Eurooppalaisille saastuttajille 24 miljardin voitot päästökaupan ilmaisjaosta
EU:n päästökaupan ilmaisjako mahdollistaa teollisuudelle huomattavia ansaitsemattomia voittoja, tuore selvitys paljastaa. Suomessa esimerkiksi Rautaruukki (nyk. SSAB), Neste, Outokumpu ja Finnsementti ovat saaneet mahdollisuuden kerätä ansaitsemattomia hedelmiä.
EU:n päästökaupan ilmaisjako mahdollistaa teollisuudelle huomattavia ansaitsemattomia voittoja, tuore selvitys paljastaa. Suomessa esimerkiksi Rautaruukki (nyk. SSAB), Neste, Outokumpu ja Finnsementti ovat saaneet mahdollisuuden kerätä ansaitsemattomia hedelmiä.
CE Delftin ja Carbon Market Watchin selvityksen mukaan vuosien 2008-2014 välillä EU:n päästökaupan ilmaisjako on mahdollistanut yhtiöille ansaitsemattomia voittoja kuluttajien ja valtioiden tulojen kustannuksella jopa 24 miljardin euron edestä. Niin sanottuja windfall-voittoja syntyy, kun yritykset voivat myydä ilmaiseksi saamiaan päästöoikeuksia eteenpäin, siirtää oikeuksien kustannukset kuluttajahintoihin tai tienata päästöoikeuksia kolmansissa maissa toteuttamillaan hankkeilla.
Suomen luonnonsuojeluliitto pitää saastuttajien keräämiä windfall-voittoja epäoikeudenmukaisina ja ilmastopolitiikkaa rapauttavina.
"Ilmaisjaon vuoksi kyseisille yrityksille ei tule taloudellista kannustinta vähentää päästöjään. Sen sijaan ne voivat kääriä selviä voittoja huonosti toimivan systeemin avulla. Tilanne tulee korjata vuonna 2021 alkavalla neljännellä päästökauppakaudella. Nyt laskun maksavat kansalaiset ja viime kädessä ilmasto", summaa Luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Hanna Aho.
Suomalaisille yhtiöille, muiden muassa Rautaruukille (nyk. SSAB), Neste Oilille, Outokummulle ja Finnsementille, mahdollisia windfall-voittoja on kertynyt jopa 481 miljoonaa euroa.
Suomenkin päästökauppatulot valuvat yhtiöille
Uusi selvitys saattaa kyseenalaiseksi myös keinot, joilla ehkäistään riskiä tuotannon siirtymisestä heikomman ilmastopolitiikan maihin. Hyvä esimerkki tällaisesta keinoista on Sipilän hallituksen parhaillaan valmistelema laki päästökaupan välillisten kustannusten, kuten korkean sähkön hinnan, korvaamisesta teollisuudelle. Varat otettaisiin Suomen päästökauppatuloista.
"Aiemmin päästökaupasta saadut tulot on ohjattu ilmastonmuutoksen torjuntaan kehitysmaissa, mutta nyt ne ollaan antamassa saastuttajille. Kehitysmaiden ilmastorahoituksen leikkaaminen hiilivuotoriskin varjolla on haitallista sekä ilmastolle että kansainväliselle diplomatialle", Aho kritisoi.
Sipilän hallituksen toimet saivat OECD:lta ison kolauksen viime viikolla. OECD:n raportin mukaan ympäristönormeilla ei ole negatiivista vaikutusta vientialoihin, sillä uusia innovaatioita ja aloja syntyy kannattamattomien tilalle. Myös Valtiotalouden tutkimuskeskuksen ja Euroopan komission selvitysten mukaan ympäristöpolitiikan vaikutus on hyvin pieni suhteessa muihin kilpailukyvyn osa-alueisiin.
"Euroopassa tarvitaan kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa, jotta olosuhteet puhtaiden ratkaisujen kehittymiselle syntyvät ja Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet saavutetaan. EU:n päästökauppa on pahasti rampautunut ja päättäjiltä vaaditaan lujuutta, jotta kaikki järjestelmän porsaanreiät saadaan tukittua seuraavalle kaudelle”, Aho sanoo.
"Teollisuuden ilmastovaikutusten vähentämiseksi olisi järkevää vähentää energiaintensiivisen teollisuuden energiaverohelpotuksia ja jakaa tukia takaisin perustuen toiminnan ilmastovaikutuksiin.”
http://www.sll.fi/ajankohtaista/tiedotteet/2016/eurooppalaisten-saastuttajien-EU-windfall-voitot
EU:n päästökaupan ilmaisjako mahdollistaa teollisuudelle huomattavia ansaitsemattomia voittoja, tuore selvitys paljastaa. Suomessa esimerkiksi Rautaruukki (nyk. SSAB), Neste, Outokumpu ja Finnsementti ovat saaneet mahdollisuuden kerätä ansaitsemattomia hedelmiä.
EU:n päästökaupan ilmaisjako mahdollistaa teollisuudelle huomattavia ansaitsemattomia voittoja, tuore selvitys paljastaa. Suomessa esimerkiksi Rautaruukki (nyk. SSAB), Neste, Outokumpu ja Finnsementti ovat saaneet mahdollisuuden kerätä ansaitsemattomia hedelmiä.
