Onko neito-piispa sortunut itse myös joksus pääsiäiskirkkoviineihin aivan liian kanssa.
Mutta puhuu se piispa asiaakin- lue alempaa artikkelin tekstiä jos puhuu itsestään puhuu muistakin ilmiöistä yhteiskunnassamme!
------------------------------------------------------------------------------------------
http://www.hs.fi/sunnuntai/a1457671849263
Piispa Irja Askola: Suomalaiset ovat sortuneet kollektiiviseen syntiin
Helsingin piispa tunnetaan armon airueena. Nyt hän puhuu kuolemansynneistä – koska elämme niin poikkeuksellisia aikoja.
Sunnuntai 13.3.2016 2:00 Päivitetty: 13.3.2016 7:41
Marko Junkkari HS
On aika puhua synnistä, Helsingin piispa Irja Askola sanoo.
Eikä mistä tahansa pikku filungeista, vaan kaikkein pahimmista: ylpeydestä, kateudesta, vihasta, laiskuudesta, ahneudesta, ylensyönnistä ja himosta.
Ne ovat ne seitsemän kuolemansyntiä. Ja niihin me suomalaiset olemme Askolan mukaan sortuneet. Minä, sinä, me kaikki.
Askola puhuu kollektiivisesta synnistä, joka vie Suomea väärään suuntaan.
Ihmiset kaivautuvat omiin poteroihinsa ja seurustelevat vain samanmielisten kanssa. Sosiaalinen pääoma rapautuu, kun ihmiset eivät enää tunnista toistensa todellisuutta. Uskotaan, että oman kuplan totuus on paras totuus. Se on vääränlaista ylpeyttä.
Ylpeys on kuolemansyntien listalla ensimmäisenä, se on synneistä pahin. Se tuottaa ylimielisyyttä.
”Jos meillä ei ole mitään yhteistä koodistoa ymmärtää toinen toistamme, niin se on vaarallista. Se romuttaa yhteisöllisyyden”, Askola sanoo.
Asenteet kovenevat, pelko lisääntyy. Pelko eristää ihmisiä entisestään.
”Yhteiskunnan hyvinvointi tarkoittaa hengittävää yhteisöä, jossa ymmärrämme toinen toisemme hyvinvointia ja pahoinvointia. Kiinnostumme toistemme tarinoista. Toista ihmistä ei kuule ja näe, jos menee poteroon.”
>>> Tuloksena on kateutta ja vihaa – kuolemansynnit numero kaksi ja kolme. Todisteet tästä löytyvät päivittäin internetin keskustelupalstoilta.
^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^
Piispa Irja Askola ei ole aiemmin juurikaan puhunut synnistä. Ehkä siksi hän on varustautunut haastatteluun lunttilapulla. Siihen on listattu seitsemän kuolemansyntiä.
”Yleensä minut tunnetaan armon airueena, ei niinkään synnin julistajana”, Askola naurahtaa.
Tosiaan, ”Jumalan armo” löytyy lähes kaikista hänen saarnoistaan.
Armo on lohdullinen ajatus – ainakin jos tulkitsee sen Jumalan ansaitsemattomana suosiona, joka ei sinänsä riipu ihmisen omista tekemisistä. Piispanvihkimysmessussa vuonna 2010 Askola puhui Jumalan armollisuudesta, joka toimii ”rajoituksetta ja pienintäkään ehtoa asettamatta”. Jumala ei siis vaadi liikoja.
Synti on vähän mutkikkaampi juttu.
Se on yksi kristinuskon peruskäsitteistä. Silti nykyisin papit eivät juuri puhu synnistä. Askolan mukaan se johtuu siitä, että aikaisemmin kirkko tarpeettomasti pelotteli ja osoitteli ihmisiä. ”Minun ikäluokkani muistaa rippikouluaikoja, jolloin synnit olivat tekemislistoja: varoiteltiin tupakasta, tanssista ja teatterista.”
