Ilmestyskirjan pedon symbolina kuningas Midas

1. Kuninkaiden kirja
10 : 14 Sen kullan paino, mikä yhtenä vuotena tuli Salomolle, oli kuusisataa kuusikymmentä kuusi talenttia kultaa.
http://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible?chp=1&ref=1. Kun. 10:1&rnd=1457167423028

Tuossa tuli toisaalla toisessa aloituksessa mieleen hauska juttu, mistä peto ja pedon luku näyttäisi syntyvän. Kun on ostamisesta ja myymisestä kyse, niin on kyse rahanhimosta. Ja ilmiselvästi kullanhimosta. Ylläolevan Raamatun kohdan mukaan. Lause on selvä: Kuusisataa kuusikymmentä kuusi. Kreikkalaisessa alkutekstissäkin lukee on sana sanalta juuri näin. Ihan samalla tavalla kuten ylläolevassa 1. Kuninkaiden kirja 10 : 14 kohdassa. Luku kuusisataa kusikymmentä kuusi liittyy ilmiselvästi tähän Raamatun kohtaan, jossa Salomo sai yhden vuoden aikana tämän verran kultaa.

Ilmestyskirja varoittaa pedon luvulla siis siitä, että ihmisen ei pidä alkaa himoita oikealla kädellään eikä otsallaan, siis ajatuksillaan, kultaa, eikä mitään muutakaan mammonaa tai rahaa.

Kuningas Midas siis on hyvä symboli pedosta, koska Midas toivoi Dionysokselta saada voiman muuttaa kätensä kosketuksella kaiken kullaksi.

Pedon merkin ottaminen oikeaan käteen tai otsaan siis tarkoittaa yksinkertaisesti rahan himoa. Aikoinaan Salomon aikoina rahan himo kiteytyi vielä ytimekkäämmin kullan himona.

Taivaaseen ei siis pääse kukaan, joka himoitsee sydämessään rahaa ja mammonaa, ja siis ottaa merkiksi oikeaan käteensä ja otsaansa pedon tunnuksen, saastuttaen itsensä. Apostolien teoissa on yksi tärkeimpiä kohtia, joka muistuttaa meitä siitä minkälaiseksi Jumala ihan oikein on tarkoittanut oikean yhteiskuntamallin elää ja asua:

Apostolien teot 4
31 Ja kun he olivat rukoilleet, vapisi se paikka, jossa he olivat koolla, ja he tulivat kaikki Pyhällä Hengellä täytetyiksi ja puhuivat Jumalan sanaa rohkeasti.
32 Ja uskovaisten suuressa joukossa oli yksi sydän ja yksi sielu; eikä kenkään heistä sanonut omaksensa mitään siitä, mitä hänellä oli, vaan kaikki oli heillä yhteistä.
33 Ja apostolit todistivat suurella voimalla Herran Jeesuksen ylösnousemuksesta, ja suuri armo oli heillä kaikilla.
34 Ei myöskään ollut heidän seassaan ketään puutteenalaista; sillä kaikki, joilla oli maatiloja tai taloja, myivät ne ja toivat myytyjen hinnan
35 ja panivat apostolien jalkojen juureen; ja jokaiselle jaettiin sen mukaan, kuin hän tarvitsi.
36 Niinpä Joosef, jota apostolit kutsuivat Barnabaaksi-se on käännettynä: kehoittaja-leeviläinen, syntyisin Kyprosta,
37 myi omistamansa pellon, toi rahat ja pani ne apostolien jalkojen juureen.http://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible?chp=1&ref=Ap. t. 4:1&rnd=1457168088651

Huomatkaa, että kukaan apostoli eikä uskovainen ottanut pedon merkkiä oikeaan käteensä eikä otsaansa. Vaan heillä oli jo Mooseksen aikoinaan nimeämä Jumalan merkki oikeassa kädessä ja otsassa:

32 "uskovaisten suuressa joukossa oli yksi sydän ja yksi sielu; eikä kenkään heistä sanonut omaksensa mitään siitä, mitä hänellä oli, vaan kaikki oli heillä yhteistä."

Uskovat jakoivat kaiken yhdessä jokaiselle tasapuolisesti, maatiloja ja talojaan myöten:

34 "Ei myöskään ollut heidän seassaan ketään puutteenalaista; sillä kaikki, joilla oli maatiloja tai taloja, myivät ne ja toivat myytyjen hinnan
35 ja panivat apostolien jalkojen juureen; ja jokaiselle jaettiin sen mukaan, kuin hän tarvitsi.

Näin apostolit toimivat esimerkillisesti. Missä tämä seurakunnan malli nykyään on?

Ei tarvitse ihmetellä, miksei Jumala tällä hetkellä puhu seurakunnalle, Kristuksen ruumiille. Tarkoitan siis selviä ihmetekoja. Jotka siis olisivat ihan lääkärien todistamia ihmeparanemisia. Näitä kun ei ole näyttää kansalle. Kansahan kunnioitti aikoinaan apostoleja. Tätä kunnioitusta ei seurakunnat eikä papit saa nykyään kansalta. Kun ylläoleva yhteisen omaisuuden jakaminen ei ollenkaan toteudu nykypäivänä, ei edes seurakunnassa. Seurakunnat ovat nykypäivänä tämän alkuseurakunnan ja Jeesuksen mallin irvikuvia.

Aloitus lähti Kuningas Midaksen ja pedon merkin symbolisesta yhteydestä, mutta kyllä tämä aihe näköjään liittyy vahvasti myös omaisuuteen ja uskovien toimivaan yhteyteen. Joka puuttuu täysin.