Kysyn, että missä tapauksessa hammas kruunutetaan ?
Onko se silloin kun sitä ei voi enää paikata. Entä jos hammas on halennut, lohennut tai kulunut. Voiko silloin kruunuttaa hampaan ? Tai onko hammas jossain tapauksessa vain vedettävä pois suusta, ettei sitä voi kruunuttaa ? Siis milloin hammas on kelvoton kruunuttamiseen. Laitetaanko etuhampaisiin erilainen kruunutus kuin poskihampaisiin ?
Onko se silloin kun sitä ei voi enää paikata. Entä jos hammas on halennut, lohennut tai kulunut. Voiko silloin kruunuttaa hampaan ? Tai onko hammas jossain tapauksessa vain vedettävä pois suusta, ettei sitä voi kruunuttaa ? Siis milloin hammas on kelvoton kruunuttamiseen. Laitetaanko etuhampaisiin erilainen kruunutus kuin poskihampaisiin ?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kysyn vielä !
Voiko paikattua hammasta kruunuttaa ? Entä jos se on pahoin halennut ja paikattu ?
Hampaita kruunutetaan monesta syystä.
1) Hammasta paikataan jatkuvasti, mutta paikkaamalla ei päästä pysyvään tulokseen. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että hammas on sillä tavalla lohjennut tai karioitunut, etteivät paikat pysy siinä tai purentarasitus on paikkamateriaaleille epäedullinen jne.
2) Hampaassa on esteettisesti jotain vikaa, eli se on esim. rumasti värjääntynyt tai poissa rivistä.
3) Hampaan rakenteessa on vikaa (kovakudoshäiriöt) ja se täytyy korjata jottei sitä menetettäisi kokonaan.
4) Hampaita voidaan kruunuttaa myös suojaustarkoituksessa eli silloin, kun ne lohkeavat helposti tai kuluvat pahoin.
5) Joskus osaproteesien tukihampaita kruunutetaan, mutta tämä lienee nykyään aika harvinaista. Nykyään pyritään säilyttämään omat hampaat/ oma hammasluusto mahdollisimman pitkään.
6) Irtoproteesien käyttöhankaluudet. Joillakin potilailla on niin kova oksennusrefleksi, ettei heille voi kuvitellakaan irtoproteesia; kaikki nielun lähelle menevä oksettaa. Tällöin pyritään kruunuttamalla tai silloilla säilyttämään purenta. Joillakin ihmisillä taas on kammo irtoprotetiikkaa kohtaa: tukehtumisen pelkoa jne. Epileptikolle irtoproteesi saattaa olla riski, sillä huonosti pysyvä proteesi saattaa kohtauksen tullen irrota paikaltaan ja juuttua kurkkuun. Kruunutus on monesti myös puhetyöläisille se ensimmäinen vaihtoehto. Yläproteesi peittää suulaen ja joillakin se saattaa vielä pitkienkin aikojen kuluttua kuulua puheessa (yleensä näin ei kyllä käy). Kruunutetut hampaat ovat aivan kuin omat ja pysyvät vieläpä tiiviisti paikoillaan.
Haljenneet ja lohkeilevat hampaat ovat hankalia. Kuten kaikki hammasasiat, kruunutuksenkin sopivuus on erittäin yksilöllistä ja tapauskohtaista. Hammaslääkäri tutkii tilanteen ja tekee sen mukaan päätöksen siitä, mikä on kyseisessä tilanteessa mahdollista ja järkevää. Erityisen yksilöllistä on näiden lohkeilevien ja halkeilleiden hampaiden kruunutus: riippuu aivan hampaasta, purennasta, purentarasituksen määrästä, suunnista jne. jne. voidaanko hammasta korjata kruunuttamalla. Joskus hammasluu on niin heikkoa, ettei se kestä kruunuhiontaa lohkeilematta. Tällöin ei ole muuta keinoa kuin lopulta poistaa loppuunsa lohkeillut hammas.
Haljenneissa hampaissa taas vaikuttaa halkeaman tyyppi. Jos on kyse pienistä halkeamista, niistä päästään monesti eroon jo kruunuhiontaa tehdessä. Joskus hampaat taas halkeavat pahasti; ikenen alle ja juureen asti. Silloin ne joudutaan yleensä poistamaan. Halkeamaa on vaikea korjata syvältä ja se lisää tulehdusriskiä keräämällä likaa.
Ilman muuta on tilanteita, joissa on järkevämpää luopua hampaasta ja korvata se esim. sillalla, kuin yrittää epätoivoisesti "tekohengittää" sellaista hammasta, jolla ei ole mahdollisuuksia selviytyä.
Kruunutukseen on turha lähteä, jos potilas ei ole motivoitunut hoitamaan suuhygieniaansa: kruunuja ja siltoja täytyy puhdistaa huolellisesti. Kruunutus saattaa suojata hammasta karioitumiselta, mutta toisaalta huonosti puhdistetun kruunun reuna saattaa kerätä plakkia. Ei ole mukavaa, jos hyvä hammas menetetään ientulehduksen irroittaessa sen tai hampaan karioituessa salakavalasti kruunun alla.
Kruunutusta ei myöskään tehdä niin huonokuntoiseen hampaaseen, että sen parodontaalinen tuki on pahasti heikentynyt. Tämä tarkoittaa, että hampaan tukikudokset ovat esim. suuhygienian laiminlyönnin tai jonkin sairauden välillisenä seurauksena kärsineet niin, että hampaan juuri ei ole enää kunnolla luun tukema.
Myös paikattuja hampaita kruunutetaan. Tämäkin on yksilöllistä: onko paikka sellainen, että se kestää kruunun. Joskus hammas hiotaan pilariksi ja pilaria samalla korjataan jostain kohtaa paikalla, koska on löytynyt esim. reikä. Toki elävä ja paikkaamaton hammas on parempi kruunun pohja kuin paikattu. Jopa juurihoidettuja eli kuolleita hampaita kruunutetaan. Tällöin voidaan käyttää nastakruunua, jossa tapetun hampaan juurikanavaan menee metallinasta, joka tukee kruunua.
Kuten varmasti huomaat, hammastekniikassa kaikki riippuu kaikesta. Eli ainoastaan hammaslääkärisi pystyy kertomaan mikä on mahdollista sinun tapauksessasi.