Teologien mukaan synti on syy, pahat teot seuraus. Jeesus sanoo Raamatussa synnin olevan sitä, että ihmiset eivät usko häneen eivätkä rakasta lähimmäisiään. Jos ei ole uskoa, niin ihminen sortuu tekemään väärin. Askola siteeraa uskonpuhdistaja Martti Lutheria, luterilaisen kirkon oppi-isää. ”Hän sanoi, että synti on sitä, mikä erottaa meidät Jumalasta ja toinen toisistamme.”
Mitä se tarkoittaa?
>>> Askolan mukaan Luther tarkoitti Jumalasta erottamisella sitä, että mikään ei ole enää pyhää. Ihmiseltä katoaa nöyryys elämän edessä. Omasta menestymisestä tulee tärkeintä.
Toisista ihmisistä eroon joutuminen tarkoittaa yksilöiden eristäytymistä. Mutta myös sitä, että maiden rajoille rakennetaan taas uusia aitoja. Rajat nousevat myös sosiaaliluokkien välille.
”Kun käyn aamupäivällä Lauttasaaressa ja iltapäivällä Vuosaaressa, niin etäisyys tuntuu valtavalta. Tuntuu kuin olisin matkustanut Euroopan läpi.”
Askolan mukaan arjen todellisuudesta kannattaisi kuunnella päiväkotien ohjaajia ja koulujen opettajia.
”Mitä merkitsee lapselle, että hän ei voi harrastaa mitään, kun jalkapallo- ja jääkiekkoseurojen maksut ovat niin korkeita. Tai perheellä ei ole autoa, ja vaikka olisikin, niin vanhemmat eivät ole ajokunnossa lauantaiaamuna.”
Askola saa paljon sähköpostia, joissa ihmiset kertovat vaikeista elämäntilanteistaan. Eräässä viestissä epätoivoinen äiti kertoo menettäneensä työnsä. Aviomies oli lähtenyt. Hän joutuu nyt valitsemaan, onko varaa ostaa lapselle aamiaisjugurttia vai itselleen verenpainelääkkeitä.
Kirjeen lopuksi äiti toteaa: silti piispa vain hyysää maahanmuuttajia.
”Näen tämän ja ymmärrän. Moni ihminen kokee, että hänen hädästään ei kukaan välitä, hänen kertomustaan ei kukaan kuule. Siitä syntyy vihaa ja katkeruutta. Mutta on väärin asettaa vastakkain turvapaikanhakijoita ja irtisanottuja ihmisiä.”
Irja
Mutta puhuu se piispa asiaakin- lue alempaa artikkelin tekstiä jos puhuu itsestään puhuu muistakin ilmiöistä yhteiskunnassamme!
------------------------------------------------------------------------------------------
http://www.hs.fi/sunnuntai/a1457671849263
Piispa Irja Askola: Suomalaiset ovat sortuneet kollektiiviseen syntiin
Helsingin piispa tunnetaan armon airueena. Nyt hän puhuu kuolemansynneistä – koska elämme niin poikkeuksellisia aikoja.
Sunnuntai 13.3.2016 2:00 Päivitetty: 13.3.2016 7:41
Marko Junkkari HS
On aika puhua synnistä, Helsingin piispa Irja Askola sanoo.
Eikä mistä tahansa pikku filungeista, vaan kaikkein pahimmista: ylpeydestä, kateudesta, vihasta, laiskuudesta, ahneudesta, ylensyönnistä ja himosta.
Ne ovat ne seitsemän kuolemansyntiä. Ja niihin me suomalaiset olemme Askolan mukaan sortuneet. Minä, sinä, me kaikki.
Askola puhuu kollektiivisesta synnistä, joka vie Suomea väärään suuntaan.
Ihmiset kaivautuvat omiin poteroihinsa ja seurustelevat vain samanmielisten kanssa. Sosiaalinen pääoma rapautuu, kun ihmiset eivät enää tunnista toistensa todellisuutta. Uskotaan, että oman kuplan totuus on paras totuus. Se on vääränlaista ylpeyttä.
