peltipurkkeja. Paitsi Ilmarisen helppo uppoaminen niin sekin mitä tapahtui kun neukku pommitti talvisodan aikana näitä laivoja osoittaa, että peltipurkeistahan oli kyse. Lähelle laivaa, en muista kumpaa, osuneen lentopommin sirpaleet tulivat laivan kylkien läpi surmaten sisällä olleita merisotilaita. Eivät pommin sirpaleet saan kunnon panssarilaivan kylkiä läpäistä niin tuhoisin seurauksin.
Suomen ps-laivat olivat
peltipurkeillaseilausta
27<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 27
Vanhimmat
Siihen aikaan Suomen panssarilaivat olivat ihan kelpo panssarilaivoja, ei niitä voi verrata nykypanssareihin ja nykyisiin panssareiden kestävyyteen. Olivat kuitenkin normaalia sota-alusta vahvempia.
Kumpaakaan ei upotettu pommittamalla. Väinämöinen oli käytössä vuoteen 1947, jolloin se myytiin osana sotakorvauksista Neuvostoliittoon, jossa se nimettiin Vyborgiksi eli Viipuriksi. Alus poistettiin käytöstä ja romutettiin 1966. Ilmarinen upposi törmättyään merimiinaan Utön edustalla 13. syyskuuta 1941, jolloin 271 miestä hukkui. Mulla oli Merisotakoulussa esimiehenä yksi eloon jääneistä.
Kummallakaan panssarilaivalla, eikä sukellusveneillä ollut käytännössä mitään käyttöä, ei talvi-, eikä jatkosodassa.
Jos niihin uhratuilla rahoilla olisi hankittu armeijalle tykkejä, niihin kranaatteja, sekä pommikoneita, olisivat tuhannet suomalaiset miehet säästäneet henkensä talvisodassa, eikä Suomen olisi tarvinnut tyytyä talvisodan häpeärauhaan.
Päätös hankinnasta tehtiin 1920-luvulla. Ikävä kyllä kukaan ei huomannut silloin, että Suomi tarvitsee Talvisodassa reilut kymmenen vuotta myöhemmin muuta aseistusta. Panssarivoimat kun eivät päätöstä tehtäessä olleet vielä kehittyneet.
-----Kumpaakaan ei upotettu pommittamalla. ----
Niin kun ei osuttu, onneksi. Mutta sehän ei todista laivan hyvyyttä vaan neukkulentäjien huonoutta. Sekosit sukkiisi.
- saksan suuret laivat olivat myös vain pelkkiä purkkeja ja upposivat ku vähän kivillä heiteltiin
Eivät nyt sentään kaikki.
http://uboat.net/boats/listing.html
Et tiedä mitään. Bismarckiin veti engelsmanni suoralla suuntauksella 3 km päästä monen sadan millin tykeillä päin kylkiä satoja ammuksia mutta se kesti kaiken. Upposi vasta kun kapteeni määräsi sen upotettavaksi ettei jää engelsmannien käsiin.
Panzerung
Gürtel: 170–320 mm
Zitadelle: 120–145 mm
Panzerdeck: 80–120 mm
Oberdeck: 50-80 mm
Panzerquerschotte: 45–220 mm
Torpedoschotte: 45 mm
schwere Artillerie:
Türme: 360 mm
Barbetten: 220–340 mm
Mittelartillerie:
Türme: 100 mm
Barbetten: 100 mm
vorderer Kommandoturm: 350 mm
achterer Kommandoturm: 150 mm
Ei ole merelle asiaa enää millään taistelualukselle.
..20-luvulla tehtiin päätös hankintaan. Piti suojella kauppareitteja merellä uuden itsenäisen suomen. SDP vastusti sitten periaatteesta muiktten aseiden hankintaa 30-luvulla. Oli vähän sellainen ilmapiiri, että mitä turhia me aseilla teemme, kun menemme tuonne työläisten valtioon...
Ehhehe, toinen uppos itekseen kaikkine miehistöineen..
Niin, pitäähän sitä yrittää näyttää että laivastoa riittää, jos ei muuta niin voihan sitä rakennella puhallettavia taistelualuksia sataman täyteen niin näyttää nykyään tiedustelusatelliittien kuvassa hienolta kun satamassa makaa taistelualuksia ja vaikkapa muutama sukellusvenekin lilluu laiturin kyljessä, kiviä panoksi ettei tuuli heiluttele.
