Kun nyt tuo traktorimarssi Senaatille tapahtui, tuli mieleeni eittämättä aika kun elin pientilalla vanhempieni kanssa, he tekivät raskasta työtä ja käsivoimin ja karat mukaan heti kun jotakin jaksoivat tehdä. Olin naapurin sokerijuurikasta harventamassa monena kesänä, kuten myös perunan nostossa koulupäivän jälkeen.
Elimme kuitenkin, ruokaa oli ja muussa piti tinkiä, eipä ostettu koneita, ei vaatteita, nekin nimittäin ommeltiin itse kotona.
Sitten ajettiin alas nämä pientilat ja mentiin suuriin yksiköihin. Ei sinne palkata ihmisiä juurikaan töihin, ostetaan kalliitta koneita ja lisää maita kun vain suinkin on lain edellyttämällä tavalla ostettavissa halpakorkoisin lainoin ja eduin. Siis näillä ei ole käteistä rahaa kun se heti sijoitetaan, tämä närästää maanviljelijöitä, kuten Eu:n määräykset, ns. paperityöt. Pitää kirjata ylös tilalla tapahtuneet asiat kaikki.
Minusta noilla suurtiloilla pitäisi erottaa ensin kaksi asiaa toisistaan. Viljelytila on tänä päivänä yritys ja siitä pitää tehdä kirjanpito, mutta sitten on se perhe ja sen talous, niitä ei pidä sotkea yhteen. Tilan tuloista maksetaan palkka isännälle ja emännälle ja sen tulon mukaan he laittavat kotinsa ja perheensä kulut, kuten muutkin ihmiset. Silloin heillä on sitä rahaa kun raha käytetään ensin palkanmaksuun ja sitten vasta yrityksen investointeihin ja kasvattamiseen. Ja se tärkein asia Suomessa puuttuu lähes jokaiselta yritykseltä, yritykset eivät osaa säästää tulevien varalle, vaan kaikki käytetään, hullun touhua tuollainen on.
Kyllä traktorit kestävät pitkäänkin oikeanlaista ja huollettua käyttöä, taitaa vain olla että vaihtoa suoritetaan verotuksen poistojen vuoksi.
Minusta perusasiat ovat nyt hajallaan, ei tukirahat siinä auta.
Asiat ovat nyt varmasti monella kuten viljelijät sanovat, pussi on tyhjä, mutta siihen on perustavampi syy.
Maatalousväki oppi erään tietyn ajan aikana aivan liikaa näihin tukirahojen kautta elämiseen ja unohdettiin, että siitä tuloksesta laitetaan säästöön ihan jokainen sellainen vuosi, kun tulosta jää tulevien vaikeimpien aikojen yli pääsemiseen. Ei maatalous ole ainoa yritys, joka näin on elänyt, kyllä se lähestulkoon on joka alalla.
Joten ei yhtä äkkistä alennusta voida tehdä, mutta samoin kun mennään ensiasunnon verotuksessa, askele ja vuosi kerrallaan vähennetään ja näin ihmiset oppivat hoitamaan asioitaan tältä osin.
Tottahan se kirpaisee ja huudetaan suureen ääneen, mutta näillä tukirahoillakin on rajansa ja se on tullut eteen.
Ne tukirahat eivät ole mistään ilmasta tulleita, kyllä se työtä tekevä kansa maksaa veroina yhteiskunnalle. Viheliäisintä on , että isotuloiset karkaavat verotusta karkuun ja omalta osaltaan aiheuttavat tätä katastrofia, samoin heille on suotu etuuksia, kun tulo kasvaa heidän veroprosenttinsa ei enää kasva ja lisäksi käyttävät erilaisia kikkailuja verotuksen pienentämiseen.
En sano tätä katkeruudesta, mutta elämäni ohjeena on aina ollut oikeudenmukaisuus ja rehellisyys, nämä asiat ovat kadoksissa aika lailla.
