Peruskoululaisten motivaatiota tutkittiin kolmella ulottuvuudella: oma arvio kielenhallinnasta, hyötynäkökulma ja aineesta pitäminen. Tytöt pitivät ruotsin kieltä hyödyllisenä, mutta eivät kuitenkaan pitäneet siitä kovin paljon aineena. Pojilla sen sijaan oli negatiivisemmat vastaukset kaikilla ulottuvuuksilla: erityisesti monet pojat kokivat oman ruotsin taitonsa hyvin negatiivisesti eli olivat sitä mieltä, että he osaavat ruotsin kieltä heikosti.
Ammatillisessa perustutkinnossa 24 % opiskelisi ruotsia, jos ruotsi ei olisi pakollinen kieli ja 34 % oli täysin tai osin samaa mieltä siitä, että ruotsin opinnot ovat tärkeitä, jos haluaa selviytyä työelämässä.
Ammattikorkeakouluopiskelijoiden motivaatio: Opiskelisin ruotsia, vaikka se ei olisi pakollista” suhtautui positiivisesti (=oli täysin tai lähes samaa mieltä) 55 % opiskelijoista, ja väittämästä ”Ruotsin kielen opiskelu on minulle tärkeää, koska ruotsin kielen taidosta voi olla apua/hyötyä tulevassa ammatissani” oli täysin tai lähes samaa mieltä 49 % vastaajista.
Yliopisto-opiskelijoiden motivaatio: Lähes 70 % yliopisto-opiskelijoista oli täysin tai lähes täysin eri mieltä väitteestä, että he eivät olisi opiskelleet ruotsia, jos heillä olisi ollut mahdollisuus valita.
Runsas 60 % heistä oli sitä mieltä, että he opiskelevat mielellään ruotsia ja lähes 50 % sitä mieltä, että ruotsin puhuminen on mukavaa.
http://www.kieliverkosto.fi/article/ruotsin-kielen-osaamisesta-ja-oppimismotivaatiosta-eri-kouluasteilla/
Eli suruja on paljon korkeakoulussa.
Ammatillisessa perustutkinnossa 24 % opiskelisi ruotsia, jos ruotsi ei olisi pakollinen kieli ja 34 % oli täysin tai osin samaa mieltä siitä, että ruotsin opinnot ovat tärkeitä, jos haluaa selviytyä työelämässä.
Ammattikorkeakouluopiskelijoiden motivaatio: Opiskelisin ruotsia, vaikka se ei olisi pakollista” suhtautui positiivisesti (=oli täysin tai lähes samaa mieltä) 55 % opiskelijoista, ja väittämästä ”Ruotsin kielen opiskelu on minulle tärkeää, koska ruotsin kielen taidosta voi olla apua/hyötyä tulevassa ammatissani” oli täysin tai lähes samaa mieltä 49 % vastaajista.
Yliopisto-opiskelijoiden motivaatio: Lähes 70 % yliopisto-opiskelijoista oli täysin tai lähes täysin eri mieltä väitteestä, että he eivät olisi opiskelleet ruotsia, jos heillä olisi ollut mahdollisuus valita.
Runsas 60 % heistä oli sitä mieltä, että he opiskelevat mielellään ruotsia ja lähes 50 % sitä mieltä, että ruotsin puhuminen on mukavaa.
http://www.kieliverkosto.fi/article/ruotsin-kielen-osaamisesta-ja-oppimismotivaatiosta-eri-kouluasteilla/
Eli suruja on paljon korkeakoulussa.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Tuokin todistaa, että pakoruotsi on turha. Koska ruotsia luettaisiin vapaaehtoisestikin ihan tarpeeksi. Vaikka noista luvuista hieman jäätäisiinkin!
Kuitenkin juuri svekot ovat hyvin pessimistisiä ja pelkäävät ruotsin kielen opetuksen loppuvan kokonaan vapaaehtoisena johtuen opiskelijapulasta?
Voi olla, että kyse on vain svekojen pelottelutaktiikasta.
Tietysti pakkovirkaruotsi on se päämotivaattori lukea ruotsia. KUN se poistetaan, niin luvut varmaan laskevat reilusti.
Kuitenkin! Varmasti 5% suomalaisista ja mauista lukisi ruotsia vapaaehtoisesti, vaikka pakkovirkaruotsi poistettaisiin.
ELI suunnilleen YHTÄ paljon kuin on suruja! Miksi se määrä ei MUKA riittäisi!?
"On hyödyllistä omistaa ajokortti, jos haluaa ajaa autolla töihin".
"Suurin osa omalla autolla töihin ajavista koki, että ajokortti on hyödyllinen ja että on tärkeää osata ajaa autoa."..
Pakkoruotsilogiikalla jokaikinen suomalainen on pakotettava ajamaan ajokortti ja osallistumaan inssiajoon kerta toisensa jälkeen, kunnes läpäisee tutkinnon, vaikka vanhempien ja oma kokemus sanoisi, että julkisilla kulkuneuvoilla pääsee vaivatta liikkumaan.
Velvollisuus ajaa ajokortti turvaa autokoulunopettajien työllisyyden ja takaa kaikille pääsyn sellaisiin tehtäviin, missä saattaa tarvita ajokorttia.
Lisäksi se turvaa kansakunnan eheyden, täytyyhän meidän ymmärtää toisiamme eli jalankulkijan pitää ymmärtää autoilijaa, metromatkustajan pitää ymmärtää autoilijaa, polkupyöräilijän pitää ymmärtää autoilijaa. Kun olet edes vähän opiskellut autonajoa, ymmärrät, että auto on osa kulttuuriperintöämme, jota pitää vaalia.
Emme voi antaa nuorison itse valita, ajavatko he ajokortin vai ei: He eivät voi tietää, tarvitsevatko he ajokorttia, emme voi antaa syntyä sellaisia koulutuksellisia umpiperiä, että nuori ei myöhemmin elämässään pääse tehtäviin, jossa vaaditaan ajokorttia..
Hyvin osuva vertaus! Sitä voi käyttää myöhemminkin kielikeskustelussa.
Täysi ontuva vertaus. Jos olisi verrattu pakkoruotsia kuorma-auton ajokorttiin, niin sen olisi käsittänyt paljon paremmin. Kuorma-autoa ei aja kuin 10 % ajokortin haltijoista eläessään. Muut 90% eivät tarvitse kuorma-auton ajokorttia, koska tulevat toimeen henkiö- ja pakettiauton ajokortilla.
Joten tämäkin perustelu on perustellusti väärä.