Kantojen repiminen/Luonnon tasapaino

metsissäsamoileva

Onko kukaan tullut ajatelleeksi mitä kantojen poistaminen avohakkuun jälkeen saa aikaan? Metsähän vaatii uudistuakseen vanhaa puuta karikkeeksi, lahottajasieniä ym. pieneläjiä. Siinähän voi tuhoutua kokonainen biotooppi jonka seurauksista varmasti ei kukaan tiedä mitään. Vai tietääkö? Yleensä tällaisesta tuhoamisesta on aina ollut hyvinkin dramaattiset seuraukset! Heitelkääpä vastauksia metsä/luontoasiantuntijat!

35

249

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • PaneeliaKatolle

      Kanto lahotessaan lisää hiilidioksidipäästöjä. Energia menee hukkaan. Vaikutukset saadaan selville aikanaan. Kantoja revitään vain kuljetuskustannuksiltaan sopivan etäisyyden päästä voimalasta. Onko luonnon kannalta hyvää energialajia olemassa?

    • Järkeä-tolkkua

      Energiaa pitää olla saatavana ja käytettävissä jos täällä halutaan elää ja tarjeta. Kovin nuukaan en metsästä hakkuiden jäljiltä puita ottaisi, koska uudelle kasvustolle energiaa pitäisi jättää. Tää vain on nykyaikaa, eikä kivikautta.

    • hyväidea

      Onko kukaan tullut ajatelleeksi mitä asfaltointi saa aikaan? Sen altahan ei pääse mitään vihreää nousemaan. Saattaa myös tuhoutua kokonainen biotooppi ja pieneliöt. Pitäiskö ruveta purkamaan kaupunkeja ja muuttamaan ne metsäksi jälleen. Annettais siellä sitten kantojen lahota ja kuunneltais kun pieneliöt maiskuttelee.

      • Ulkona.liikkuva

        Kyllä nousee asfaltin läpi. Kaupunkien suurin katujen, kevyenliikenteen väylien ja pihojen kohdalla on puiden juurien tunkeutumine basfaltin läpi. Männyn juuret rikkovat asfalttia nopeimmin.


    • puu.mies

      Kantojen noston huonoja puolia on maan liika tiivistyminen ja vesakoituminen.
      Ei sovi varsinkaan savikoille eikä ravinteisuudeltaan heikoille maille.
      Seuraavan sukupolven puuston kasvu hidastuu jonkin verran, kun hitaasti lahoavat ja ravinteita vapauttavat kannot/juuret poistetaan.
      Kantokasat lisää tukkimiehentäin haittoja taimikolle.
      Hyviä puolia on uudistamisen helpottuminen.

      • röhrööh

        Kantojen repimisellä marjametsät tuhotaan vuosikymmeniksi.


      • kgad
        röhrööh kirjoitti:

        Kantojen repimisellä marjametsät tuhotaan vuosikymmeniksi.

        Riippuu marjasta.


      • yhtäpaha
        röhrööh kirjoitti:

        Kantojen repimisellä marjametsät tuhotaan vuosikymmeniksi.

        Voidaan sanoa että avohakkuullakin tuhotaan yhtälailla marjametsät (mustikka, puolukka) vuosikymmeniksi. Vadelmaa sensijaan alkaa kasvaa hyvin hakkuuaukealle.


      • marjastaja.mies
        yhtäpaha kirjoitti:

        Voidaan sanoa että avohakkuullakin tuhotaan yhtälailla marjametsät (mustikka, puolukka) vuosikymmeniksi. Vadelmaa sensijaan alkaa kasvaa hyvin hakkuuaukealle.

        Marjat ei kasva sulkeutuneissa metsissä. Harvennetuissa kyllä.
        Puolukkaa kasvaa usein jo pienissä taimikoissakin. Muokatuilla mailla
        kasvaa vadelman lisäksi myös parasta ja arvokkainta marjaa eli mesimarjaa, jos hakkuu on tehty sen levinneisyysalueella ja maapohja on sopiva.


