EURO-kriisi ei suinkaa ohi ELI tiesitkö miksi

Ei ne kuulu euroon.

enenen ihmiset kaatoi pankeja nykyään pankit kaataa ihmisiä.

Ei Britannia suunnittele eroa EU:sta, mutta se antaa kuitenkin kansalle mahdollisuuden sanoa mielipiteensä äänestämällä,

Suomenkin liittymisen syynä oli ne kolme kuuluisaa syytä.

Kun lähtee karhua pakoon, niin hukka perii.

matkan päättää toiset kun ääntä ei kuulla.

Britit ovat maksaneet jäsenmaksuaan eu:hun aina vähemmän kuin muut. Suomikin on ollut rahoittamassa britannian maksuja. Epäilyttävää kylläkin on, miten suureksi velat mahdollisen brexitin tullessa nousevatkaan. Pian suomi tiputetaankin a-luokista pois, venezuelan malliin. Sitten on turha toivoa uusia työpaikkoja, vanhusten hoitoa, sairaanhoitoa, sosiaalitukea, eläkkeitä. Tulossa on koviakin aikoja kovempia, joudumme todennäköisesti lähtemään kerjuulle, venäjällekö vai lähdemmekö hakemaan turvapaikkaa afrikasta. Siellähän alkaa olla tilaa, lämpöä ja riistaa syötäväksi.

ainahan suomessa kauhistelaan köyhiä maita mutta mihin sen rajan vetääkin siellä ei juuri omisteta mitään mutta ei juuri tehdäkkään mitään leipänsä eteen puusta syödään ja medestä kalaa ja lämmöä pisaa kuulenma.

Der Spiegel: Saksan hallinto tiesi jo perustamisvaiheessa euron kaatuvan

Der Spiegelin julkaisemat asiakirjat osoittavat Saksan hallituksen tieneen hyvin euron riskeistä, mutta perustuslailliselle oikeudelle asioista valehdeltiin. Entistä liiittokansleri Helmut Kohlia varoitettiin euron olevan tuomittu epäonnistumaan, selviää salaisista asiakirjoista.

Der Spiegel kirjoittaa 8.5.2012, "Helmut Kohlin hallinnon asiakirjat, jotka ovat olleet salaisia tähän saakka, osoittavat sen, että euron perustajat olivat hyvin tietoisia sen heikkouksista." Asiasta uutisoi Global Geopolitics. Epäilijät ovatkin jo pitkään varoittaneet Euroopan johtajien tienneen varsin hyvin mitä he olivat tekemässä luodessaan euron. The Trumpet kirjoitti asiasta jo vuonna 2010.

Nykyinen kriisi ei siis ole vahinko. He tiesivät tämän tulevan, kuten Spiegel kirjoittaa, "yhteinen valuutta ei voi selvitä pitkään, ellei siitä thdä poliittista unionia." He siis puskivat eteenpäin, koska uskoivat yhteisen valuutan pakottavan vastahakoisen Euroopan luomaan lopulta poliittisen unionin (liittovaltion). Spiegelin julkaisemat asiakirjat todistavat tämän.

Italian annettiin liittyä euroon samalla kun sen kirjanpitoa rukattiin standardeja täyttäväksi. Asiakirjojen mukaan Saksan hallinto olikin täysin tietoinen Italian talouden tosiasiallisesta ja varsin surkeasta velkaisesta tilasta.

Eikä Helmut Kohlin johtama Saksan hallitus ainoastaan jättänyt välittämättä varoituksista, että Italian velkataakka oli aivan liian korkea, vaan se myös johti suurta yleisöä harhaan, ja valehteli tiedoista Saksan Liittovaltion Perustuslailliselle Oikeudelle.

Toimillaan Kohl varmisti euron kehityksen eteenpäin. Hän tiesi hyvin pääministeri Romano Prodin Italian talouteen liittyneet kähminnät, jotta Italia saatiin näyttämään euroon sopivalta maalta.

JP Morgan laski viime viikolla, että euroalue on kaikkein huonoimmassa tilassa kaikista yhteisvaluutoista. Siihen kuuluvat taloudet ovat liiaksi erilaisia. Pankin raportissa todettiin, että vaikkapa kirjaimella "M" alkavat maatkin jo muodostaisivat paremman yhteisvaluutan keskenään.

Joten avainjohtajat tiesivät euron olleen kaikkea muuta kuin optimaalinen yhteisvaluutan alue. He tiesivät, että ainoa keino, jotta se voisi toimia, olisi vallan keskittäminen Brysseliin. Mutta äänestäjiä he eivät ole saaneet tuekseen.