CE Delftin ja Carbon Market Watchin selvityksen mukaan vuosien 2008-2014 välillä EU:n päästökaupan ilmaisjako on mahdollistanut yhtiöille ansaitsemattomia voittoja kuluttajien ja valtioiden tulojen kustannuksella jopa 24 miljardin euron edestä. Niin sanottuja windfall-voittoja syntyy, kun yritykset voivat myydä ilmaiseksi saamiaan päästöoikeuksia eteenpäin, siirtää oikeuksien kustannukset kuluttajahintoihin tai tienata päästöoikeuksia kolmansissa maissa toteuttamillaan hankkeilla.
Suomen luonnonsuojeluliitto pitää saastuttajien keräämiä windfall-voittoja epäoikeudenmukaisina ja ilmastopolitiikkaa rapauttavina.
"Ilmaisjaon vuoksi kyseisille yrityksille ei tule taloudellista kannustinta vähentää päästöjään. Sen sijaan ne voivat kääriä selviä voittoja huonosti toimivan systeemin avulla. Tilanne tulee korjata vuonna 2021 alkavalla neljännellä päästökauppakaudella. Nyt laskun maksavat kansalaiset ja viime kädessä ilmasto", summaa Luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Hanna Aho.
Suomalaisille yhtiöille, muiden muassa Rautaruukille (nyk. SSAB), Neste Oilille, Outokummulle ja Finnsementille, mahdollisia windfall-voittoja on kertynyt jopa 481 miljoonaa euroa.
Suomenkin päästökauppatulot valuvat yhtiöille
Uusi selvitys saattaa kyseenalaiseksi myös keinot, joilla ehkäistään riskiä tuotannon siirtymisestä heikomman ilmastopolitiikan maihin. Hyvä esimerkki tällaisesta keinoista on Sipilän hallituksen parhaillaan valmistelema laki päästökaupan välillisten kustannusten, kuten korkean sähkön hinnan, korvaamisesta teollisuudelle. Varat otettaisiin Suomen päästökauppatuloista.
"Aiemmin päästökaupasta saadut tulot on ohjattu ilmastonmuutoksen torjuntaan kehitysmaissa, mutta nyt ne ollaan antamassa saastuttajille. Kehitysmaiden ilmastorahoituksen leikkaaminen hiilivuotoriskin varjolla on haitallista sekä ilmastolle että kansainväliselle diplomatialle", Aho kritisoi.
Sipilän hallituksen toimet saivat OECD:lta ison kolauksen viime viikolla. OECD:n raportin mukaan ympäristönormeilla ei ole negatiivista vaikutusta vientialoihin, sillä uusia innovaatioita ja aloja syntyy kannattamattomien tilalle. Myös Valtiotalouden tutkimuskeskuksen ja Euroopan komission selvitysten mukaan ympäristöpolitiikan vaikutus on hyvin pieni suhteessa muihin kilpailukyvyn osa-alueisiin.
"Euroopassa tarvitaan kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa, jotta olosuhteet puhtaiden ratkaisujen kehittymiselle syntyvät ja Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet saavutetaan. EU:n päästökauppa on pahasti rampautunut ja päättäjiltä vaaditaan lujuutta, jotta kaikki järjestelmän porsaanreiät saadaan tukittua seuraavalle kaudelle”, Aho sanoo.
"Teollisuuden ilmastovaikutusten vähentämiseksi olisi järkevää vähentää energiaintensiivisen teollisuuden energiaverohelpotuksia ja jakaa tukia takaisin perustuen toiminnan ilmastovaikutuksiin.”
http://www.sll.fi/ajankohtaista/tiedotteet/2016/eurooppalaisten-saastuttajien-EU-windfall-voitot
Vastaukset 2
Vanhimmat
Vapaakauppauskolla ei maailmaa pelasteta, vaan sijoittajien osingot.
Ilmastonmuutos muuttaa kaiken myös siinä, että usko markkinoihin on mennyt ja päästökaupan kaltaiset vedätykset ovat maailmanlaajuisesti out. Vihreän liikkeen kannalta tämä on jo useassa maassa johtanut uudelleenarviointeihin.
Kansallisesti tullaan joissakin maissa vetämään erilaisia linjanvetoja kunkin maan perinteisten Punavihreiden ym. uusvasemmistolaisten puolueiden välillä. Uusiakin ryhmittymiä nousee koko ajan, kuten SYRIZA, Podemos, Viiden Tähden liike jne.
On vielä aikaista varmaksi arvioida, miten Suomessa käy. Vihreän liiton uudistumattomuus markkinauskoisesta ja vapaaehtoisuuteen uskoneesta puolueesta voimakkaampaa sääntelyä ja julkista ohjausta korostavaksi olisi varmasti virhe.
Vihreän liiton mahdollinen jähmettyminen toki vahvistaisi Vasemmistoliiton asemaa, edellyttäen ettei tämä puolestaan jähmettyisi fossiiliteollisuuden aikakauteen. Viimemainitussa tapauksessa tarvittaisiin jo aivan uusi parlamentaarinen voimatekijä.
Li Anderssonille neljä vuotta aikaa näyttää säärensä. Jos loikat jäävät lyhyiksi, pitää vaihtaa vielä kovempi jätkä tai gimma keulakuvaksi. Mutta isoin työ tehdään työpaikoilla, kaduilla, kassoilla, yhdistyksissä, busseissa, baareissa ja sukujuhlissa.
Vasemmiston on a) hakeuduttava vuorovaikutukseen, b) kuunneltava, c) opiskeltava vastaukset. Tätä kutsuttiin ennen vanhaan poliittiseksi työksi. Ja joskus sitä tehtiin!