Vaikka Suomella onkin 900 000 miehen reservi, on sen varsinaisten asevoimien vahvuus vain 35 000 miestä. Kalusto, jota se voisi yksin tuoda kentälle – 60 taistelulentokonetta ja 250 tankkia ja taisteluajoneuvoa – on tämän kokoiselle maalle vaikuttavaa, mutta ei riittävästi Venäjän iskun kestämiseen.
Naton jäsenyys avaisi Suomelle myös mahdollisuuden yhdenmukaistaa toimintaansa liittolaismaiden joukkojen kanssa.
Suomi jää usein ulkopuoliseksi, kun Nato käy läpi vastauksiaan eri tilanteisiin – etenkin niihin, jotka liittyvät viidennen artiklan valmiussuunnitelmiin.
Olisi Suomen eduksi, jos se voisi Naton jäsenenä ottaa kantaa yhä enemmän Baltiaan ja Pohjoismaihin keskittyvän puolustusliiton toimintaan ja olla mukana sen operaatioiden suunnittelussa.
Naton jäsenyys toisi Suomelle myös säästöjä. Materiaalin käy yhä kalliimmaksi.
Suomella on edessään huomattavia kustannusrajoitteita. Vaikka hallitus onkin päättänyt lisätä puolustusmenoja, on Suomi keskellä lamaa ja pyrkii leikkaamaan lähes 6,5 miljardia dollaria julkisista menoista seuraavan viiden vuoden aikana.
Nato-jäsenyys antaisi Suomen hallitukselle tilaa hengittää ja keskittyä tiettyihin prioriteetteihin, kuten F/A-18 Hornet -hävittäjien korvaamiseen.
Natoon liittyminen ratkaisisi myös Suomen Nato-jäsenyyden ympärillä vellovan epäselvyyden.
Millaista apua Nato antaisi nykytilanteessa Suomelle, mikäli Venäjä ryhtyisi aggressiivisiin toimiin alueella?
Epäselvyys ja Nato-jäsenyyden yllä riippuvat negatiiviset käsitykset luovat Pohjois-Eurooppaan strategisen harmaan alueen, jota Moskovan on helppo hyödyntää. Naton täysjäsenyys poistaisi tämän kitkan.
Suomen ja Ruotsin osallistuminen Naton operaatioihin ja läheiset suhteet moniin sen jäsenvaltioihin johtaisivat nykyiselläänkin siihen, että Naton olisi todennäköisesti ryhdyttävä jonkinlaisiin toimiin Pohjolan auttamiseksi, jos tilanne sitä vaatisi.
Suomen jäsenyydestä olisi etua myös puolustusliitolle. Baltian Nato-liittolaisten puolustaminen on hyvin vaikeaa, ellei Suomi ole mukana laskelmassa.
Kaikki ”järkevät suunnitelmat” vaativat jonkinasteista sotilaallista yhteistyötä Naton ja Suomen välillä.
Suomi Naton jäsenenä parantaisi Baltian maiden turvallisuutta huomattavasti.
Naton jäsenyys avaisi Suomelle myös mahdollisuuden yhdenmukaistaa toimintaansa liittolaismaiden joukkojen kanssa.
Suomi jää usein ulkopuoliseksi, kun Nato käy läpi vastauksiaan eri tilanteisiin – etenkin niihin, jotka liittyvät viidennen artiklan valmiussuunnitelmiin.
Olisi Suomen eduksi, jos se voisi Naton jäsenenä ottaa kantaa yhä enemmän Baltiaan ja Pohjoismaihin keskittyvän puolustusliiton toimintaan ja olla mukana sen operaatioiden suunnittelussa.
Naton jäsenyys toisi Suomelle myös säästöjä. Materiaalin käy yhä kalliimmaksi.
Suomella on edessään huomattavia kustannusrajoitteita. Vaikka hallitus onkin päättänyt lisätä puolustusmenoja, on Suomi keskellä lamaa ja pyrkii leikkaamaan lähes 6,5 miljardia dollaria julkisista menoista seuraavan viiden vuoden aikana.
Nato-jäsenyys antaisi Suomen hallitukselle tilaa hengittää ja keskittyä tiettyihin prioriteetteihin, kuten F/A-18 Hornet -hävittäjien korvaamiseen.
Natoon liittyminen ratkaisisi myös Suomen Nato-jäsenyyden ympärillä vellovan epäselvyyden.
Millaista apua Nato antaisi nykytilanteessa Suomelle, mikäli Venäjä ryhtyisi aggressiivisiin toimiin alueella?
Epäselvyys ja Nato-jäsenyyden yllä riippuvat negatiiviset käsitykset luovat Pohjois-Eurooppaan strategisen harmaan alueen, jota Moskovan on helppo hyödyntää. Naton täysjäsenyys poistaisi tämän kitkan.
Suomen ja Ruotsin osallistuminen Naton operaatioihin ja läheiset suhteet moniin sen jäsenvaltioihin johtaisivat nykyiselläänkin siihen, että Naton olisi todennäköisesti ryhdyttävä jonkinlaisiin toimiin Pohjolan auttamiseksi, jos tilanne sitä vaatisi.
Suomen jäsenyydestä olisi etua myös puolustusliitolle. Baltian Nato-liittolaisten puolustaminen on hyvin vaikeaa, ellei Suomi ole mukana laskelmassa.
Kaikki ”järkevät suunnitelmat” vaativat jonkinasteista sotilaallista yhteistyötä Naton ja Suomen välillä.
Suomi Naton jäsenenä parantaisi Baltian maiden turvallisuutta huomattavasti.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Hyvin sanottu!
Suomen sodanajan asevoimien vahvuus on 230 000 miestä ja naista.
"Nato-jäsenyys antaisi Suomen hallitukselle tilaa hengittää ja keskittyä tiettyihin prioriteetteihin, kuten F/A-18 Hornet -hävittäjien korvaamiseen."
Hävittäjähankinnalle ei ole esteitä nytkään.
Suomi ja Ruotsi ovat Naton erikoisluokan rauhankumppaneina monenlaisessa yhteistoiminnassa myös harjoittelussa.
"Millaista apua Nato antaisi nykytilanteessa Suomelle, mikäli Venäjä ryhtyisi aggressiivisiin toimiin alueella?"
Hyökkäykseen ei ole mitään tarvetta. Suhteet ovat hyvät.
"Suomen jäsenyydestä olisi etua myös puolustusliitolle. Baltian Nato-liittolaisten puolustaminen on hyvin vaikeaa, ellei Suomi ole mukana laskelmassa."
Kriisissä ja sodassa Suomi tarvitsee kaikki voimansa itse.
Täytyy toivoa, että Nato-myönteisyys jatkuu samalla linjalla kuin tähänkin asti. Maailman tilanne on heikompi, kuin on vuosikymmeniin ollut. Kuten historia opettaa, ei ole hyvä olla yksin, kun naapuri sekoilee.
Suomen vahvuus moninkertaistuu liittymällä Naton. Suomi hetkessä pystyy vahvistamaan liittolaisten avulla, ja kun kriisi on ohi, ilman mitään kustannuksia vähentää armeijan vahvuuden. Nimen oman se että saa käyttää liittolaista apua, oman valtavan armeijan joka pystyy ihan varmasti torjua uhkaa, tekee taloudellisesti kannatava Naton jäsenyyttä.