Sekstantti

Mielestäni tuo tarkkuus on todella hyvä. Pärjäisit valtamerellä aivan loistavasti.
Esikuviakin löytyy. Oletko lukenut E Shackeltonin haaksirikosta jäiden puristukseen? Hän löysi Etelä-Georgian saaren pelastusveneellä purjehtien.
Muutamien pilvenraoista suorittamiensa havaintojen avulla hän kykeni paikantamaan veneensä ja pitämään siinä sivussa miehensä tolkuissaan - melkoinen äijä.

Reiska2K kirjoitti:

Mielestäni tuo tarkkuus on todella hyvä. Pärjäisit valtamerellä aivan loistavasti.
Esikuviakin löytyy. Oletko lukenut E Shackeltonin haaksirikosta jäiden puristukseen? Hän löysi Etelä-Georgian saaren pelastusveneellä purjehtien.
Muutamien pilvenraoista suorittamiensa havaintojen avulla hän kykeni paikantamaan veneensä ja pitämään siinä sivussa miehensä tolkuissaan - melkoinen äijä.

Lue lisää

Kuuleman mukaan sodan aikana eräs laivaston kapteeni sai kunniamerkin käytettyään sekstanttia venäläisten huijaamisessa. Venäläiset estivät suomalaisen laivan etenemisen väylää pitkin, jolloin suomalainen kapteeni eteni yöllä kahden kivikon välistä väylien ulkopuolella. Hän näki jonkun majakan valon ja kartasta hän laski, millä korkeuksilla valon pitää näkyä, jotta hänen aluksensa olisi turvallisilla vesillä kivikoiden välissä. Sekstantin avulla sitten tarkkailtiin, että majakan valon korkeus oli lasketulla välillä. En tiedä, pitääkö juttu paikkansa, oliko esimerkiksi majakat käytössä sodan aikana.

Reiska2K kirjoitti:

Mielestäni tuo tarkkuus on todella hyvä. Pärjäisit valtamerellä aivan loistavasti.
Esikuviakin löytyy. Oletko lukenut E Shackeltonin haaksirikosta jäiden puristukseen? Hän löysi Etelä-Georgian saaren pelastusveneellä purjehtien.
Muutamien pilvenraoista suorittamiensa havaintojen avulla hän kykeni paikantamaan veneensä ja pitämään siinä sivussa miehensä tolkuissaan - melkoinen äijä.

Lue lisää

Sir Ernest Shackleton oli s/y Endurance n kapteeni sen tehdessä tutkimusmatkan Antarktikselle.
Alus tuhoutui jäiden puristukseen.
Miehistö pelastautui jäälle ja pikkusaareen.
Kapteeni ja muutama miehistön jäsen suorittivat merihistorian uljaimpiin sankaritarinoihin kuuluvan hätäviestin toimittamisen lähimpään valaanpyytäjien asemapaikkasaareen.
Mutta.
Sir Ernest ei navigoinut itse vaan sitä tehtävää varten otettiin mukaan paras mies siihen tehtävään.Tämän miehen nimi on minultakin unohtunut.Pitääpä kerrata alan teoksesta..esim kirjasta Endurance.. https://fi.wikipedia.org/wiki/Ernest_Shackleton
Eli sekstantti mukana ihan vaan että käsi tottuu käyttöön kuten myös Viikinkien Aurinkokivi..https://fi.wikipedia.org/wiki/Aurinkokivi

Bossu kirjoitti:

Kuuleman mukaan sodan aikana eräs laivaston kapteeni sai kunniamerkin käytettyään sekstanttia venäläisten huijaamisessa. Venäläiset estivät suomalaisen laivan etenemisen väylää pitkin, jolloin suomalainen kapteeni eteni yöllä kahden kivikon välistä väylien ulkopuolella. Hän näki jonkun majakan valon ja kartasta hän laski, millä korkeuksilla valon pitää näkyä, jotta hänen aluksensa olisi turvallisilla vesillä kivikoiden välissä. Sekstantin avulla sitten tarkkailtiin, että majakan valon korkeus oli lasketulla välillä. En tiedä, pitääkö juttu paikkansa, oliko esimerkiksi majakat käytössä sodan aikana.