    • metsissäsamoileva

      Kyllä se energia pitää ottaa muualta kuin kannoista, haitta on varmasti suurempi kuin hyöty, lyhytnäköistä politiikkaa. Ei ilmeisesti kukaan vieläkään tiedä mitä metsän putsaaminen voi aiheuttaa.
      Ainakin se on jo todettu Etelä-Amerikassa että sademetsiin raivatut ja viljellyt eycalyptyspuut kasvavat pari- kolme kertaa, sen jälkeen maa on jo niin köyhtynyttä ettei siinä kasva etää mikään. Syntyy suuria autiomaa-alueita, sama kohtalo on odotettavissa Suomessakin tällä metsätalouspolitiikalla.
      Biodiversiteetin muutos on väistämätön ja se siinä onkin se suurin riski, maailmalla on ainakin Afrikan puolelta tukkaa nostattavia tapahtumia ketjureaktioista mitä tällainen voi saada aikaan.
      Jos energiasta on pula niin ydinvoima on ainoa tällä hetkellä ajateltavissa oleva vaihtoehto, jos ei sitten osteta Karjalasta älyttömästi puuta ja rakenneta ylienergiavaraisia sellutehtaita. Noin kymmenen tehdasta tuottaa yhden ydinvoimalan verran energiaa. Voisi olla kannattavaakin kun Etelä-Amerikan tehtaat seisovat kohta puupulassa kun loppuu metsät, silloin suomalainen sellu on kysyttyä kautta maailman.
      Ja järkevällä metsänhoidolla omatkin metsät jäävät tuottamaan runsaasti!

      • Jälkikäytöstä en sano mitään muttei eukalyptus itsekseen kasva sitä tahtia mitä kasvaa. Melko mömmöt niille pusketaan istutuksen yhteydessä.


    • puu.mies

      Ydinvoima on kriisitilanteissa (luonnontuhot,sodat) varsinkin kaikkein kallein ja huonoin vaihtoehto sekä luonnon että ihmisten kannalta.
      Suomen kallioperäkään ei ole niin stabiili kuin aiemmin on luultu, joten ydinjätteiden
      säilöntäkään ei sovi tänne.

      Puuta voidaan käyttää kestävästi myös energiantuotantoon. Kokonaisen rangan käyttäminen jättää oksat ja latvukset lannoittamaan metsää. Reheviltä mailta
      voidaan korjata päätehakkuilta myös latvukset ja oksat osittain.
      Myös sellun keitossa jäteliemi käytetään sähköntuotannossa hyväksi.
      Puulla ja muulla bioenergialla korvataan fossiilisia enemmän saastuttavia
      energialähteitä myös polttoaineissa; kaasua jätteistä ja esim. nurmesta,
      bioöljyä jätepuusta/pieniläpimittaisesta rankapuusta.

      Puuta riittää Suomessakin runsaasti koska vuosittainen puun kasvu ylittää,
      ja on ylittänyt jo vuosikausia, hakkuumäärän n. 25 milj.kuutiolla.
      Uudet sellutehtaat lisäisi menekkiä 12-15 milj.m³, jos ne suunnitteluasteella
      olevatkin lasketaan mukaan.
      Nykyäänhän varsinkin ensiharvennusta kaipaavat metsät riukuuntuvat
      moninpaikoin pilalle, kun puu halvasta hinnasta huolimatta ei käy kaupaksi.

    • 4021

      AHNEELLA ON PASKANEN LOPPU ! .

      • RuskeaSuo

        Ahne on se, joka ensin turmelee oman luontonsa ja sen jälkeen vaatii muilta täydellistä suojelua ja jokamiehen oikeutta toisten alueelle.


    • ihmettelynaihe

      Jos kantojen ja risujen poiskorjaaminen tuhoaa maaperän, niin miten on mahdollista että 60-70-luvulla istutetut vahnat peltojen ja niittyjen pohjat kasvavat täyttä metsää?