Olivathan nekin vain yksi osa mokausten sarjaa eivätkä paljon auttaneet Talvisodassa.
Eivät auttaneet Summaa ja Kollaata sukellusveneetkään mutta joku nekin vain halusi hankittaviksi.
ollut koskaan missään hankintavastuussa?
Käsitätkö ollenkaan, miksi merirajat omaavalla valtiolla pitää olla merivoimat?
------ Oletko-ylipäänsä ollut koskaan missään hankintavastuussa?-----
Olen ollut mutta miten tuo kysymyksesi liittyy Talvisotaan?
Joo mutta tottahan sitä meri-aluetta, saaristoa ja rannikkoa on yritettävä jotenkin puolustaa, ei voi jättää aivan tyhjiöksi meripuolustusta. Jälkiviisas on helppo olla.
aikanaan hyvin tehokkaita ja korkeatasoisia aluksia. Ei niiden hankinnan arvostelu tee laivoista arvottomia.
Niin, mitenköhän se punalippuinen laivasto olisikaan rannikoilla riehunut jos mitään pelotetta ei olisi ollut? Oisi voinut Oolanninsodan engelsmannin 300 laivaa jäädä toiseksi. Oli meinaan tulivoimaa Kronstadtin redillä noihin aikoihin.
------Niin, mitenköhän se punalippuinen laivasto olisikaan rannikoilla riehunut jos mitään pelotetta ei olisi ollut? ----
Ei ollut pelotetta nytkään. Suomi ei vienyt näitä ns. panssarilaivojaan lähellekään meritaistelun vaaraa koska olivat liian kalliita vaarannettaviksi. Hupiaseita sellaiset kun ei sitten tilanteen aikana uskalletakaan käyttää kun pelätään että menevät rikki. Siksi ne ankkuroitiin Turkuun, mahdollisimman kauas Punalaisvastosta.
Panssarilaivojen, oikeasti ne olivat uivia tykkilauttoja, it-aseistus huolehti Talvisodassa hyvin pitkälti Turun ilmapuolustuksesta.
"sirpaleet tulivat laivan kylkien läpi"
Jos ylipäätänsä totta, niin ettei vaan kyseessä olisi ns. spalling-ilmiö? Eli pommin paine- ja sirpalevaikutus törmää laivaan ja irroittaa sen sisärungosta palasia jotka sinkoilevat laivan sisällä aiheuttaen tuhoa. Eli pommin sirpaleet eivät itse läpäisseet panssaria.
Sama efekti vaikuttaa tankeissakin, ja kylmän sodan aikana oli sitä varten kehitetty ihan oma ammuskin, HESH, ennenkuin nuoliammukset tulivat valikoimiin. Tankeissa tuo spalling-efekti oli mahdollista osittain torjua sisätilojen kevlar-vuorauksella, mutta panssarilaivoissa ei sen ajan tekniikalla ollut samaa mahdollisuutta.
Lue se näistä laivoista kirjoitettu hyvä ja seikkaperäinen historiakirja niin ei tarvitse alkaa näin 100 v kuluttua omia satujasi keksimään.
Ehkä valtiota oli huijattu huonolaatuisella teräksellä.
Kuva mainiosti laivojen laatua jos lähelle ammutut laukaukset irroittaa niin paljon paatin releitä että miehistö niiden lentelyyn menehtyy. Nykyautojenkin joukossa tiedetään olevan merkkejä joiden sisustukset natisee kuin pärekoppa mutta ei se sentää hengen päälle käy.
Merimiehiä tappoivat kylkien läpi tulleet pommin sirpaleet. Suotta koetat keksiä valeselityksiä, et onnistu.
Silloiset panssarilaiva-kaksosethan olivat täysin sopimattomia ulkomerelle.Kömpe-
löitä rannikkoaluksia jotka eivät sankaritarinoita aikaan saaneet paitsi surullisen-
kuuluisia.
Mutta olikohan panssarilaivan miehistöllä tarpeeksi monipuolinen ruokatalous?
-Saivatko tarpeeksi eri ravintoaineita muonan myötä,ja oliko tarpeeksi vihannek-
sia ja hedelmiä torjumaan keripukkia?
Taisi toinen panssarilaiva upota ihan nälästä lamaisen miehistön tautta kun oli
se ruoka niin heikkoa ;)