Ylpeys on kuolemansyntien listalla ensimmäisenä, se on synneistä pahin. Se tuottaa ylimielisyyttä.
”Jos meillä ei ole mitään yhteistä koodistoa ymmärtää toinen toistamme, niin se on vaarallista. Se romuttaa yhteisöllisyyden”, Askola sanoo.
Asenteet kovenevat, pelko lisääntyy. Pelko eristää ihmisiä entisestään.
”Yhteiskunnan hyvinvointi tarkoittaa hengittävää yhteisöä, jossa ymmärrämme toinen toisemme hyvinvointia ja pahoinvointia. Kiinnostumme toistemme tarinoista. Toista ihmistä ei kuule ja näe, jos menee poteroon.”
>>> Tuloksena on kateutta ja vihaa – kuolemansynnit numero kaksi ja kolme. Todisteet tästä löytyvät päivittäin internetin keskustelupalstoilta.
^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^
Piispa Irja Askola ei ole aiemmin juurikaan puhunut synnistä. Ehkä siksi hän on varustautunut haastatteluun lunttilapulla. Siihen on listattu seitsemän kuolemansyntiä.
”Yleensä minut tunnetaan armon airueena, ei niinkään synnin julistajana”, Askola naurahtaa.
Tosiaan, ”Jumalan armo” löytyy lähes kaikista hänen saarnoistaan.
Armo on lohdullinen ajatus – ainakin jos tulkitsee sen Jumalan ansaitsemattomana suosiona, joka ei sinänsä riipu ihmisen omista tekemisistä. Piispanvihkimysmessussa vuonna 2010 Askola puhui Jumalan armollisuudesta, joka toimii ”rajoituksetta ja pienintäkään ehtoa asettamatta”. Jumala ei siis vaadi liikoja.
Synti on vähän mutkikkaampi juttu.
Se on yksi kristinuskon peruskäsitteistä. Silti nykyisin papit eivät juuri puhu synnistä. Askolan mukaan se johtuu siitä, että aikaisemmin kirkko tarpeettomasti pelotteli ja osoitteli ihmisiä. ”Minun ikäluokkani muistaa rippikouluaikoja, jolloin synnit olivat tekemislistoja: varoiteltiin tupakasta, tanssista ja teatterista.”
Teologien mukaan synti on syy, pahat teot seuraus. Jeesus sanoo Raamatussa synnin olevan sitä, että ihmiset eivät usko häneen eivätkä rakasta lähimmäisiään. Jos ei ole uskoa, niin ihminen sortuu tekemään väärin. Askola siteeraa uskonpuhdistaja Martti Lutheria, luterilaisen kirkon oppi-isää. ”Hän sanoi, että synti on sitä, mikä erottaa meidät Jumalasta ja toinen toisistamme.”
Mitä se tarkoittaa?
>>> Askolan mukaan Luther tarkoitti Jumalasta erottamisella sitä, että mikään ei ole enää pyhää. Ihmiseltä katoaa nöyryys elämän edessä. Omasta menestymisestä tulee tärkeintä.
Toisista ihmisistä eroon joutuminen tarkoittaa yksilöiden eristäytymistä. Mutta myös sitä, että maiden rajoille rakennetaan taas uusia aitoja. Rajat nousevat myös sosiaaliluokkien välille.
”Kun käyn aamupäivällä Lauttasaaressa ja iltapäivällä Vuosaaressa, niin etäisyys tuntuu valtavalta. Tuntuu kuin olisin matkustanut Euroopan läpi.”
Askolan mukaan arjen todellisuudesta kannattaisi kuunnella päiväkotien ohjaajia ja koulujen opettajia.
”Mitä merkitsee lapselle, että hän ei voi harrastaa mitään, kun jalkapallo- ja jääkiekkoseurojen maksut ovat niin korkeita. Tai perheellä ei ole autoa, ja vaikka olisikin, niin vanhemmat eivät ole ajokunnossa lauantaiaamuna.”
