasti. Esim. isojako ei mitenkään liity ruotujakolaitokseen.
"Verovapauden sai aatelinen aina, mutta rusthollit todistettavasti vasta v. 1676 tienoilla, tämä perustuu faktatietoon, eikä mutuun."
Aatelinen sai oikeuden kantaa verot läänitysmailtaan.
Rustholli oli talonpoikaistila, joka sai verovapauden asettaessaan ratsukon palvelukseen Se periytyi jo Alsnön sääntöön 1300-luvun alusta ja koski alun perin nimenomaan aatelistoa. Kun aateli oli riittämätön, sen korvasivat ratsutalonpojat jo 1500-luvulta alkaen.
Sotket asioita ilman mitään tietoa.Alsnön sääntö = Ruotsin kuninkaan Mauno Ladonlukon v. 1279 / 1280 antama asetus, jonka mukaan ylimys tai talonpoika, joka varusti ratsumiehen kuninkaan joukkoihin, sai tilalleen verovapauden
Se tehtiin Alsnö husissa, nykyään Adelsönä tunnetulla Mälarin saarella. Tämä on vanhin säilynyt ruotsalainen dokumentti, joka käsittelee muun muassa privilegioiden myöntämistä talonpojille. [1]
Alsnön sääntö lupasi verovapauden ratsupalvelusta eri herrojen palveluksessa suorittaville talonpojille. Näin hän sitoi palvelussuhteella kuningaskuntansa ylimykset itseensä. Aiemmin tästä vapaudesta olivat nauttineet vain kuninkaan omaan seurueeseen kuuluneet asemiehet. Alsnön sääntö ei tehnyt eroa sen suhteen, kenen palveluksessa ratsumies oli. On esitetty, että taustalla oli Maunu Birgerinpojan pyrkimys saada näin varakkaiden talonpoikien tuki omalle kuninkuudelleen.[1]
Toisaalta Alsnön sääntö on todennäköisesti vain vahvistanut jo ennestään käytössä olleen toimintatavan. Dokumentti on varhaisin kirjallinen (kopiona säilynyt) lähde, joka kertoo pitkästä kehityskulusta, joka johti sääty-yhteiskuntaan paljon myöhemmin. Periaate oli: ratsupalvelus tai veron maksaminen. Perinnöllistä säätyjärjestelmää ei muodostunut vielä satoihin vuosiin. Ratsupalvelus piti suorittaa henkilöhtaisesti ja katselmukset suoritettiin vuosittain. Varsinaista AATELIA EI OLLUT - WanhaRatsu
Etbonjannut kirjoitti:
Eihän tuo pidä paikkaansa, että oli automaattisesti vapaa verosta, koska OLIVAT OSTANEET ITSENSÄ VAPAAKSI varustamalla hepan. Tällaisia ylhäisaatelisia, jota tarkoitat ei Suomessa ollut kuin muutama, että ei pidä yleistää kaikkea. Tämäkin vasta 1675.
http://www.kimalankartano.com/kimalalle-saterikartanon-oikeudet-vuonna-1675"Eihän tuo pidä paikkaansa, että oli automaattisesti vapaa verosta, koska OLIVAT OSTANEET ITSENSÄ VAPAAKSI varustamalla hepan. Tällaisia ylhäisaatelisia, jota tarkoitat ei Suomessa ollut kuin muutama, että ei pidä yleistää kaikkea. Tämäkin vasta 1675."
Tuota puutaheinää ei ole kukaan muu kirjoittanut, vain sinä.
Aatelistolla ei enää 1600-luvulla ollut ratsupalveluvelvoitetta. Tosin sillä ei ollut juuri merkitystä, koska lähes jokainen palveli upseerina. - Kaiussäterille
No he kuuluivatkin alhaisaateliin, mutta sinä olet se klenkkavääpeli, joka sai automaattisen verovapauden Viipurin Alkoon 1944.
- Jäät-valeista-kiinni
ja siirryt solvauksiin.
Niin se menee. - Presiis
OLIVAT OSTANEET ITSENSÄ VAPAAKSI
- WÄLLÄNKYMÖYSRYSHÖLLII
Etelä- ja Lounais-Suomen vauraimmat talot olivat ratsutiloja eli rustholleja. Järjestelmä kehittyi 1600-luvulla, kun aatelissääty "suljettiin" uusilta tulokkailta. Vielä 1500-luvulla saattoi talonsa puolesta ratsupalvelusta suorittanut ja sotakentällä "hyvin menestynyt" talonpoika kohota aatelissäätyyn, eli saada verovapauden ratsupalvelusta vastaan. 1600-luvulla aatelisarvo muuttui perinnölliseksi, eli ei enää edellyttänyt ratsumiehen varustamista sotaväen käyttöön. Vauraille talonpojille jäi kuitenkin mahdollisuus saada huomattava verohelpotus, kun he varustivat ratsumiehen varusteineen kruunun palvelukseen.
