Iltalehti
Ay-liike käpristelee niin ulkoisissa kuin sisäisissäkin uudistumispaineissa.
Ammattiyhdistysliikkeellä on nyt käynnissä useita prosesseja, joissa mitataan uudistumiskykyä. Pyrkimyksessä hallituksen tavoittelemaan yhteiskuntasopimukseen ay-liike on ratkaisijan paikalla.
Palvelualojen ammattiliitto PAM nousi yllättäen ay-kukkulan kuninkaaksi. Pääministeri Juha Sipilä (kesk) on menossa PAMin hallituksen kokoukseen taivuttelemaan pamilaisia yhteiskuntasopimuksen taakse. Jos näin ei käy, on yhteiskuntasopimukselle vaikea nähdä onnistumisen mahdollisuuksia. Puheenjohtaja Ann Selin on kovan paikan edessä, kun oma väki ei tunnu pysyvän ruodussa.
SAK:n sisällä suhtautuminen yhteiskuntasopimukseen on ollut vedenjakaja vanhoillisten ja uudistumaan pyrkivien ay-liittojen välillä. Jotkut liitot sijoittuvat selkeästi ryhmään tai toiseen, kun taas joissakin liitoissa jakolinja kulkee selkeästi liiton sisällä. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ja korkeasti koulutettujen keskusjärjestö Akava ovat olleet selvästi helpommin ottamassa vastaan nykypäivän haasteita. Yhteiskuntasopimuksessa haaste on nähdä asioita laajemmin ja pitkäjänteisemmin kuin aiemmin on ay-liitoissa ollut tapana. Selvä enemmistö ay-liikkeestä näyttää tähän kykenevän.
Muita haasteita ovat muun muassa yrittäjyyden hyväksyminen työn tekemisen muodoksi sekä epätyypillisten työsuhteiden parempi huomioiminen palkansaajien edunvalvonnassa. Ammattiliitot ovat syntyneet vastaamaan yhteiskunnan teollisen vaiheen haasteisiin. Tämän jälkeen on kuitenkin jo usean vuosikymmenen ajan koettu kokonaan uusien haasteiden vyöry.
Globalisaatio on tuonut maailmanlaajuisen haasteen ay-liikkeelle: matalan tuottavuuden aloilla on vaikea sopia kansallisesti kovin hyvistä ehdoista, kun maailmalla samaa työtä tehdään kovin halvalla. Näihin erilaisiin haasteisiin ay-liikkeen tulisi nyt pystyä vastaamaan.
Sisäisessä kehityksessä ay-liikkeellä on nyt useampia uudistusprosesseja liikkeellä. SAK:n ja STTK:n liitot puuhaavat uutta yhteistä keskusjärjestöä. Hankkeen onnistuminen ratkeaa kuluvana keväänä. Suurimpana haasteena saattaa olla uudistumiskyky. Mukaan on tulossa liittoja, joiden asenne työmarkkinoihin näyttää kovin vanhakantaiselta.
Kova vääntö käydään myös uuden keskusjärjestön johtajuudesta. STTK:n puheenjohtaja Antti Palola tavoittelee uuden keskusjärjestön puheenjohtajan paikkaa uudistajan ohjelmalla. Palola pyrkii haastamaan muuta ay-liikettä. Suostuvatko SAK:n mahtiliitot radikaaliin uudistumisilmeeseen on epätodennäköistä.
SAK:n teollisuusliitot puolestaan aikovat lyödä hynttyyt yhteen. Tämä uudistus merkitsee lähinnä voimien kokoamista tulevia työmarkkinavääntöjä varten. Tulevaisuudessa palkanmuodostus tapahtuu vientisektorin johdolla ja vientiliitot haluavat olla vahvoilla kun palkankorotusvaraa arvioidaan ja sovitaan.
Ay-liike käpristelee niin ulkoisissa kuin sisäisissäkin uudistumispaineissa.
Ammattiyhdistysliikkeellä on nyt käynnissä useita prosesseja, joissa mitataan uudistumiskykyä. Pyrkimyksessä hallituksen tavoittelemaan yhteiskuntasopimukseen ay-liike on ratkaisijan paikalla.
Palvelualojen ammattiliitto PAM nousi yllättäen ay-kukkulan kuninkaaksi. Pääministeri Juha Sipilä (kesk) on menossa PAMin hallituksen kokoukseen taivuttelemaan pamilaisia yhteiskuntasopimuksen taakse. Jos näin ei käy, on yhteiskuntasopimukselle vaikea nähdä onnistumisen mahdollisuuksia. Puheenjohtaja Ann Selin on kovan paikan edessä, kun oma väki ei tunnu pysyvän ruodussa.
SAK:n sisällä suhtautuminen yhteiskuntasopimukseen on ollut vedenjakaja vanhoillisten ja uudistumaan pyrkivien ay-liittojen välillä. Jotkut liitot sijoittuvat selkeästi ryhmään tai toiseen, kun taas joissakin liitoissa jakolinja kulkee selkeästi liiton sisällä. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ja korkeasti koulutettujen keskusjärjestö Akava ovat olleet selvästi helpommin ottamassa vastaan nykypäivän haasteita. Yhteiskuntasopimuksessa haaste on nähdä asioita laajemmin ja pitkäjänteisemmin kuin aiemmin on ay-liitoissa ollut tapana. Selvä enemmistö ay-liikkeestä näyttää tähän kykenevän.
Muita haasteita ovat muun muassa yrittäjyyden hyväksyminen työn tekemisen muodoksi sekä epätyypillisten työsuhteiden parempi huomioiminen palkansaajien edunvalvonnassa. Ammattiliitot ovat syntyneet vastaamaan yhteiskunnan teollisen vaiheen haasteisiin. Tämän jälkeen on kuitenkin jo usean vuosikymmenen ajan koettu kokonaan uusien haasteiden vyöry.
Globalisaatio on tuonut maailmanlaajuisen haasteen ay-liikkeelle: matalan tuottavuuden aloilla on vaikea sopia kansallisesti kovin hyvistä ehdoista, kun maailmalla samaa työtä tehdään kovin halvalla. Näihin erilaisiin haasteisiin ay-liikkeen tulisi nyt pystyä vastaamaan.
Sisäisessä kehityksessä ay-liikkeellä on nyt useampia uudistusprosesseja liikkeellä. SAK:n ja STTK:n liitot puuhaavat uutta yhteistä keskusjärjestöä. Hankkeen onnistuminen ratkeaa kuluvana keväänä. Suurimpana haasteena saattaa olla uudistumiskyky. Mukaan on tulossa liittoja, joiden asenne työmarkkinoihin näyttää kovin vanhakantaiselta.
Kova vääntö käydään myös uuden keskusjärjestön johtajuudesta. STTK:n puheenjohtaja Antti Palola tavoittelee uuden keskusjärjestön puheenjohtajan paikkaa uudistajan ohjelmalla. Palola pyrkii haastamaan muuta ay-liikettä. Suostuvatko SAK:n mahtiliitot radikaaliin uudistumisilmeeseen on epätodennäköistä.
SAK:n teollisuusliitot puolestaan aikovat lyödä hynttyyt yhteen. Tämä uudistus merkitsee lähinnä voimien kokoamista tulevia työmarkkinavääntöjä varten. Tulevaisuudessa palkanmuodostus tapahtuu vientisektorin johdolla ja vientiliitot haluavat olla vahvoilla kun palkankorotusvaraa arvioidaan ja sovitaan.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.