Väitetään että vasta 1970-luvun alussa iski rock-aalto ensimmäisen kerran pohjolaan.
Kovin nimi oli Albert Järvinen.
Kovin nimi oli Albert Järvinen.
Milloin rock-musiikki saapui Suomeen?
plion
15150
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Ensimmäinen rock-aalto iski Suomeen 1950-luvun lopulla.
Toinen 1960-luvulla.
Albert Järvinen oli kolmannen polven taituri. Albert opetteli soittamaan levyjen lisäksi 1960-lopulla Natsalla käymällä ja vasta armeijassa mokattuaan.
Ikuinen Hanuri kansa. Siis ei rock ole saapunut suomeen milloinkaan. Vlassi, Polkka ja Tango.
Ei ole nähty eikä kuultu vieläkään. Kaihoisa slaavilainen kansanmusiikki soi.
Kaikki meni ja vielä jäikin, kirves ja murhe, elämän valttikortit.
Vasta 2000-luvulla. Suomen ainoa oikea rokkari lienee vieläkin Ari Koivunen.
..kyllä se oli Rauli Bading somerjoki ja Hurricanes! Jussi Raitinen ja boys toivat laimennettua rokkia...
Rock-Jerry sen toi -59
Rock-Jerry, Jorma Kalenius...
Jorma Kalenius oli myös maan ensimmäinen rock-sähköbasisti. Ennen Kaleniusta basistit soittivat rockia läskibassolla Bill Haleyn ja Elviksen bändien tyyliin. Hyvää menoa sekin oli, koska keikkapaikat olivat pienempiä klubeja, joissa jengi jorasi (jiveä), eikä tarvittu valtavia äänentoistolaitteita.
Kun Rock-Jerry ja Kalenius vetivät rockia, Raittisen veljekset lauloivat vielä duettona Banjo-Boyta. Heilläkin oli sittemmin oli oikeaa menoa, varsinkin keikoilla.
Rock oli alussa kaupunkilaisnuorten vaihtoehtoista musiikkia, jota soitettiin pienillä klubeilla ja koulubileissä. Maaseutuyleisö veti tanssilavoilla tangoa silmät ummessa pitkään, eivätkä levy-yhtiöt haistaneet rockissa mitään tulevaisuutta. Sitä pidettiin ohimenevänä ilmiönä.
Remu muuten lauloi vielä kirkkokuorossa 1950-luvulla... ;)
Nykyisillä 75 vuotiailla oli 80-luvun alussa kotonaan alkuperäisiä Pat Boonen levyjä jotka kuulemma 50-luvun lopussa kova sana ja se inkkari kappale oli hitti täällä.
Samoin myös Suomessa Shadows ja rautalanka.Merkkasi kai hiukan oppikoulua ja oppineisuutta.Muut ikäluokan kaverit tangoa tai jopa jenkkaa kun niillä lähinnä pääsi lavalla liki.
Spedellä oli juttu tästä.
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/09/27/bill-haley-villitsi-erottajalla-1956
Kyllä rock rantautui Suomeen vasta -60/70 lukujen vaihteessa,sitä ennen se oli
kuriositeettina levy-yhtiöitten tuotannossa.Tuon ajan medioissa rokkia olivat Markku Aro,Danny,Kirka ja jopa Tapani Kansa ym. toimijat jotka covereillaan eli
käännöshiteillään pasteerasivat maamme hittitaivaan alla.
On rohkeata väittää että ensimmäisen kerran Pohjolaan sillä Ruotsin kohdalla tuo
pitää hyvinkin paikkansa mutta Suomi oli tuolloinkin parikyt vuotta länsinaapuria
jäljessä kuten nykyisessäkin rock Pohjolassa joten yritetään sinnitellä :)
Eihän joku Jussi & the Boys ollut kuin opeteltu maneeri amerikkalaisesta esiku-
vastaan lauluja ja jäykkiä liikkeitään myöden.
Mutta -70 luvun progerock ansaitsee kyllä paikkansa suomalaisessa musiikki-
kentässä ja se elää yhä uusien,varsin taitavien musikanttiemme käsissä :)
Totta, aiemmat rock-yritelmät oli kömpelöä matkimista. Kunnon pitkätukka-proge, Pressa ja Wigwam, ne oli vasta autenttista rokkia.
Pitkätukkaproge rock n rollia... Hoh hoijaa... ;)
Kyllä M.A. Numminen oli undergroundin etulinjassa jo 1960-l. puolivälissä, aivanpa maailman mittakaavassa.