No rupesimpa tuossa miettimään sitä, että mitäs nämä uskovaiset sitten siellä taivaassa tekevät, kun he sinne kovan palvonnan ja itsensä ruoskimisen jälkeen pääsevät.
Itselläni ei ainakaan kiinnostaisi viettää teekutsuja Jessen kanssa tai pelata pasianssia opetuslapsien kera. Eli valaiskaa minua vähän mitä on odotettavissa. joo joo ikuista onnea ja rauhaa.... hohhoijaa
Itselläni ei ainakaan kiinnostaisi viettää teekutsuja Jessen kanssa tai pelata pasianssia opetuslapsien kera. Eli valaiskaa minua vähän mitä on odotettavissa. joo joo ikuista onnea ja rauhaa.... hohhoijaa
Vastaukset 11
Vanhimmat
...aiot kuolemasi jälkeen tehdä? Ja oletko yleensä mieluummin onneton kuin onnellinen?
Niin mitä minä aion tehdä, todennäköisesti
maatua rauhassa ja vapauttaa minuun kertyneet ravinteet jälleen luonnonkiertoon.
ei siinä minusta ole mitään tekemistä onnellisuuden tai onnettomuuden kanssa.
Mitä kysyt minun onnellisuudesta, vastaan siihen että olen tällä hetkellä erittäin onnellinen vaikka minulla ei ole "herraa" perään katsomassa.
On se nyt kumma jos ei pysty löytämään elämälleen sisältöä ilman uskontoja, minusta se osoittaa jonkin asteista tyhmyyttä tai ainakin melkoista passiivisuutta omaa elämäänsä kohtaan. Mutta nykyään uskonto alkaa pikkuhiljaa jäämään taka-alalle kun tieto ympäröivästä maailmasta kasvaa, ei siellä ole oikein tilaa uskonnolle....
jos siellä ei syödä, juoda ja naida!
Täytyy kyllä itsekin sanoa, että Valhalla- tyyppinen taivas pitoinen ja juominkeineen tuntuisi huomattavasti mukavammalta vaihtoehdolta verrattuna stereotypiaan ikuisesta harpunsoitosta:) Tietysti Valhallaan viikinki pääsikin vähän toisenlaisilla "hyvillä töillä" kuin kristinuskon arvostamilla avuilla.
Olen sattumalta tässä viime aikoina vähäsen perehtynyt kristinuskon taivaskäsitykseen ja sen muuttumiseen (en uskonnollisessa yhteydessä). Sekin on muuttunut aikojen saatossa. Joskus keskiajalla käsitys viittasi ikuiseen sunnuntaihin, jatkuvaan lepopäivään. Helvetti oli ikuista, tyhjänpäivästä työtä. Protestanttinen, työtä elämän päämääränä korostava ajattelu puolestaan on korostanut yllätys yllätys työtä ajanvietteenä taivaassakin. Tämän päivän tarkemmasta käsityksestä minulla ei kyllä ole mitään tietoa. Mutta tuo ikuisen työn taivaan ajatus ei kyllä todellakaan pahemmin viehätä. Ei ainakaan sellaisenaan kuulosta ponnistelemisen arvoiselta paikalta.
Mutta ihan totta puhuen olisi kiva kuulla joltakin asiaan perehtyneeltä ihan puhtaasta mielenkiinnosta minkä vuoksi jotkut ponnistelevat niin kovasti saavuttaakseen taivaspaikan? minkälainen on "virallinen taivaskäsitys" tänä päivänä?
oli tuo.
Kristityillä on tosiaankin aika tylsä Taivas. Jos olisi Taivas, ja se olisi yhtä tylsä paikka, mitä monet kristityt kuvittelevat, niin minä ainakin voisin ihan vapaaehtoisesti mennä Helvettiin. Ei harpunsoitto togaan pukeutuneena paljon kiinnosta.
Valhallaan olisi mukava päästä. Miksei jopa muslimien paratiisiin? Olisihan se mukavaa miehen kannalta, jos olisi 7 ikiomaa neitsyttä. Tosin, mitenkähän se niiden neitsyiden neitsyys säilyy? Ovatkohan ne neitsyitä aina uudestaan?
tämä henkilö ajattelee yksinomaan jalkovälillään.
>minkä vuoksi jotkut ponnistelevat niin kovasti
>saavuttaakseen taivaspaikan?
Kuka semmoista tekee?
Palvelisinko ja kunnioittaisinko minä Jumalaa, jos en saisi siitä mitään palkkaa? Kyllä vain! Palvelisinko ja kunnioitaisinko Häntä, jos en pelkäisi joutuvani helvettiin? Kyllä vain!
