Siihen löytyy hyvä ja realimailmassa koeteltu tutkimusmielessä asennettu
Suomessa vuodesta 2011 asti.
Kolmeen eri kulmaan 30,45 ja 60 astetta saman tehoisina ryhminä;
http://solarforum.fi/wp/fi/seurantakohteet/samk/
Tästä kohteesta löytyy sovellus, Sunny Portal, jolla voi tutkia eri kulmien tuottoa
eri ajanjaksona / vuoden aikana;
https://www.sunnyportal.com/Templates/PublicPageOverview.aspx?page=3e8fa984-0ea1-47ec-ae5b-7e992b2cf033&plant=fe159cbf-ccd4-4351-86b6-b8673bd70563&splang=en-GB
Huomaatte, että jyrkällä kulmalla saa tuottoa parhaiten ja painotus tuotossa
aikaaseen kevääseen ja myöhäiseen syksyyn, jolloin tehontarve suurin.
Hieman häviää tuotossa kesällä, mutta tällöin päivä pisimmillään ja tuottoa tulee
oli sitten kulma mikä tahansa.
Tärkeintä on kuitenkin suuntaus = etelään ja esteettömyys.
Asennuskulman vaikutus tuottoon
19
542
Vastaukset
- suntekno
Jos puhutaan ns. mökkiasennuksista:
Suomalaiset ovat mökkikansaa
Suomalaiset ovat metsäkansaa mökit metsän keskellä piilossa (rakennusmääräykset )
Vielä tänään opetetaan, että aurinkopaneelin tulee olla lähellä käyttöpistettä, alan ( opetusvideo ) akut mökin yläkertaan.
Suomen mökkikansalle valmistetaan erkoispaneelia jotka toimivat erittäin hyvin varjostettuna.(opetusvideo ) myös verkkoon syöttävät järjestelmät.
Noin 80 % aurinkopaneeleista asennetaan katolle , koska se on helpoin ja nopein ratkaisu.
Jos rakennusmääräyksissä sallitaan rakennuksen etäisyys 20 metriä rannasta ei tässä synny mitään jännitehäviöitä. Kun lasketaan kuinka monta tuntia saadaan lisää paisteaikaa. Jännitehäviöt tässä kaava: matka x virta (A) x 0,017= mm2 pudotus 1 volttia
On kaksi eri asiaa kun otamme akusta käyttölaitteille siellä maximi kaavaa
Energiantuottopuoli on eri juttu: paneelin tuotto ei ole aina vakio eikä akun varaustila.
Aurikopaneelit on tehty työskentelmään aurikoiselle alueelle ja nauttikaamme sen todellisesta tuotosta.
Aurinkoista kesää Keijo Aihkisalo- huhuhuhuh
Olipas sekavaa tekstiä. Olisit jäsennellyt asian hieman paremmin, sillä aihe on kiinnostava.
- 2000a
Tuon kaavan jälkeen 20metriä ja vaikka 7a niin riittäisi 2,5 mm kaapeli.voi riittää jotenkin. Lyhyempiin vetoohin ei kyllä jos on isot amp määrät.yritin soveltaa 2metriä ja vaikka 100a niin kyllä sulaa vai laskinkp väärin.
- suntekno
2000a kirjoitti:
Tuon kaavan jälkeen 20metriä ja vaikka 7a niin riittäisi 2,5 mm kaapeli.voi riittää jotenkin. Lyhyempiin vetoohin ei kyllä jos on isot amp määrät.yritin soveltaa 2metriä ja vaikka 100a niin kyllä sulaa vai laskinkp väärin.
On muistettava seuraavaa: aurinkosähköjärjestelmässä on kaksi eri järjestelmää.
Energiantuottopuoli paneelit säädin akku. Tällä alueella jännite vaihtelee aringon säteilyn mukaiseti. On harvinaista että säteily
on vakio päivittän tai eri vuoden aikoina. Johtimen mitoituksen läthtöarvot saadaan paneelin teknisistä tiedoista NOCT operatiivinen toiminta säteily 800 W / m2 ei sisällä lämpötilakerrointa. Paneelin takana oleva STC standardi tarra kertoo paneelin teknisestä ominaisuusksista testaushetkellä. säteily 1000 W lämpötila 25 C ilmamassa 1,5 Nämä ovat vakioita kun testi suoritaan - noin 1 sekunti.