Askola saa paljon sähköpostia, joissa ihmiset kertovat vaikeista elämäntilanteistaan. Eräässä viestissä epätoivoinen äiti kertoo menettäneensä työnsä. Aviomies oli lähtenyt. Hän joutuu nyt valitsemaan, onko varaa ostaa lapselle aamiaisjugurttia vai itselleen verenpainelääkkeitä.
Kirjeen lopuksi äiti toteaa: silti piispa vain hyysää maahanmuuttajia.
”Näen tämän ja ymmärrän. Moni ihminen kokee, että hänen hädästään ei kukaan välitä, hänen kertomustaan ei kukaan kuule. Siitä syntyy vihaa ja katkeruutta. Mutta on väärin asettaa vastakkain turvapaikanhakijoita ja irtisanottuja ihmisiä.”
Irja
Vastaukset 12
Vanhimmat
"Papit saarnaa syntiä vastaan, ne on tuomareita hurmiossa..."
http://www.mikkoalatalo.net/index.php?option=com_content&task=view&id=214&Itemid=95
Askola on maanpäällisen helvetin enkeli! Eli musta enkeli joka vie ihmistä harhaan yhdessä arkkisaatana Mäkisen kanssa, molemmat kaveeraa suuren saatanan Islamin kanssa!
Siitä ei hyvää seuraa koska msulimeilla on tapana irrotella päitä kun pääsevät niskanpäälle.
Ote edellisestä HS:n artikkelin kohdasta vielä:
....
_ ”Kun käyn aamupäivällä Lauttasaaressa ja iltapäivällä Vuosaaressa, niin etäisyys tuntuu valtavalta. Tuntuu kuin olisin matkustanut Euroopan läpi.”
Askolan mukaan arjen todellisuudesta kannattaisi kuunnella päiväkotien ohjaajia ja koulujen opettajia.
”Mitä merkitsee lapselle, että hän ei voi harrastaa mitään, kun jalkapallo- ja jääkiekkoseurojen maksut ovat niin korkeita. Tai perheellä ei ole autoa, ja vaikka olisikin, niin vanhemmat eivät ole ajokunnossa lauantaiaamuna.”
Askola saa paljon sähköpostia, joissa ihmiset kertovat vaikeista elämäntilanteistaan. Eräässä viestissä epätoivoinen äiti kertoo menettäneensä työnsä. Aviomies oli lähtenyt. Hän joutuu nyt valitsemaan, onko varaa ostaa lapselle aamiaisjugurttia vai itselleen verenpainelääkkeitä.
Kirjeen lopuksi äiti toteaa: silti piispa vain hyysää maahanmuuttajia.
”Näen tämän ja ymmärrän. Moni ihminen kokee, että hänen hädästään ei kukaan välitä, hänen kertomustaan ei kukaan kuule. Siitä syntyy vihaa ja katkeruutta. Mutta on väärin asettaa vastakkain turvapaikanhakijoita ja irtisanottuja ihmisiä.” _
Ei pidä todellakaan laskea sosiaaliturvahakijoita samalle kukkarolle irtisanottujen suomalaisten kanssa.
Pidähän isoperse Eero turpasi kiinni, pääset vähemmällä!
Aivan aiheellinen ja hyvä tuo piispan puheenvuoro.
Eivätkös nuo kuolemansynnit ole katolilaisten juttu? Vai ruoskitaanko niistä meidät evankelisluterilaisetkin Helvettiin, jos emme maksa vähintäänkin tuplasti kirkollisveroa, kolehtia ja seurakunnan teinityttöjen aikuistumiskursseja?
Taitaa olla Irjalta juuri pihkatappi irronnut kun kevättä kohti mennään.
Irja osta mulle traktori, peräkärryt matkamittari, lauloi joku artisti takavuosina.
Siinä oikein nähdään kun on femakkolespo piispa, Taitaa olla niitä satenkaarifriikkifemakon kavereita, ovat kuin sisaruksia Tarja ja Irja.
On piispaneito ainakin itse ollut ruoka-aikana kotona. Punakkuuden perusteella väittäisin ruokajuomiakin kuluneen.