Herttaisen yhdentekevää, millaista Taivaassa joskus on. Olemalla sitä mitä on ja tekemällä sitä mitä on tehnyt ja tekee, Jumala on ansainnut täyden kunnioitukseni, palvontani ja rakkauteni. Eiköhän samasta luonteesta kumpua meille aikoinaan aika mukava Taivas.
kuvailee varsin ansiokkaasti taivasta kirjassaan "Matkakirjeitä maasta". Siitä saattaa saada asiaan aivan uusia näkemyksiä. ;=DD
Et ehkä koskaan ole ollut oikein todella syvästi rakastunut... luulisin, että siinä on häivähdys taivasten valtakunnasta.
Taivaasta on kai kirjoitettu varsin vähän. Raamatussa tosin puhutaan, en muista missä, Eedenistä, muttei sitä kuvailla tarkemmin. Muualla näitä välitasojen kuvauksia on enemmänkin, mutta niiden todenperäisyydestä ei ota selvää.
Johannes Greberille korkea Taivaan henki kuvailee Taivasta sanomalla, että siellä on kaikkea sitä, mitä aineellisellakin tasolla. (toivottovasti ei kuitenkaan hyttysiä, kärpäsiä jne) ja että hengen lait ovat samat Taivaassa kuin maan päälläkin. Täällä niitä vain sovelletaan aineen edellyttämällä tavalla. (esim. kaiken katoavaisuus, ruoste, koi ja aika syö) Sukupuolista kanssakäymistä koskeva laki on samanlainen myös siellä, sillä erotuksella, että jokaiselle miespuoliselle olennolle on annettu naispuolinen olento (jotka ovat ikuisesti nuoria). Sanoohan Siirakkikin: Katsokaa korkeimman tekoja, kaikki kaksittain toinen toisensa vastakohta. Aineen tasoahan se ei voi tarkoittaa, sillä täällähän on yksinäisiä ja täällä on moniavioisia, sekä monta kertaa aviossa olleita, puhumattakaan irtosuhteista. Toisekseen Jumala ei luo uusia ihmisiä aineen tasolle, vain ja ainoastaan henkimaailmaan, sillä kaikki mitä Hän luo on puhtaasti henkistä, ei aineellista tai osittain ainetta ja osittain henkeä) Eli kansankielellä, muotti on aina henkinen, mutta sitä voidaan soveltaa niin aineeseen kuin henkiseenkin.
Eli lisäännytään niin kuin täälläkin. Paavalikin viittaa tähän sanommalla, että Kristukseen liittyen Jumalan valtakunta kasvaa Jumalan antamaa kasvua.
Asuinympäristöä kuvataan niin ihanaksi, ettei sellaista ole missään maan päällä. Työtä tehdään, ei ilmeisesti raskasta ruumiillista, kuten täällä. Vapaa-aikaakin on. Eli kaiken kaikkiaan perheittäin ja suvuittain eletään. Ilmeisesti ilman sitä kiirettä ja touhotusta, joka täällä vaivaa ihmisiä.
Hallinnosta ja ihmisten järjestäytymistä olisin enemmän kiinnostunut ja oletan, että jotain tekemistä on Daavidin kuusisakaraisella tähdellä ja Jumalan seitsemällä pojalla. Víittaako tämä kenties siihen, että Kristus itse on keskustassa omine sukukuntineen ja muut Kuusi Jumalan poikaa ovat ryhmittyneet sen ympärille omille alueilleen, jolloin tulee ikäänkuin yksi piiri keskustaan ja kuusi piiriä sen kehälle. Viittaisiko tämä myös siihen, että on sanottu, että ihmisiä on 7 eri sielukuntaa, ja että ihminen tunnistaa (ainakin herkempi) omat sukulaissielunsa. Se voi viitata muyös työnjaolliseen jakoon.
Oletan, että siellä viihdytään, joten en viitsi suuremmin asialla pähkäillä.
Arvaan, että osa uskovaisista riemastuu jälleen kerran, mutta tämä onkin kirjoitettu niille, jotka epäilevät, heidän mielikuvituksensa herättämiseen ja kenties uuden etsimiseen. Ne, jotka eivät usko, pitävät tätäkin naurettavana höpötyksenä, mutta ken ei usko, ei usko vaikka millaisia todisteita tai ajatuksia esitettäisiin.
Hyvä kysymys.
Mitä ihmis-eläin tekee taivaassa?
Mistä ihminen saa onnen ja hyvänolon tunteen?
Seksistä? Ahneudesta? Vallasta?
Kuitenkin ainakin lihasta. Se on kaiken kokemamme välikappale.
Itse toivon, että "taivaassa" saamme sitä mistä jäimme täällä paitsi, saamme enemmän olla sitä mitä itse haluamme...uuden seikkailun alkaessa tietoisuutemme kertyy ja kertyy siihen pisteeseen saakka, että olemuksemme saa uusia ulottuvuuksia.
Kauas nykyisen olomuotomme ulkopuolelle.
Ja sekin on vasta alkua..