Keski-Suomen ydinalueen talot eivät olleet kyllin varakkaita muodostuakseen ratsutiloiksi.Lähimmät ratsutilat sijaitsivat Jämsän ja Luhangan alueella etelässä ja Pieksämäen alueella idässä. Koska ratsumiehiä tarvittiin enemmän, mitä ratsutilat ja aateliskartanot pystyivät tuottamaan, otettiin lähinnä Itä-Suomessa käyttöön rakuunatilakäytäntö. Rakuunatiloja muodostui Keski-Suomen itäisiin pitäjiin, mm. Laukaaseen ja Jyväskylän pitäjään.Rakuunatila varusti armeijan käyttöön "kevyen ratsumiehen" eli rakuunan. Rakuunalle ratsu oli kulkuväline, mutta aseistus vastasi jalkaväen aseistusta ja rakuuna suoritti varsinaiset taistelutoimet jalkaisin. Ratsun antoi sotilaalle rakuunatila, mutta aseistuksen kruunu. Ratsujoukot olivat oman aikansa "nopean toiminnan joukkoja", jotka pystyivät kulkemaan sodissa huomattavasti nopeammin kuin jalkaväen sotilaat.
Rakuunan varustaminen oli talolle halvempaa kuin perinteisen ratsumiehen. Tämän takia rakuunatila sai korvauksena vain puolet ratsutilan verohuojennuksesta eli 15 hopeataaleria vuodessa.
http://i44.tinypic.com/296kvtc.jpg - G.C
== Ruotujakolaitoksen ensi versio oli voimassa jo 1627. Sitä kehitettiin jatkuvasti. Kaarle XI vahvisti sen järjestelyn, joka pääpiirtein pysyi loppuun asti.
Kyse on kahdesta täysin erilaisesta järjestelmästä, joita ruotsalaisissa lähteissä kutsutaan nimillä äldre ja yngre indelningsverket.
Vanhemmassa Kustaa II Aadolfin järjestelmässä jonkin alueen 15-50 vuotiaat miehet koottiin yhteen paikkaan kutsuntoihin, jossa heidät jaettiin talokunnittain ruotuihin, joista joka 10. mies otettiin sotapalvelukseen. Kutsuntapaikalle lähtijät eivät voineet tietää, kuka tulisi kutsutuksi, minkä seurauksena moni sotamies oli huonosti motivoitunut ja vielä useampi huonosti tehtäväänsä perehtynyt. He siis eivät olleet etukäteen sotataitoihin harjaantuneita ruotusotilaita, kuten karoliinit.
Tähän järjestelmään toi muutoksen vasta Kaarle XI, joka jakoi valtakuntansa tilat pysyviin 2-5 talon ruotuihin, joissa jokaisessa torppaansa viljeli ja sotataitoja harjoitteli ruotusotilas. Näin Ruotsilla oli sodan syttyessä valmiina harjaantunut sotajoukko, joka tarvitsi vain kokoontumis- ja marssikäskyt. Rauhanajan elantonsa sotilas sai torpastaan.
Vasta jälkimmäistä järjestelmää voi pitää varsinaisena ruotujakolaitoksena, eivätkä esimerkiksi Ruotsin historiaa käsittelevät teokset nimitä hakkapeliittoja monine aseveljineen "ruotusotilaiksi". Nimitys on varattu karoliineille ja näiden seuraajille vuoteen 1901 asti. - Näinseontänäänkin
Entisaikojejn kuninkaat saivay miekasta päähänsä oman mädän hallintonsa luoman järjestelmä takia.
- G.C
Voisitko nimetä muutaman, ihan esimerkiksi?
- WilliamShakespeare
Tehokkaasta hallintomiehestä kirjoittaa joku paukapääidiootti.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Rikhard_III#Kuolema - G.C
Ehei, eikä minua oikeastaan päässäsi vallitseva tuulitilanne kiinnostakaan. Arvelin vain kuninkaille miekkaa tarjoavan kirjoittajan tietävän jonkin hallitsijan, joka todella sai miekasta päähänsä ruotujakolaitoksen takia. Selvästikin tämä oli väärin arveltu.
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 654180
Haleja ja pusuja
Päivääsi kulta 🤗🤗💋❤️❤️❤️ kaipaan sinua Tänäänkin.. Miksikäs se tästä muuttuisi kun näin kauan jatkunut 🥺463959Onko mukava nähdä minua töissä?
Onko mukava nähdä minua töissä vai ei? Itse ainakin haluan nähdä sinut 🤭363462Oi mun haniseni
Mul on ihan törkee ikävä sua. En jaksais tätä enää. Oon odottanut niin kauan, mutta vielä pitää sitä tehdä. Tekis mieli162863Hei rakas sinä
Vaikka käyn täällä vähemmän, niin ikäväni on pahempaa. Pelkään että olen ihan hukassa😔 mitä sinä ajattelet? naiselle342709En kirjoita sulle tänne
Enään nainen. Olen kyllä kiltisti enkä ala mihinkään kuin tosirakkaudesta. Kanssasi sitten jos se on mahdollista ja pidä142522Kyllä mulla on sua ikävä
Teen muita juttuja, mutta kannan sua mielessäni mukana. Oot ensimmäinen ajatus aamulla ja viimeinen illalla. Välissä läm102114IS:n tiedot: Toni Immonen irtisanottiin MTV:ltä Toni Immonen työskenteli pitkään MTV:llä.
IS:n tiedot: Toni Immonen irtisanottiin MTV:ltä Toni Immonen työskenteli pitkään MTV:llä. IS uutisoi torstaina Toni Imm121206Nainen, tunnusta että olet varattu ja tyytymätön suhteeseesi
Ja siksi pyörit täällä ikävä palstalla etsien sitä jotain jota elämääsi kaipaat. ehkäpä olet hieman surullinen, koska ta1451157- 801006