Nyt, kuten Spiegel asiaa tarkastelee, kaikista mahdollisista eurokriisin ratkaisuista ainoa tienä nähdään päätökset, jotka keskittävät itsenäisten valtioiden päätäntävallan Brysseliin - juuri kuten euron perustajat halusivatkin!

Lähde: Der Spiegel, Global Geopolitics

Myrskyä luvassa talouden taivaalla

Kansainvälinen järjestelypankki, keskuspankkien keskuspankiksi kutsuttu BIS varoittaa taloudellisen myrskyn olevan puhkeamassa. Myrsky on tehnyt jo pitkään tuloaan, mutta nyt sekä valtioiden että keskuspankkien talouspoliittiset keinot ovat loppumassa ympäri maailmaa. Talouskasvunäkymät ovat heikot ja globaalien pankkien kunnosta huolestuneet, paniikissa olevat sijoittajat aiheuttavat markkinaturbulenssia, BIS pelottelee.

Osakkeiden hintojen sukellus lähes pohjakosketukseen asti ja talouskasvun hidastuminen globaalisti sijoittajien menettäessä luottamustaan keskuspankkeihin ovat saaneet aikaan sen, että sijoittajat ovat kiireen vilkkaa myyneet riskibisnestä ja siirtäneet rahoja turvallisempiin kohteisiin, kertoo BIS. ”Sijoittajat pelkäävät keskuspankeilta loppuvan tehokkaat politiikkakeinot …] Kasvava huoli globaalitalouden tilasta on johtanut lisämenetyksiin raaka-ainemarkkinoilla […] ja usko pankkisektoriin sekä sen tuottavuuteen on horjunut”.

Yllä olevasta kahdesta paragrafista tulee esiin olennainen BIS:n 14-sivuisesta tekstistä. Halukkaat voivat lukea koko tekstin lähdeviitelinkistä.

Eniten BIS näyttää olevan huolissaan siitä, että keskuspankeilta ovat keinot loppumassa. Keskuspankeilta eivät keinot sinsänsä helpolla lopu, mutta niiden käyttäminen voi olla hankalaa tai jäädä puolitiehen valtioiden poliittisen johdon vastustuksen, saamattomuuden tai poliittisten ideologioiden aiheuttaman sokaistumisen vuoksi.

Liberalisointi-ideologian hengessä purettiin sääntelyä pääomien vapaan liikkuvuuden takaamiseksi (lue: vapaan keskittymisen takaamiseksi), mikä osaltaan synnytti arvopaperistamisbuumin. Arvopaperistamisella eli rahoituksellistamisella (engl. financialization) tarkoitetaan kaiken vaihdettavan arvon pelkistämistä rahoitusinstrumenteiksi (eli arvopaperin kaltasiksi helposti myytäviksi ja ostettaviksi yksiköiksi). Arvopaperistaminen on siis taseen ei-likvidien saamisten – kuten asuntolainojen – muuntamista sijoittajille myytävään muotoon, jolloin oikeus siten ”arvopaperistetusta” tuotteesta saatavista kassavirroista – ja riskeistä – siirtyy sijoittajalle.

Arvopaperistaminen (”riskienhallinta”) johti velan perusteelliseen kaupallistamiseen ja tukkumyyntiin voitontavoittelumielessä. Velasta rakennettuja rahoitusinstrumentteja pakattiin samaan kääreeseen matalariskisten arvopaperien kanssa ja myytiin, mikä aiheutti vuoden 2008 finanssikriisin. Investointien (lue: osakekauppojen) määrän ylittäessä talouskasvun rikkaat rikastuvat, köyhät köyhtyvät.
Se oli Kiina… tai markkinaturbulenssi… ainakin öljyn hinta

BIS luettelee aivan oikeita syitä kertaillessaan viimeaikaisia talouden tapahtumia, mutta jättää keskuspankkien osuuden ruotimatta. Keskuspankit alun perin mahdollistivat rahapoliittisilla toimillaan velkarahoituksella suoritetut osakeostot; keskuspankit jatkoivat osakkeiden arvon ylläpitämistä velkarahoituksella. Poliitikot ja asiantuntijat piipahtelivat tarpeellisin välein mediassa kertomassa tämän olevan vapaata markkinataloutta.