On myös asia, joka meillä kaikilla on sama, vuorokausia on ihan yhtä pitkä, joten sen perusteella että joku saisi aikaan enemmän ei voi tuloja jakaa,
Elimme kuitenkin, ruokaa oli ja muussa piti tinkiä, eipä ostettu koneita, ei vaatteita, nekin nimittäin ommeltiin itse kotona.
Sitten ajettiin alas nämä pientilat ja mentiin suuriin yksiköihin. Ei sinne palkata ihmisiä juurikaan töihin, ostetaan kalliitta koneita ja lisää maita kun vain suinkin on lain edellyttämällä tavalla ostettavissa halpakorkoisin lainoin ja eduin. Siis näillä ei ole käteistä rahaa kun se heti sijoitetaan, tämä närästää maanviljelijöitä, kuten Eu:n määräykset, ns. paperityöt. Pitää kirjata ylös tilalla tapahtuneet asiat kaikki.
Minusta noilla suurtiloilla pitäisi erottaa ensin kaksi asiaa toisistaan. Viljelytila on tänä päivänä yritys ja siitä pitää tehdä kirjanpito, mutta sitten on se perhe ja sen talous, niitä ei pidä sotkea yhteen. Tilan tuloista maksetaan palkka isännälle ja emännälle ja sen tulon mukaan he laittavat kotinsa ja perheensä kulut, kuten muutkin ihmiset. Silloin heillä on sitä rahaa kun raha käytetään ensin palkanmaksuun ja sitten vasta yrityksen investointeihin ja kasvattamiseen. Ja se tärkein asia Suomessa puuttuu lähes jokaiselta yritykseltä, yritykset eivät osaa säästää tulevien varalle, vaan kaikki käytetään, hullun touhua tuollainen on.
Kyllä traktorit kestävät pitkäänkin oikeanlaista ja huollettua käyttöä, taitaa vain olla että vaihtoa suoritetaan verotuksen poistojen vuoksi.
Minusta perusasiat ovat nyt hajallaan, ei tukirahat siinä auta.
Asiat ovat nyt varmasti monella kuten viljelijät sanovat, pussi on tyhjä, mutta siihen on perustavampi syy.
Maatalousväki oppi erään tietyn ajan aikana aivan liikaa näihin tukirahojen kautta elämiseen ja unohdettiin, että siitä tuloksesta laitetaan säästöön ihan jokainen sellainen vuosi, kun tulosta jää tulevien vaikeimpien aikojen yli pääsemiseen. Ei maatalous ole ainoa yritys, joka näin on elänyt, kyllä se lähestulkoon on joka alalla.
Joten ei yhtä äkkistä alennusta voida tehdä, mutta samoin kun mennään ensiasunnon verotuksessa, askele ja vuosi kerrallaan vähennetään ja näin ihmiset oppivat hoitamaan asioitaan tältä osin.
Tottahan se kirpaisee ja huudetaan suureen ääneen, mutta näillä tukirahoillakin on rajansa ja se on tullut eteen.
Ne tukirahat eivät ole mistään ilmasta tulleita, kyllä se työtä tekevä kansa maksaa veroina yhteiskunnalle. Viheliäisintä on , että isotuloiset karkaavat verotusta karkuun ja omalta osaltaan aiheuttavat tätä katastrofia, samoin heille on suotu etuuksia, kun tulo kasvaa heidän veroprosenttinsa ei enää kasva ja lisäksi käyttävät erilaisia kikkailuja verotuksen pienentämiseen.
En sano tätä katkeruudesta, mutta elämäni ohjeena on aina ollut oikeudenmukaisuus ja rehellisyys, nämä asiat ovat kadoksissa aika lailla.
On myös asia, joka meillä kaikilla on sama, vuorokausia on ihan yhtä pitkä, joten sen perusteella että joku saisi aikaan enemmän ei voi tuloja jakaa,
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.