Matka 20 metriä x teholinen virtarvo 7 A x 0,017 = 2,38 johtimen poikkipinta-ala
Tarkoittaa seuraavaa 20 metrin matkalla olemme menettäneet 1 V
Löytyy taulukoita jossa menetys 2 V
(teknen tieto lainaus Solar Sales 1991 Australia)
Kävin eilen keikalla - paneelin johtimet 16 mm 2 mutta invertterin (1500 W ) yksi johdin jäänyt lyhyeksi -jatkettu 2,5 mm2 johtimella noin metrin matka.
Tässä tämä toimialan koulutus ja tieto oli oivallettu. Paneelista lähtevät johtimet tehty toimialan ohjeistuksen mukaisesti, muta (125 A) invertterin johtimen voi korjata 2,5 mm2 johtimella.
Kohti kesää Keijo
- sitätuleepaljo
Mä olen paneeleita säätäny 1991 alkaen, eri kulmiin ja asentoihin. Tällä hetkellä on kääntyvä 200 wattinen, ja pystyasentoja on kaksi, talvi ja kesä. Talviasennossa paneeli on pystyssä ettei lunta kerry, ja kesällä senverran koroa että aurinko on suoraan paneeliin 2 kertaa päivän aikana(n.klo10 ja 14), ja muunkin ajan melko suorassa.
- 2000a
Kääntyvässä voi olla pystymmässä mutta kiinteä kesällä loivemmassa jotta saadaan pitempi paiste paneeleihin joka on tärkein.siksi kiinteissä voi kesällä olla 30 astetta hyvä. Kääntyvässä ei koskaan yli 45 ja ellei ole kaltevuus säätöä niin mainitsemasi klo 10 ja 14 voi olla ihan hyvä.eikö se näin mene?
- kerralla_oikein
2000a kirjoitti:
Kääntyvässä voi olla pystymmässä mutta kiinteä kesällä loivemmassa jotta saadaan pitempi paiste paneeleihin joka on tärkein.siksi kiinteissä voi kesällä olla 30 astetta hyvä. Kääntyvässä ei koskaan yli 45 ja ellei ole kaltevuus säätöä niin mainitsemasi klo 10 ja 14 voi olla ihan hyvä.eikö se näin mene?
Ei mene näin. Kääntyvässä akseli laitetaan saman suuntaiseksi kuin Maapallon akseli.
- aurinkoatarvitaan
http://solarforum.fi/wp/fi/seurantakohteet/samk/
seurasinn eilen kun oli paistetta että oikein häikäisi, niin hyvä tuotto oli tullut yhdelle päivälle.
taas tänään ei paljoa mitään kun taivas on kuin vanha lakana. - ercwerc
""""Ei mene näin. Kääntyvässä akseli laitetaan saman suuntaiseksi kuin Maapallon akseli.""""
Jos haluaa katsoa useita tv-satelliitteja, sitten laitetaan näin, aurinkosähkössä tuo ei riitä, auringon kulma muuttuu päivittäin. Onneksi paneeli lataa kohtuu hyvin vaikka ei ihan suoraan aurinkoon sojotakkaan. No, voidaan se mekanismi rakentaa niinkin että paneli on aina suoraan kohti aurinkoa, kesät talvet, yöllä ja päivällä.- oleellisen_tärkeää
Kun kääntyvän akselin laittaa Maapallon akselin suuntaiseksi, poikkeaa säteilyn tulokulma kohtisuorasta keskipäivällä korkeintaan 23,5°, mikä pientää paneeliin osuvan suoran säteilyn määrää päätä huimaavat 8,3 %. Auringon ollessa lähellä horisonttia poikkeama on suurempi, mutta reaalimaailmassa paneeli tuppaa tässä tilanteessa jo olemaan puiden tai naapurirakennusten aiheuttamassa varjossa.