      • PetiteFleur

        Asfaltti ja betoni ovat lähes lopullisia luonnon tuhoajia. Muualla luonto kyllä ajan kanssa korjaa itsensä. Asfaltti ja betoni voidaan tietysti tarvittaessa kovalla hinnalla siirtää pois luonnon tieltä, mutta hävittäminen on lähes mahdotonta.


      • ihmettelynaihe
        PetiteFleur kirjoitti:

        Asfaltti ja betoni ovat lähes lopullisia luonnon tuhoajia. Muualla luonto kyllä ajan kanssa korjaa itsensä. Asfaltti ja betoni voidaan tietysti tarvittaessa kovalla hinnalla siirtää pois luonnon tieltä, mutta hävittäminen on lähes mahdotonta.

        Luonto ottaa voiton lopulta asfaltistakin. Meillä päin on jäänyt pieniä pätkiä vanhaa päätietä jäljelle 80-luvulla tehdystä tien oikaisusta. Ne kohdat vanhasta tiestä joihin ei enää autolla pääse ovat jo lähes upeen sammaloituneet ja halkeamista nousee koivun ja männyn alut. Routa murentaa myös ajan kanssa asfaltin myös puiden juuret nostelevat ja halkovat tienpintaa.
        Kasvaahan sitä suurten kivienkin päällä monesti puita, joten miksei betonin?


    • metsissäsamoileva

      Ei tarvitse enää ihmetellä - vanhoissa pelloissa ja niityissä on hyvät lannoitepohjat. Ja puut ovat taimitarhoilta tuotuja koulattuja taimia jotka on istutettu hyvään maaperään. Varmasti kasvaa!
      Se mitä tarkoitetaan asfaltilla ja betonilla tässä yhteydessä, jää kyllä arvoitukseksi. Kaupunki on kaupunki ja erämaassa en ole betonia ja asfalttia tavannut!

      • Helsinki_vuonna_70_eKr

        Arvoituksen ratkaisu on se, että kaupunki ei ole aina ollut kaupunki.


    • Edellä

      Tuhokapitalisti vie tuhkatkin pesästä ja aiheuttaa samalla omankin tuhoutumisensa.

      • Usein.totta

        Ja elättää myös sinutkin.


      • ppoioppppoo
        Usein.totta kirjoitti:

        Ja elättää myös sinutkin.

        Tähän risujen ja kantojen keräämiseen käytetään tuoton määrä tukirahaa (Pekkarisen risupaketti) joten taloudellisuudella ei tätä toimintaa ainakaan voi perustella.


    • 4021

      PYSTYSSÄ OLEVA LAJIRIKAS METSÄ ON PYHÄ PAIKKA SUOMALAISELLE JOKA EI OLE MYYNYT RAHASTA ITSEÄÄN PIRULLE ! .

      • EiKaiMistään

        Mistä löytyy kyseinen suomalainen?


    • 4021

      METSÄSTÄ MEIDÄT LÖYDÄT MARJASTAMASTA TAI SIENESTÄMÄSTÄ SEKÄ MUUTEN VIRKISTÄYTYMÄSTÄ ! .

      • EiKaiMistään

        Olenkin aina ihmetellyt, miksi metsässä on niin rauhallista. Nyt sekin selvisi. Meitä on vain kaksi.


      • L.Ahopuu
        EiKaiMistään kirjoitti:

        Olenkin aina ihmetellyt, miksi metsässä on niin rauhallista. Nyt sekin selvisi. Meitä on vain kaksi.

        Me muut kompuroidaan luonnonmukaisessa metsässä. Marjat ja sienet ovat niin arvokkaita, että kannattaa etsiä sieltäkin missä niitä ei ole.


      • dsfgsfhjd

        Näin oli ennen. Nyt metsässä näkyy vain taikkulaisten kaupalliset armeijat marjaharavat ja pyllyt pystyssä. Pyhä suomalainen metsän rauha on mennyt - ellemme tee asialle jotakin. Suomalaisten kansallisoikeus, marjojen poiminta, on uhattuna.