Keskuspankit ovat ylläpitäneet nollakorkoa (ZIRP, zero interest rate policy) ja nyt jotkin niistä ovat siirtyneet negatiiviseen korkoon (NIRP, negative interest rate policy) pakottaakseen rahan liikkeelle. Tämä syö varattomampien säästöjen ohella pääomiakin, joten ei ihme, että sijoittajat panikoivat.
Rahoittamisen sietämätön kepeys

BIS kertoo raportissaan rivien välissä, että voitot loppuivat sijoittajilta kun S & P 500 -listatut yritykset, jotka olivat ottaneet velkaa ostaakseen omia osakkeitaan nostaakseen niiden kurssia ja sen myötä maksettavia osinkoja, eivät tuottaneetkaan odotetusti saati luvatusti. Yrityksillä on päin vastoin vaikeuksia maksaa yltiökepeän rahapolitiikan innostamina ottamiaan lainoja takaisin, ja itserahoituksenkin kanssa on vaikeuksia kun tuli tyhjennettyä kassa maksamalla ylisuuria osinkoja. Ota rahat ja juokse -johtamisen seurauksia siis.

Pankit, jotka ovat anteliaasti lainoittaneet näitä yrityksiä, ovat nekin lirissä. Tässä viitekehyksessä ei ole omituista, että kansainvälinen talouskurin ruoska IMF käänsi nuttunsa nurin ja hoputti G20-maiden rahaministereitä lisävelanottoon ja talouden elvyttämiseen. Valtio yleensä maksaa velkansa, toisin kuin arvopaperistamista velkaisuuden ja riskien piilotteluun käyttäneet yritykset – tai pankit.
Kauppa se on joka kannattaa – tai sitten ei

Hollantilainen maailmankauppaa monitoroiva CPB Netherlands Bureau for Economic Policy Analysis havainnoi maailman tuotannon ja kaupankäynnin yskähtelevän pahan kerran.

UNCTAD:in tilastojen perusteella investointiasteessakaan ei ole kehumista.

Joten… euroalueen keskuspankki EKP on ilmoittanut ottavansa käyttöön ”lainalingon”, jota vaihteeksi sihdataan reaalitalouteenkin.
Vain kiertävä raha pitää talouden pyörät pyörimässä

Synkät tilastot julki: lisää konkursseja, vienti kärsii...

Tiistai 15.3.2016 klo 18.35

Tilastokeskus julkaisi tiistaina liudan tuoreita tilastoja, jotka antavat synkän kuvan Suomen talouden kehityksestä.
Tilastokeskuksen tiistainan julkaisemat tilastot eivät positiivista kuvaa Suomen talouskehityksestä.
Tilastokeskuksen tiistainan julkaisemat tilastot eivät positiivista kuvaa Suomen talouskehityksestä. (MOSTPHOTOS)

Konkurssien määrä, vienti ja teollisuuden liikevaihto ovat menneet huonompaan suuntaan, kertovat Tilastokeskuksen tuoreet tilastot.

Konkurssien määrä kasvoi 2,7 prosenttia tammi-helmikuussa 2016. Tilastokeskuksen mukaan tuona aikana pantiin vireille 455 konkurssia, mikä on 12 konkurssia eli 2,7 prosenttia enemmän kuin vastaavana ajankohtana edellisvuonna. Henkilökunnan määrä konkurssiin haetuissa yrityksissä oli kaikkiaan 2 413, mikä on 325 henkilöä eli 15,6 prosenttia enemmän kuin viime vuonna.

Vienti kärsii

Viennin lasku jyrkkeni tammikuussa 2016. Jo loka-joulukuussa tavaravienti laski neljä prosenttia ja tavaratuonti kolme prosenttia edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. Tammikuussa tavaravienti laski yhdeksän prosenttia ja tavaratuonti kahdeksan prosenttia vuoden takaisesta.

Tilastokeskuksen mukaan viennin arvon vähenemistä selittävät öljytuotteiden arvon lasku ja voimakkaasti vähentynyt Venäjän-kauppa.

Teollisuuden liikevaihto supistui

Myös teollisuuden liikevaihto on supistunut. Teollisuuden liikevaihto oli Tilastokeskuksen mukaan loka-joulukuussa 3,5 prosenttia pienempi kuin vastaavalla ajanjaksolla vuotta aiemmin.

Laskua oli lähes kaikilla teollisuuden alatoimialoilla. Nopeinta pudotus oli kemianteollisuudessa, 14,0 prosenttia, sekä sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa, 6,4 prosenttia.

Kaupan myynti laski

Koko kaupan myynti pieneni tammikuussa 0,5 prosenttia vuoden takaisesta. Päivittäistavarakaupan myynti väheni tammikuussa 1,9 prosenttia ja vähittäiskaupan 1,2 prosenttia.

Tukkukaupassa myynti laski 2,6 prosenttia vuoden 2015 tammikuuhun verrattuna.

Valonpilkahdus

Näkyvillä on myös pieni valonpilkahdus. Tilastokeskuksen mukaan palvelualojen liikevaihto kasvoi vuoden 2015 loka-joulukuussa 3,4 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Palvelualoissa ei ole mukana kaupan toimialoja.