Monimutkainen = kallis 2 akselinen seuranta on tavallisen paneelin kanssa sulaa hulluutta. Itseasiassa 1-akselinenkin taitaa olla... sen kääntömekanismin hinnalla ostaa monta m² lisää kiinteää paneelia = sama tuotto.
2-akselista seurantaa käytetään vain keskittävien keräimien kanssa. Ne taas palaavat ainoastaa pilvettömällä säällä = ovat huono valinta Suomeen.
- onseniintyyristä
esm 1000w paneelistolle;
Seurantaelektroniikka yhdelle akselille n 60 e
actuaattori ed saman verran.
olipa kallis systeemi todella.- niinseonkallista
Ei eletroniikka ole kallista, mutta entä se paneliston eliniän kestävä telineen rakentaminen. Tuuli aiheuttaa rakenteella staattisen kuorman lisäksi värähtelyjä ja vääntöjä. 1kW paneliston koko on noin 6m2 ja tuuli aiheuttaa kääntötelineen nivelpisteelle helposti 1000kg lisäkuorman ja tuulen puuskaisuus saa rakenteen värähtelemään, joka aiheuttaa helposti moninkertaisia repiviä voimia. Nänä voimat kohdistuvat telineen lisäksi sen kääntökoneistoon, jote ihan halvalla ei tuollaista rakenneta.
Jos saat 1000kW paneliston 1000 eurolla, niin kääntöteline maksaa perustuksineen moninkertaisesti. - teoriatonteorioita
niinseonkallista kirjoitti:
Ei eletroniikka ole kallista, mutta entä se paneliston eliniän kestävä telineen rakentaminen. Tuuli aiheuttaa rakenteella staattisen kuorman lisäksi värähtelyjä ja vääntöjä. 1kW paneliston koko on noin 6m2 ja tuuli aiheuttaa kääntötelineen nivelpisteelle helposti 1000kg lisäkuorman ja tuulen puuskaisuus saa rakenteen värähtelemään, joka aiheuttaa helposti moninkertaisia repiviä voimia. Nänä voimat kohdistuvat telineen lisäksi sen kääntökoneistoon, jote ihan halvalla ei tuollaista rakenneta.
Jos saat 1000kW paneliston 1000 eurolla, niin kääntöteline maksaa perustuksineen moninkertaisesti.Tyypillistä teoreetikon jutustelua.
käytäntö menee omia latujaan. ja ne jotka niitä tekevät.
pihavalon putkeen voi laittaa pari paneelia, ja ne ovat siinä vielä kun asukasta kannetaan loppusijoitukseen! - puuhastelijoille
teoriatonteorioita kirjoitti:
Tyypillistä teoreetikon jutustelua.
käytäntö menee omia latujaan. ja ne jotka niitä tekevät.
pihavalon putkeen voi laittaa pari paneelia, ja ne ovat siinä vielä kun asukasta kannetaan loppusijoitukseen!Tiedätkö ketään, joka on sellaisen toteuttanut itse rakentaen 1000W paneliston pihavalon putkeen?
Et taida edes ymmärtää mistä tässä on kyse. Pihavalo pysyy pienellä betonimurikalla pystyssä. Ajattele, jos nostat tuon betonimurikan varaan 4m x 1,6m leveän lätyn joka painaa tuulikuormineen yli 1000kg ja alat heiluttelemaan tätä enes takaisin. Mitä mahtaa tapahtua?
Oheisesta linkistä näkee minkälaisesta "pihavalonputkesta" tässä oikein on kyse.
http://www.huumo.fi/index.php/aurinkoenergia
- seuraahalvalla
Laitappa seuranta linkkiä ?
- hiipivävarjo
No onko se niin tyyristä se seuraaminen?
- zsxcfvssd
Mulla ei seuranta maksa mitään, kun seurantaa tarvitaan vain silloin kun olen itse mökillä ja kulutus lisääntyy, niin käännän sitä paneelia käsipelillä n. 5 kertaa päivän aikana.
- lainattuatietoa
Lainaus Tiede keskustelupalstalta.