    • ggggghhhhh

      Veronmaksaja maksaa kalliisti risujen ja kantojen keräämisestä. Keruu ja kuljetus kustannukset Ohittavat moninkertaisesti toiminnasta saadun hyödyn.

      • S.Tadilainen

        Kantojen keruu loppuu kannattavuuden määräämällä etäisyydellä voimalaitoksesta. Kantojen keruu ei ole tuettua toimintaa. Kemera on. Kemerakin on keksitty pääasiassa kaupunkilaisia varten, kun he eivät ymmärrä harventaa taimikkojaan ajoissa.
        Hirvet ja luvaton kelkkailu aiheuttavat huomattavasti suuremmat vahingot kuin kantojen nosto.
        Ainahan nimimerkin suojassa voi yrittää harhauttaa.


    • Puulaho

      Eikö kantojen keruussa ole mitään hyvää? Tuntuu, että pelkkää haittaa ja surkeutta?

    • Rapuripurallaa

      Jos kaikki ravinteet viedään pois, niin pian kasvu loppuu ja joudutaan keinolannoittamaan, olipa kuinka energiatehokasta tahansa.

    • metsänpoikatahdonolla

      Niinhän siinä käy että maa köyhtyy ja sama saastuttava keinolannoitus alkaa taas, mikä lopetettiin aikoinaan. Metsäyhtiöt kusee omaan kaminaansa, ketkä nyt yleensäkään enää haluavat omistaa metsiä. Ulkoistus taitaa olla metsäpuolellakin päivän sana ja paskan saa kantaa kuka millonkin maapohjan omistaa. Rantamaat ja palstathan on jo myyty aikaa sitten mökkikäyttöihin isolla hinnalla!

      • Mitä saastuttavaa keinolannoitteissa on?


    • en_tiä

      Eräs metsäkoneurakoitsija kertoi minulle, että kaikkia kantoja ei revitä, vaan
      tietty määrä jätetään metsään paikoilleen.

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tykkään sinusta ikuisesti

      Olet niin mukava ja ihana ihminen rakas. ❤️
      Ikävä
      17
      4326
    2. Kirjoita yhdellä sanalla

      Joku meihin liittyvä asia, mitä muut ei tiedä. Sen jälkeen laitan sulle wappiviestin
      Ikävä
      184
      2479
    3. Olet hyvin erilainen

      Herkempi, ajattelevaisempi. Toisaalta taas hyvin varma siitä mitä haluat. Et anna yhtään periksi. Osaat myös ilkeillä ja
      Ikävä
      73
      1627
    4. Onko muita oman polkunsa kulkijoita

      Jotka ei oikein pärjää kenenkään kanssa eli on niin omat ajatukset ja omat mielenkiinnon kohteet yms. On tavallaan sella
      Iisalmi
      25
      1230
    5. Hyvää Joulua mies!

      Toivottavasti kaikki on hyvin siellä. Anteeksi että olen hieman lisännyt taakkaasi ymmärtämättä kunnolla tilannettasi, o
      Ikävä
      64
      1187
    6. Toivoisin etten jännittäisi

      niin kauheasti. Hassua tässä on se, että en varmaan olisi niin ihastunut sinuun, jos et olisi niin älykäs, ja henkisesti
      Ikävä
      42
      922
    7. Hyvää talvipäivänseisausta

      Vuoden lyhyintä päivää. 🌞 Hyvää huomenta. ❄️🎄🌌✨❤️😊
      Ikävä
      171
      904
    8. Mikä älykkäissä naisissa pelottaa?

      Miksei heitä uskalla lähestyä?
      Ikävä
      107
      892
    9. Junan kylkeen autolla

      Miten helevetissä voi ajaa auton junan kylkeen?? Puhelinta hivelöity kenties!!? Koirat vielä kyydissä on käsittämätöntä
      Pyhäjärvi
      74
      885
    10. Oletko päättänyt

      Jo varmasti että ensi vuonna keräät rohkeutesi ja sanot tunteesi vai et? Sitä odottaessa ja toivoessa
      Ikävä
      72
      820
    Aihe