Lue lisää

Eipä ne olleet. Joten tarina on väistämättä pelkkä tarina. (Vaikkei nyt puututtaisi siihen pikku detaljiin, ettei Suomen laivastossa ole sellaista arvoa kuin "kapteeni") :)

(Englannista käännetyssä merikirjallisuudessa on joskus hassuja kohtia, kun kääntäjä on kompastunut siihen, että brittien ja jenkkien sotalaivaston upseeriarvo "Captain" vastaa suomeksi kommodoria ja sitten taas "Commodore" ei ole varsinainen arvo lainkaan vaan toisinaan joihinkin virka-asemiin liittyvä eräänlainen kunnianimike.)

Olin toissatalvena agrentiinalaisella tutkimusaluksella Etelämantereen vesillä. Laivalla oli moderni elektroniikka tuplana, mutta silti siellä pidettiin perinteistä lokikirjaa sijaintimerkintöineen. Myös paperikarttaan merkittiin kurssit ja tunnittaiset sijainnit. Laivan komentosillalla oli sekstantti taulukot. Perämiehen mukaan jokainen bryggalla palveleva hallitsi paikanmäärityksen sekstantilla. Se oli "itsestään selvyys".Tätä käytäntöä ei harjoitettu hakkerien gps-hyökkäyksen varalta, vaan muista turvallisuussyistä. Vaarallisella merialueella liikuttaessa ei uskallettu luottaa pelkästään sähköön ja elektroniikkaan.

varmuudenvuoksi kirjoitti:

Olin toissatalvena agrentiinalaisella tutkimusaluksella Etelämantereen vesillä. Laivalla oli moderni elektroniikka tuplana, mutta silti siellä pidettiin perinteistä lokikirjaa sijaintimerkintöineen. Myös paperikarttaan merkittiin kurssit ja tunnittaiset sijainnit. Laivan komentosillalla oli sekstantti taulukot. Perämiehen mukaan jokainen bryggalla palveleva hallitsi paikanmäärityksen sekstantilla. Se oli "itsestään selvyys".Tätä käytäntöä ei harjoitettu hakkerien gps-hyökkäyksen varalta, vaan muista turvallisuussyistä. Vaarallisella merialueella liikuttaessa ei uskallettu luottaa pelkästään sähköön ja elektroniikkaan.

Lue lisää

Aivan samasta syystä Englannin rautateillä lämmittäjän vakanssi lopetettiin vasta 50 vuotta viimeisen höyryveturin poistuttua käytöstä.

Watsonin lain mukaan tehtävä laajenee aina täyttämään kaikki sille varattu aika. Siksi monessa paikassa tehdään turhaa hommaa vain ajan tappamiseksi. Yleensä niitä asioita perustellaan erityisesti turvallisuudella koska silloin ei tarvitse perustella panoksen suhdetta tuotokseen.

Varmuudenvuoksi kirjoitti:

Aivan samasta syystä Englannin rautateillä lämmittäjän vakanssi lopetettiin vasta 50 vuotta viimeisen höyryveturin poistuttua käytöstä.

Watsonin lain mukaan tehtävä laajenee aina täyttämään kaikki sille varattu aika. Siksi monessa paikassa tehdään turhaa hommaa vain ajan tappamiseksi. Yleensä niitä asioita perustellaan erityisesti turvallisuudella koska silloin ei tarvitse perustella panoksen suhdetta tuotokseen.

Lue lisää

Vertauksesi oli kai tarkoitettu vitsiksi. Eteläisellä Jäämerellä tai USA:n laivastossa sekstanttia tuskin pidetään "turhana hommana" eikä perusnavigointiakaan opetella "ajan tappamiseksi". Vaikka halusit käyttää samaa nimimerkkiä kuin edellisen viestin kirjoittajana itse käytin, en ole samaa mieltä kanssasi.