Se mikä yllätti eniten on tuo aurinkosähkön huono kapasiteettikerroin, mutta se selittyy aika pitkälti sillä että aurinko paistaa korkeintaan 12 tuntia vuorokaudessa ja sen aikaakin se on yleensä liian matalalla että siitä irtoaisi paljoa tehoa. Suomen yöttömän yön luulisi nostavan tuotantolukemia, mutta teho tipahtaa aika äkkiä murto-osaan kun aurinko lähestyy taivaanrantaa.
Kiinteästi asennetulle paneelille joka ei käänny auringon mukana on suurinpiirtein neljä tuntia vuorokaudessa jolloin se tuottaa kunnolla, ja huipputuotto tulee noin kahden tunnin ajan keskipäivällä.
Suoraan etelään suunnattu paneli, jonka korotuskulmaa käydään parin viikon välein säätämässä suoraan kohti aurinkoa, ei nyt niin hirveästi menetä päiväsaikaan, vaikkei itä-länsiseurantaa olisi. Geometriasta voi laskea, että kaksi tuntia ennen tai jälkeen keskipäivän (klo 10:00 tai 14:00 paikallista aurinkoaikaa), pudotus on 13 % ja klo 09:00 tai 15:00 pudotus on 30 %, mutta neljä tuntia keskipäivästä klo 08:00 tai 16:00 jo 50 %.
Ilmamassavaimennukset http://en.wikipedia.org/wiki/Air_mass_%28solar_energy%29 alkavat vaikuttaa toden teholla vasta alle 30 asteen kulmilla. Artikkelin taulukoista arvioisin tehon puolittuneen kesäpäivän kesäpäivän verrattuna, kun auringon kulma horisontista on 12° ja pudonneen neljäsosaan 6° korkeudessa.
Karkeasti arvioiden ja vuodenajasta ja paikkakunnasta riippuen aurinko on 6° korkeudella 0:30-1:00 auringon nousun jälkeen tai ennen auringon laskua ja 12° korkeudessa 1-2 tuntia auringon nousun jälkeen tai ennen auringon laskua.
Ajanjakso, jolloin Suomen etelärannikolla (60°N) aurinko on yli 12° korkeudessa vähintäin 8 h on kevättasauksen ja syystasauksen välissä. Klo 8:00 ja 16:00 säteilyteho putoaa puoleen geometrian takia se vielä puolittuu ilmamassavaimennuksen takia, jolloin teho putoaa neljännekseen kesäpäivään nähden.
Joulua kohti mennessä keskipäivänkin tehot alkavat nopeasti putoamaan ja kirkkaiden tuntien määrä jää matalaksi, vaikka geometria vielä sallisi hyvän keruun. Jouluna aurinko käy vain kurkkimassa Helsingissä 7° korkeudella, jolloin keskipävän teho on vain neljäsosa kesätehoista ja sitäkin herkkua voidaan nauttia pari tuntia, jos ylipäätänsä sattuu olemaan pilvetön taivas.
Arvot huononevat tuosta edelleen, jos pystysuuntausta ei tehdä, jolloin korotuskulma on optimaalinen vain kaksi kertaa vuodessa.
15 astetta on yksi tunti. Neljän tunnin kuluttua suoraan keskipäivään suunnatusta paneelista pystysuuntaisella seurannalla saadaan puolet tuotosta. Jos seurantaa ei ole niin efekti kertautuu myös pystysuuntaisen kulman mukaan. Esim. jos aurinko on 30 asteen kulmassa vaakasuuntaan, ja 30 asteen kulmassa pystysuuntaan niin paneelin virta on noin 89% x 89% = 79%
Tehontuotto muuttuu hieman enemmän koska paneelin jännitteentuotto laskee myös, mutta se on hankalampi kuvaajasta arvioida koska pitäisi laskea sen neliön pinta-ala jonka toinen nurkka koskettaa maksimitehopistettä, olettaen että meillä on käytössä MPPT ohjain joka hakee jatkuvasti sitä pistettä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 445842
- 475338
- 483718
- 133663
Vimpelin liikuntahallilla tulipalo?
Katsoin, että liikuntahallista tuloo mustaa savua. Sitten ovet pärähti hajalle, ja sisältä tuli aikamoinen lieska. Toise953327- 313126
- 592884
- 572740
- 532400
- 381854