Kantojen repiminen/Luonnon tasapaino

Kanto lahotessaan lisää hiilidioksidipäästöjä. Energia menee hukkaan. Vaikutukset saadaan selville aikanaan. Kantoja revitään vain kuljetuskustannuksiltaan sopivan etäisyyden päästä voimalasta. Onko luonnon kannalta hyvää energialajia olemassa?

Energiaa pitää olla saatavana ja käytettävissä jos täällä halutaan elää ja tarjeta. Kovin nuukaan en metsästä hakkuiden jäljiltä puita ottaisi, koska uudelle kasvustolle energiaa pitäisi jättää. Tää vain on nykyaikaa, eikä kivikautta.

Onko kukaan tullut ajatelleeksi mitä asfaltointi saa aikaan? Sen altahan ei pääse mitään vihreää nousemaan. Saattaa myös tuhoutua kokonainen biotooppi ja pieneliöt. Pitäiskö ruveta purkamaan kaupunkeja ja muuttamaan ne metsäksi jälleen. Annettais siellä sitten kantojen lahota ja kuunneltais kun pieneliöt maiskuttelee.

Kantojen noston huonoja puolia on maan liika tiivistyminen ja vesakoituminen.
Ei sovi varsinkaan savikoille eikä ravinteisuudeltaan heikoille maille.
Seuraavan sukupolven puuston kasvu hidastuu jonkin verran, kun hitaasti lahoavat ja ravinteita vapauttavat kannot/juuret poistetaan.
Kantokasat lisää tukkimiehentäin haittoja taimikolle.
Hyviä puolia on uudistamisen helpottuminen.

Kyllä se energia pitää ottaa muualta kuin kannoista, haitta on varmasti suurempi kuin hyöty, lyhytnäköistä politiikkaa. Ei ilmeisesti kukaan vieläkään tiedä mitä metsän putsaaminen voi aiheuttaa.
Ainakin se on jo todettu Etelä-Amerikassa että sademetsiin raivatut ja viljellyt eycalyptyspuut kasvavat pari- kolme kertaa, sen jälkeen maa on jo niin köyhtynyttä ettei siinä kasva etää mikään. Syntyy suuria autiomaa-alueita, sama kohtalo on odotettavissa Suomessakin tällä metsätalouspolitiikalla.
Biodiversiteetin muutos on väistämätön ja se siinä onkin se suurin riski, maailmalla on ainakin Afrikan puolelta tukkaa nostattavia tapahtumia ketjureaktioista mitä tällainen voi saada aikaan.
Jos energiasta on pula niin ydinvoima on ainoa tällä hetkellä ajateltavissa oleva vaihtoehto, jos ei sitten osteta Karjalasta älyttömästi puuta ja rakenneta ylienergiavaraisia sellutehtaita. Noin kymmenen tehdasta tuottaa yhden ydinvoimalan verran energiaa. Voisi olla kannattavaakin kun Etelä-Amerikan tehtaat seisovat kohta puupulassa kun loppuu metsät, silloin suomalainen sellu on kysyttyä kautta maailman.
Ja järkevällä metsänhoidolla omatkin metsät jäävät tuottamaan runsaasti!

Ydinvoima on kriisitilanteissa (luonnontuhot,sodat) varsinkin kaikkein kallein ja huonoin vaihtoehto sekä luonnon että ihmisten kannalta.
Suomen kallioperäkään ei ole niin stabiili kuin aiemmin on luultu, joten ydinjätteiden
säilöntäkään ei sovi tänne.

Puuta voidaan käyttää kestävästi myös energiantuotantoon. Kokonaisen rangan käyttäminen jättää oksat ja latvukset lannoittamaan metsää. Reheviltä mailta
voidaan korjata päätehakkuilta myös latvukset ja oksat osittain.
Myös sellun keitossa jäteliemi käytetään sähköntuotannossa hyväksi.
Puulla ja muulla bioenergialla korvataan fossiilisia enemmän saastuttavia
energialähteitä myös polttoaineissa; kaasua jätteistä ja esim. nurmesta,
bioöljyä jätepuusta/pieniläpimittaisesta rankapuusta.

Puuta riittää Suomessakin runsaasti koska vuosittainen puun kasvu ylittää,
ja on ylittänyt jo vuosikausia, hakkuumäärän n. 25 milj.kuutiolla.
Uudet sellutehtaat lisäisi menekkiä 12-15 milj.m³, jos ne suunnitteluasteella
olevatkin lasketaan mukaan.
Nykyäänhän varsinkin ensiharvennusta kaipaavat metsät riukuuntuvat
moninpaikoin pilalle, kun puu halvasta hinnasta huolimatta ei käy kaupaksi.

AHNEELLA ON PASKANEN LOPPU ! .

Jos kantojen ja risujen poiskorjaaminen tuhoaa maaperän, niin miten on mahdollista että 60-70-luvulla istutetut vahnat peltojen ja niittyjen pohjat kasvavat täyttä metsää?

Ei tarvitse enää ihmetellä - vanhoissa pelloissa ja niityissä on hyvät lannoitepohjat. Ja puut ovat taimitarhoilta tuotuja koulattuja taimia jotka on istutettu hyvään maaperään. Varmasti kasvaa!
Se mitä tarkoitetaan asfaltilla ja betonilla tässä yhteydessä, jää kyllä arvoitukseksi. Kaupunki on kaupunki ja erämaassa en ole betonia ja asfalttia tavannut!

Tuhokapitalisti vie tuhkatkin pesästä ja aiheuttaa samalla omankin tuhoutumisensa.

PYSTYSSÄ OLEVA LAJIRIKAS METSÄ ON PYHÄ PAIKKA SUOMALAISELLE JOKA EI OLE MYYNYT RAHASTA ITSEÄÄN PIRULLE ! .

METSÄSTÄ MEIDÄT LÖYDÄT MARJASTAMASTA TAI SIENESTÄMÄSTÄ SEKÄ MUUTEN VIRKISTÄYTYMÄSTÄ ! .

Veronmaksaja maksaa kalliisti risujen ja kantojen keräämisestä. Keruu ja kuljetus kustannukset Ohittavat moninkertaisesti toiminnasta saadun hyödyn.

Eikö kantojen keruussa ole mitään hyvää? Tuntuu, että pelkkää haittaa ja surkeutta?

Jos kaikki ravinteet viedään pois, niin pian kasvu loppuu ja joudutaan keinolannoittamaan, olipa kuinka energiatehokasta tahansa.

Niinhän siinä käy että maa köyhtyy ja sama saastuttava keinolannoitus alkaa taas, mikä lopetettiin aikoinaan. Metsäyhtiöt kusee omaan kaminaansa, ketkä nyt yleensäkään enää haluavat omistaa metsiä. Ulkoistus taitaa olla metsäpuolellakin päivän sana ja paskan saa kantaa kuka millonkin maapohjan omistaa. Rantamaat ja palstathan on jo myyty aikaa sitten mökkikäyttöihin isolla hinnalla!

Eräs metsäkoneurakoitsija kertoi minulle, että kaikkia kantoja ei revitä, vaan
tietty määrä jätetään metsään paikoilleen.