Taloussokeripussissa on muuntokerroin, jonka mukaan 1 dl sokeria painaa 88 g. Siitähän voi laskea tiheydeksi 880 kg/m³, joten eikö sokerin pitäisi olla vettä kevyempää ja kellua veden pinnalla?
Kuitenkin aina kun kaadan lusikallisen sokeria vesilasiin, sokeri painuu pohjaan. Miten tämä on fysikaalisesti mahdollista? Olen punninnutkin sokerin ja se on tosiaan noin 90 g/dl, joten miksi se painuu lasin pohjaan?
Kuitenkin aina kun kaadan lusikallisen sokeria vesilasiin, sokeri painuu pohjaan. Miten tämä on fysikaalisesti mahdollista? Olen punninnutkin sokerin ja se on tosiaan noin 90 g/dl, joten miksi se painuu lasin pohjaan?
Vastaukset 18
Vanhimmat
Olisiko kyse siitä, että sokerikiteessä on ilmaa? Kun vesi syrjäyttää ilman, kiteen tiheys ylittää veden tiheyden.
Olet samalla varmaan mahdollisesti havainnoinut sen, että sokeri on kiteistä materiaalia? Siitä seuraa, että kiteiden väliin jää ilmaa, mikä vähentää materiaalin tiehyttä.
Jos oletettaisiin, että sokerikiteet olisivat palloja, niin väliin mahtuisi 25 prosenttia ilmaa. Tämä tarkoittaa, että kiteiden materiaalin tiheyden tulisi olla vähintään 1170 kg/m³ ilman että materiaali kelluu.
Muistelen, että sokerin tiheys on luokkaa 1500 kg/m³, joten kiteet menevät pohjaan, olivat ne minkä muotoisia tahansa.
Sokeritoppaahan voisi käyttää verkonpainonakin.. aikansa.
Sokeri sulaa vedessä ja ei siellä kiteitten väälissä mitään ilmaa silloin ole. Kide on kiinteätä ainetta.
Miten tiheys voi olla samaan aikaan 1500 kg ja 880 kg?
Toisekseen en ole eläissäni nähnyt isompia kuin kilon sokeriannoksia yhdessä kohtaa yksikseen. Joten tonnin sokerit ovat urbaaneja.
sokerin sulamislämpötila on noin 186c, joten ei se sula edes kiehuvassa 100 asteisessa vedessä
Aha, kyllä minun kahvissa joka on jotain taskulämmintä, niin ainakin sokeri on aina sulanut. Samoin suussakin vaikka vielä hampaitakin siellä on.
Kaikenlaista tiedemiestä sitä täälläkin löytyy...
Älä viitsi kompeilla. Ymmärrät aivan yhtä hyvin kuin minäkin, että yksittäisen sokerikiteen tiheys voi olla 1500 kg/m³, ja samoista sokerikiteistä koostuneen kidesokerin vain 880 kg/m³.
Kumma, kun et ihmettele, miten pingispallot pystyvät kellumaan, kun sen selluloidin tiheys, josta ne on valmistettu, on 1400 kg/m³.
Lisäksi yksikkö kg/m³ on SI-järjestelmän mukainen tiheyden yksikkö.
Kannattaisi näin lomalla pitkästyneenäkin kaivaa koulukirjat esiin. Niistä selviäisi, että sulaminen ja liukeneminen ovat aivan eri ilmiöitä.
sanos muuta
Niin mutta se liukenee
Ei tiheyttävoi sokerin kohdalla noin yksinkertaisesti päätellä..
Vähän sama asia, jos päättelisit sepelinkuormasta kiven tiheyden olevan kivimassan ja kuorma-auton lavan tilavuuden suhde. Ethän sinä niin tekisi, ethän?
Noin se käy kun kuorma-autokuskit luulevat osaavansa kemiaa. Täällä satuttiin puhumaan sokerista. Sokeria myydään kilon pusseissa. joten mene sinä sepelikuorminesi sinne ojan reunalle takaas.
Mikä on sokeripussin massa, jos se jää veteen heitettynä kellumaan puolittain?
Desilitran paino on tilavuuspaino. Tähän painoon vaikuttaa sokerikiteiden väliin jäävä ilma.
Tilavuuspaino ei ole sama kuin massan todellinen paino. Sulatapa se desilitra sokeria nesteeksi ja mittaa uudelleen sen nesteen tilavuus.
Tämä on sama juttu kuin pitäisi erottaa tilavuusprosentit ja painoprosentit toisistaan.
Nämä eivät ole aineilla yhtä suuria.
Desilitra kiteistä sokeria painaa aivan eri summan kuin desilitra nestemäistä sokeria.
Huomio myös ero palasokerin ja kiteisen jauhesokerin välillä desilitran tilavuudessa.
Saatko edes palasokerista tarkasti yhtä tarkkaa desilitran tilavuutta?
Tuo muuntokerroin on vain ohjeellinen ei täsmällisen tarkka. Sokeri on vettä painavampaa koska vesisokeriliuos sisältää myös mukana olevan veden painon.
Mittaappa kuutiometrin kokoisen jauhesokeri erän ja kuutiometrin tilavuusmääräinen nestesokerin määrän painot.
Saatko samat lukemat?
Helpottaakseni työtäsi voit ottaa punnitusvertailuun LUMEN, kuutiometri lunta painaa aivan eri määrän kuin kuutiometri vettä.
Tässäkin pätee sama asia koska lumi on veden yksi esiintymismuoto.
Lainaan topikkia. Kuinka on mahdollista, että puun tiheys vaihtelee sen ladonnan perusteella? Heittokuutio, pinokuutio ja kiintokuutio poikkeavat tiheydeltään, vaikka kyseessä olisi yhdesta ja samasta puusta tehdyt kuutiot.
Ihan+hyvä+vertaus+tuo+puu.
Painon perusteellahan eri puulajit ovat melkein yhtä hyviä polttopuita. Lämpöarvo on 4 kWh:n luokkaa per kilo. http://www.halkoliiteri.com/?id=587
Kukaan ei vaan taida myydä painon mukaan paitsi ehkä voima- ja lämpölaitoksissa.