Näin Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö etenee

Näin Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö etenee
Suomen ja Ruotsin puolustusministerit tapasivat tiistaina Suomessa. Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist pitää mahdollisena, että tulevaisuudessa jopa ulko- ja turvallisuuspolitiikka hoidetaan maiden kesken yhteistyössä.
Suomi ja Ruotsi ilmoittivat viime keväänä tiivistävänsä sotilaallista yhteistyötä. Yhteistyön tiivistys koskee rauhanajan lisäksi myös sotatilannetta.

Yhteistyön tiivistyminen on edennyt vauhdilla. Suomen puolustusministerin Jussi Niinistön (ps) mukaan tällä hetkellä esimerkiksi ilmavoimien kesken yhteistyö on lähes viikoittaista. Tarkoitus on lisätä aktiivisempaa yhteistyötä myös maa- ja merivoimiin.

Yhteisten sotaharjoitusten lisäksi yhteistyön tiivistyminen näkyy myös esimerkiksi siinä, että Suomi on muuttamassa lainsäädäntöään. Lausuntokierroksella olevan lakimuutoksen myötä Suomi voisi antaa ja vastaanottaa apua kansainvälisessä kriisitilanteessa.

Nykyisin Suomen laki kieltää sotilaallisen auttamisen. Esimerkiksi Pariisin terrori-iskujen jälkeen Suomi ei voinut antaa sotilaallisia turvatakuita Ranskalle, vaikka Ranska niitä pyysi.

- Lainsäädännön muutostarpeet nousivat esiin myös lokakuussa 2014, kun Ruotsi havaitsi vedenalaista toimintaa aluevesillään. Suomen lainsäädäntö asetti kuitenkin rajoituksia, millaista apua Suomi olisi voinut antaa, jos Ruotsi olisi sitä pyytänyt. Siksi lainsäädännön uudistuksella voidaan lujittaa myös Suomen ja Ruotsin välistä puolustusyhteistyötä, Niinistö sanoi tiistaina.
Jopa ulkopolitiikkaa

Niinistö ja Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist puhuivat tiistaina Hanasaaren ruotsalais-suomalaisen kulttuurikeskuksen järjestämässä yleisötilaisuudessa.

Ei ole yllätys, että Venäjän uhka Itämerellä nousi suureksi puheenaiheeksi. Nato-yhteistyön lisäksi tapetilla olivat odotetusti myös Suomen ja Ruotsin tiivistyvät suhteet.

Hultqvistin mukaan tiivistyminen voisi ennen pitkää johtaa viranomaisvaihdon lisäksi jopa ulko- ja turvallisuuspolitiikan tiivistymiseen maiden välillä.

Niinistö oli sanoissaan varovaisempi.

- Tästä emme keskustelleet. Tämä oli oikeastaan hänen oma avauksensa. Totta kai Suomi ja Ruotsi ovat molemmat sotilaallisesti liittoutumattomia maita, mutta olemme EU-maita. Olemme Naton kumppanimaita, itse asiassa Naton kehittyneen kumppanuuden, EOP-ohjelman, puitteissa. Meillä on jo sinänsä paljon yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ja varmasti tulemme tekemään ulkopolitiikan saralla yhteistyötä, Niinistö sanoi Iltalehdelle.
Suomen ja Ruotsin tiivistyvien suhteiden lisäksi esille nousi myös yhteistyö Naton kanssa.

Suomi ja Ruotsi kuuluvat Naton niin sanottuun EOP-ohjelmaan eli "tehostetun mahdollisuuksien ohjelmaan".
il

Nyt on sellainen vaihe menossa, että harjoittelemme yhdessä, teemme hankintoja yhdessä tulevaisuudessa. Harrastamme monenlaista erilaista yhteistyömuotoa. Syvennämme luottamusta. Ei sitä voi todellakaan pitää poissuljettuna, etteikö joskus tulevaisuudessa häämöttäisi jonkinlainen valtiosopimus, jos Suomen poliittiset päättäjät ja kansa niin tahtovat, Niinistö pohtii.