Rap musiikki kehitettiin tyhmentämään

Juuri näin. Musiikista ja rapista ei pidä puhua keskenään.

Paskat riimit rumpukoneen tahdissa,sitten pöllitään joltain oikeelta artistilta kertosäe ja otetaan joku pissaliisa sitä ulvomaan.Siinä sitä on Suomi-räpin syvin olemus.

Humppa on oikeeta musiikkia ja elämän toveri paras kappale.

Minä uskoin parikymppisenä että tulevaisuuden nuorten musiikki ei voi olla minulle niin ärsyttävää, kuin mitä vanhemmat inhosivat aikanaan. Tiedättehän kun aikoinaaan vanhempien mielestä vaikka Beatles, Rollarit ja Elvis olivat "kauheaa mölyä ja huutoa" jne. Katsoin että sellaista mitä inhoaisin syvästi, ei voi tulla koska minulla on niin laaja musiikki maku musiikin suhteen.
Mutta ne perkeleen (n-sana)t menivät keksimään rapin! Se on vastenmielistä. Se on puolimusiikkia, siinä on rytmi mutta ei melodioita, tai on siinä joskus jotain äärimmäisen yksinkertaisia melodioita, sellaisia lastentarhan lällätys tasoisia.
Kai se on joku luonnon laki että näin käy joka sukupolvelle? Mielestäni musiikin taso on laskenut -70 luvun jälkeen tasaisesti, popmusiikin ollessa nykyisin suurimmalta osalta täyttä paskaa.
Olen 45 vuotias, ja -80 luvun alun heavy-villitys vei mukanaan. Ostin uutena Metallican Ride the lightning vinyylin, se kolahti tosissaan, mitään niin raskasta ja synkkää ei oltu aikaisemmin kuultu. Slayerin eka ja Mercyful Faten Don`t break the oath sekä Melissa olivat myös suosikkejani. Juice, Leevi ja Hassisen kone olivat jo aikaisemmin suosikkejani, kuten myös Sex pistolsin Never mind the bollocks. Noita levyjä tulee vieläkin toisinaan kuunneltua, hyviä ovat edelleen. Doorsia, Rollareita ja Beatlesia unohtamatta.

Kyllä kun kuuntelee esim. 70-luvun biisejä,niin silloin osattiin oikeasti laulaa ja stemmalaulut aivan mahtavia.

Rap on ykksinkertaisten ihmisten musiikkkia. Ihan sama jos niiden hölötyksessä on viesti, mutta musiikkia tuo ei ole.

Nykymusiikki on pitkälti 2,5 minuuttia pelkkää paskaa. Oli se rappia tai rockia. Kukaan ei uskalla tai osaa tehdä sitä omilla ehdoillaan, jolloin siitä tulee tekijänsä näköistä ja kuuloista. Tuottaminen on vienyt musiikista ilon ja luovuuden. Vaikka voisi muuta luulla.
Itse rapista voisin sanoa, että olette pitkälti oikeassa mustavalkoisuudessanne. Se on yleisesti ottaen juurikin noin. Syy on jatkuvan apinoinnin jossa samat biitit kopioidaan seuraavan staran käyttöön. He kuulostavat ja näyttävät samalta. Ja kun tämä toistuu satoja kertoja peräkkäin, on asia jo täysin pilattu. Sanoitukset ovat yleisesti kuin 2-vuotiaan suusta.
Toki joukkoon mahtuu poikkeuksiakin. Jotkut levyt ovat lyriikoiltaan ja toteutukseltaan todella loistavia. Tunnelma ja sanat kohtaavat.
Eikös siitä ole musiikissa kysymys?
Jos te ette musiikkityylistä pidä, ei se tarkoita koko genren olevan kelvoton.
se tarkoittaa vain omaa kapeakatseisuuttanne.

Ja cheekiä en laske rappigenreen ollenkaan. Sen genre on välissä putte-possu ja pellehermanni.
Elastisella vanhassa tuotannossa on jopa rappiin viittavia biisejä.

räpistä siinä missä muustakin jos tykkään biisistä vaikka perusmusamaku heiluu proge rock heavy linjalla
https://www.youtube.com/watch?v=6bdr_2IAJWU
Bush Knocked down the Twin Towers (911) - Immortal Technique Mos DEF

Paljon puhuvia kuvia:

http://s6.postimg.org/mygvam44h/That_s_Entertainment.jpg

http://s6.postimg.org/c05lsffj5/rappers.jpg