Ateismilla ja autismilla kytkös!

"Mutta asiasta - siis ateismin ja autismin kytköksistä - on todellakin tehty tutkimuksia. Luonnollisesti tutkimus on tehty hyvälaatuisella autismilla, kuten Aspergerin syndroomalla, sillä hyvin vaikea autismi, kuten Kannerin syndrooma, merkitsee syvää kehitysvammaa.

Ja oheinen teksti oli korutonta kertomaan. Ateismilla ja autismilla on hyvin selkeä kytkös, ja kytkös on molempisuuntainen. Autistit ovat normaali-ihmisiä (neurotypaalisia) taipuvampia ateismiin, ja samoin ateistit ovat normaalia useammin autisteja. Vapaa-ajattelijoiden liiton sisäiset riidat ovat varsin samanlaisia kuin aspergerien väliset.

Tekstin mukaan mitä korkeammat pisteet ihminen saa autismitesteissä, sitä todennäköisemmin hän on ateisti. Myös agnostikot ja oman yksityisen uskonnon noudattajat ovat paljon todennäköisemmin autisteja kuin normaaleja."


Lainaus täältä:
http://takkirauta.blogspot.fi/2011/10/ateismi-ja-autismi.html

"Ihmisen normaalitila on hengellisyys. Tämä on asia, jota ei 1800-luvun jälkeen ole haluttu tunnustaa, mutta näin todellakin on: historian aikana joka ainoalla ihmisyhteisöllä ja kansalla on ollut jonkinlainen uskonto, ja anakykloosissa uskonnottomuus ja uskonnosta luopuminen on liittynyt kiinteästi sivilisaation muuttumiseen demokratiasta oklokratiaksi sekä sen romahtamiseen. Uskonnottomuus ei siis merkitse sivilisaation uutta uljasta aamunkoittoa ja huikaisevaa tulevaisuutta, vaan sen iltaruskoa.

Mutta jos ihmisen normaalitila on hengellisyys, niin se näkyy myös geeneissä, ja hengellisyys kulkee käsi kädessä altruistisen ja empaattisen käyttäytymisen kanssa. Ja näin todellakin on: sama genetiikka, joka tekee ihmisistä empaattisia, tekee heistä myös hengellisiä (joskaan ei välttämättä uskonnollisia).

Jos ateistien väite, että jokainen ihminen syntyy ateistina, olisi totta, niin silloin myös ruukinmatruunan väite, että psykopatia on ihmisen normaalitila, olisi myöskin totta. Näin ilmeisesti ei kuitenkaan välttämättä ole; sillä a) syystä b) toisesta enemmistö ihmisistä on tavalla tai toisella hengellisiä/uskonnollisia ja varsinaisia ateisteja on hyvin vähän, noin 2% populaatiosta - ja myöskin enemmistö ihmisistä ei ole psykopaatteja tai p*skiaisia.

Mutta asialla on myös kääntöpuoli, ja se ei ole suinkaan tunnevammaisuus vaan tunnesokeus. Autismilla ja ateismilla on hyvin vahva korrelaatio - enemmistö autisteista on ateisteja, Psychology Today kysyy, että johtaako autismi ateismiin? Ensimmäisenä tämän huomion havaitsi kontroversiaalinen Vox Day vuonna 2007, mutta asiaa on tutkittu vakavasti sen jälkeen."

Lainaus täältä:http://takkirauta.blogspot.fi/2012/08/ateismi-ja-autismi-osa-iii.html

"Ruukinmatruuna on todennut useasti, että ns. elämän suuret kysymykset - joita neurotypaaliset ihmiset miettivät useasti - ovat autisteille täysin käsittämättömiä. Mistä olemme tulleet? Miksi ylipäänsä olemme olemassa? Mitä kuoleman jälkeen? Mikä elämässä on tärkeää? Mikä on kaiken perimmäinen substanssi? Mikä on elämän tarkoitus? Mikä on hyvä elämä? Mikä on kaiken tarkoitus, alkuperä ja päämäärä? Jotta millään olisi mitään tarkoitusta. kokonaisuudella täytyy olla jokin tarkoitus. Jotta kokonaisuudella olisi mielekäs tarkoitus tällä hetkellä, sillä täytyy myös olla tarkoituksellinen alku ja päämäärä. Jos luomakunnalla ei ole tarkoituksellista alkua ja jos sen ainoa tarkoitus on sen väistämätön loppu, niin kaikki mitä me sillä välillä teemme, on todellakin turhuuksien turhuutta. [Josta eksistentialismi kaikkine lieveilmiöineen.]

Neurotypaaliselle ihmiselle, "normaali-ihmiselle" nuo ovat todella elämää suurempia kysymyksiä, kun taas autistille ne ovat täysin järjettömiä. Kysyttäessä "mikä on elämän tarkoitus" autisti vastaa "mikä on kiven tarkoitus", ikäänkuin hän ei käsittäisi teleologiaa lainkaan. Richard Dawkinsin toteamus kysymys "miksi?" on täysin mieletön voisi olla kenen tahansa autistin kysymys: autisti toteaa "maailma nyt on sellainen kuin se on" [ja sillä sipuli]. Ja Richard Dawkins täyttää autismin kriteerit. Autistin maailma on usein mustavalkoinen - autisti ei näe mitään aste-eroja, aivan samoin kuin hänen on vaikeaa tai mahdotonta hahmottaa tunteita. Siksi hänelle nuo kysymykset ovat järjettömiä.

Miksi sitten neurotypaalisuus, ei autismi, on ihmisen vallitseva tilanne ja miksi uskonnollisuus on ihmisen normitila, ei ateismi? Siksi, että molemmista on selkeästi etua lisääntymisen ja jälkeläisten saamisen kannalta. Ateistit pääsääntöisesti joko jäävät kokonaan lapsettomiksi tai saavat vähän jälkeläisiä. Uskovaisilla on isot lapsilaumat. Uskonnollisuus kontribuoi syvästi lisääntymisen ja maan täyttämisen kanssa.

Tulevaisuus ei kuulu fiksuimmille. Tulevaisuus kuuluu hurskaimmille. Tämän ymmärtäminen tuntuu fiksuille ihmisille olevan erityisen vaikeaa. Tämä on myös syy, miksi ateismi on anakykloosissa aina romahtavan ja tuhoutuvan sivilisaation merkki - ei dynaamisen ja nousevan - ja miksi ateismin ilosanoman julistaminen nenteille on kaivoon kannettua vettä."