– Tutkijat todensivat pienen kalan huiman nopean evoluution
Kolmipiikit ovat lajiutumassa sveitsiläisessä Bodenjärvessä kahdeksi eri kalalajiksi, New Scientist kertoo. Pienikokoinen kolmipiikki on varsin laajalle levinnyt Pohjoisella pallonpuoliskolla, ja lajia elää muun muassa Itämeressä.
Bodenjärveen kolmipiikki on istutettu noin 150 vuotta sitten. Näin lyhyessä ajassa siitä on eriytynyt kaksi toisistaan selvästi erotettavaa tyyppiä, joista toinen elää pääjärvessä ja toinen siihen virtaavissa puroissa.
Järvessä elävät kolmipiikit kasvavat purosukulaisiaan isommiksi, ja niillä on pidemmät piikit. Teoriassa eron voisi selittää yhtä hyvin elinolosuhde-eroilla kuin genetiikalla: sillä että pääjärven kalat kenties vain elävät kauemmin ja ehtivät kasvaa isommiksi.
Bernin yliopiston tutkijat ovat kuitenkin selvittäneet, että kalatyypeillä on selvät geneettiset erot.
– Saatamme olla todistamassa kahden lajin syntyä, tutkija David Marques sanoo.
Erityistä alkavassa lajiutumisessa on se, että molemmat kalatyypit lisääntyvät samoissa puroissa samaan aikaan vuodesta. Ne ovat risteytyneet keskenään ja risteytyvät yhä, mutta ovat silti eriämässä kahdeksi geneettisesti ja fysiologisesti erilliseksi populaatioksi.
Tämänkaltaista lajiutumista, jossa ei ole maantieteellistä tai ajallista estettä, kutsutaan sympatriseksi lajiutumiseksi. Aikanaan sitä pidettiin äärimmäisen epätodennäköisenä ja katsottiin, että useimmiten lajiutuminen vaatii leviämisesteen, esimerkiksi vuoren tai vesistön saarten välillä.
Kolmipiikit eivät ole kuitenkaan ainoita eliöitä, joiden sympatrisesta lajiutumisesta on saatu vahvoja merkkejä. Myös muun muassa eräät Israelissa elävät maamyyrärotat ja Australialaisen Lord Howen saaren palmut näyttävät lajiutuvan sympatrisesti.
Tutkijoiden mukaan kolmipiikeillä niiden ulkonäköominaisuuksiin vaikuttava geneettinen erilaistuminen on keskittynyt kromosomien sellaisiin osiin, jotka eivät kovin helposti muodosta uusia rekombinaatioita eli geenimuotoyhdistelmiä. Nämä geenit ovat siis vahvasti toisiinsa kytkeytyneitä, eli kun jälkeläinen perii yhden ryhmän geenimuodoista, se perii useimmiten muutkin saman ryhmän geenimuodot."
http://www.tekniikkatalous.fi/tiede/yhdesta-kahdeksi-lajiksi-samassa-jarvessa-tutkijat-todensivat-pienen-kalan-huiman-nopean-evoluution-6308813
Kolmipiikit ovat lajiutumassa sveitsiläisessä Bodenjärvessä kahdeksi eri kalalajiksi, New Scientist kertoo. Pienikokoinen kolmipiikki on varsin laajalle levinnyt Pohjoisella pallonpuoliskolla, ja lajia elää muun muassa Itämeressä.
Bodenjärveen kolmipiikki on istutettu noin 150 vuotta sitten. Näin lyhyessä ajassa siitä on eriytynyt kaksi toisistaan selvästi erotettavaa tyyppiä, joista toinen elää pääjärvessä ja toinen siihen virtaavissa puroissa.
Järvessä elävät kolmipiikit kasvavat purosukulaisiaan isommiksi, ja niillä on pidemmät piikit. Teoriassa eron voisi selittää yhtä hyvin elinolosuhde-eroilla kuin genetiikalla: sillä että pääjärven kalat kenties vain elävät kauemmin ja ehtivät kasvaa isommiksi.
Bernin yliopiston tutkijat ovat kuitenkin selvittäneet, että kalatyypeillä on selvät geneettiset erot.
– Saatamme olla todistamassa kahden lajin syntyä, tutkija David Marques sanoo.
Erityistä alkavassa lajiutumisessa on se, että molemmat kalatyypit lisääntyvät samoissa puroissa samaan aikaan vuodesta. Ne ovat risteytyneet keskenään ja risteytyvät yhä, mutta ovat silti eriämässä kahdeksi geneettisesti ja fysiologisesti erilliseksi populaatioksi.
Tämänkaltaista lajiutumista, jossa ei ole maantieteellistä tai ajallista estettä, kutsutaan sympatriseksi lajiutumiseksi. Aikanaan sitä pidettiin äärimmäisen epätodennäköisenä ja katsottiin, että useimmiten lajiutuminen vaatii leviämisesteen, esimerkiksi vuoren tai vesistön saarten välillä.
Kolmipiikit eivät ole kuitenkaan ainoita eliöitä, joiden sympatrisesta lajiutumisesta on saatu vahvoja merkkejä. Myös muun muassa eräät Israelissa elävät maamyyrärotat ja Australialaisen Lord Howen saaren palmut näyttävät lajiutuvan sympatrisesti.
Tutkijoiden mukaan kolmipiikeillä niiden ulkonäköominaisuuksiin vaikuttava geneettinen erilaistuminen on keskittynyt kromosomien sellaisiin osiin, jotka eivät kovin helposti muodosta uusia rekombinaatioita eli geenimuotoyhdistelmiä. Nämä geenit ovat siis vahvasti toisiinsa kytkeytyneitä, eli kun jälkeläinen perii yhden ryhmän geenimuodoista, se perii useimmiten muutkin saman ryhmän geenimuodot."
http://www.tekniikkatalous.fi/tiede/yhdesta-kahdeksi-lajiksi-samassa-jarvessa-tutkijat-todensivat-pienen-kalan-huiman-nopean-evoluution-6308813
Vastaukset 8
Vanhimmat
Ei kelpaa. Siitä pitää tulla vähintään sampi tai vielä mieluummin hirvi.
Jos siitä tulisi hirvi niin kretut väittäisivät että se on rappeutunut, kun alunperin oli kolme piikkiä ja sitten enää kaksi sarvea.
Tyypillinen esimerkki evoluutiouskovien "todisteesta." : Kala kehittyi toiseksi kalaksi!
Trolli vai totaalinen idiootti?
Ei kait kukaan voi vakavissaan olla enää noin tyhmä jos on roikkunut tällä palstalla pitkään? Eli voiko olla enää muuta kuin trolli?
Siis tunnustat, että kaikki kalat ovat kehittyneet yhteisestä kantamuodosta? Yksin luukaloja on 27.000 lajia. Jos otetaan mukaan myös rustokalat, niin tuolla logiikalla luurankokin on "mikroevoluution" tulosta.
Onko tämä se sama Puuton-järvi, jonka rannalla pidettiin se jumalaton saatananpalvontarituaali vuosikymmeniä sitten. Johan pelkkä sielunvihollisen läsnäolo saa aikaan vaikka mitä kummajaisia tuollaiseen lätäkköön.
3Moos.11:17. Huuhkaja, kalasääksi ja kissapöllö. Biblia. Huuhkaja, merimetäs ja hyypiä. Hauskoja väännöksiä.
Kamelikurki ja jalopeura ja ..