PS. Itselläni on halpa Davis-muovisekstantti edelleenkin mukana veneessä. Treenailin sen käyttöä valtameriä ylittäessäni siksi, että olen kerran kokenut "black out"-tilanteen salamaniskun seurauksena. Kaikki elektroniikka tuhoutui silloin. Onneksi se tapahtuma sattui kotivesillä ja oli lyhyt matka tarvikehankintoihin (purjehdin n. 200 mpk Vaasaan, josta hankin uuden gepsin. Muut tuhoutuneet navig.mittarit uusittiin vasta kesäloman jälkeen. Vakuutus korvasi osan kustannuksista).

Samaa mieltä sekstantin käytöstä. Jos se jollekulle sitten on ylivoimainen tehtävä, tämä helposti rationalisoi sen tarpeettomaksi jäänteeksi.

Mutta kerrotko lisää tuosta salamaniskusta. Se ilmeisesti ei kuitenkaan osunut suoraan veneeseen? Tuhoutuiko muuta kuin elektroniikkaa?

Varmuudenvuoksi kirjoitti:

Aivan samasta syystä Englannin rautateillä lämmittäjän vakanssi lopetettiin vasta 50 vuotta viimeisen höyryveturin poistuttua käytöstä.

Watsonin lain mukaan tehtävä laajenee aina täyttämään kaikki sille varattu aika. Siksi monessa paikassa tehdään turhaa hommaa vain ajan tappamiseksi. Yleensä niitä asioita perustellaan erityisesti turvallisuudella koska silloin ei tarvitse perustella panoksen suhdetta tuotokseen.

Lue lisää

En oikein usko että veturinlämmittäjät vain olivat 50 vuotta lämmittävinään vetureita joita ei pysty lämmittämään.

mermies_marinoitunut kirjoitti:

Samaa mieltä sekstantin käytöstä. Jos se jollekulle sitten on ylivoimainen tehtävä, tämä helposti rationalisoi sen tarpeettomaksi jäänteeksi.

Mutta kerrotko lisää tuosta salamaniskusta. Se ilmeisesti ei kuitenkaan osunut suoraan veneeseen? Tuhoutuiko muuta kuin elektroniikkaa?

Lue lisää

Salamanisku ei tuhonnut muuta kuin mittariston ja gepsin. Muuta elektroniikkaa veneessäni ei silloin ollut. Runkovaurioita ei tullut. Masto oli venevalmistajan toimesta maadoitettu (kaikista rusteista sormen paksuiset kaapelit kölipulttiin). En osaa sanoa mihin salamanisku osui, mutta sokaisevan kirkas välähdys ja samanaikainen räjähdyksen ääni oli erittäin voimakas. Se sattui yöllä avomerellä n. 20-30 mpk Kaskisista länteen. Satoi rankasti, tuuli puuskaisesti ja salamointi oli tiheää.

Tuoreempi tuntemani tapaus on toissakesältä. Silloin kaverini 44-ft ruotsalaisvalmisteisesta veneestä tuhoutui salamaniskussa Raymarinen tutka, karttaplotteri sekä kaikki mittarit. Elektroniikka oli melko uutta ja vakuutus korvasi ne. Myöskään siihen veneeseen ei tullut runko- eikä takilavaurioita. Takila oli maadoitettu.
Lujitemuoviveneiden korjaamoilla on ollut pahempia tapauksia. Eräässä niistä "black out":in lisäksi oli tullut runkovaurioita mm läpivientihanojen kohdille. Jopa pilssissä ollut alumiininen juomapurkki oli räjähtänyt. Sen veneen takila ei tietääkseni ollut maadoitettu. Vaurioista oli kuvadokumenttejä internetissä (enää niitä kuvia ei ollut leevenen sivuilla). Ehkä nettiä surfaamalla löytyy muita kuvadokumentteja.

Maadoittaminen voisi houkuttaa salamaa iskemään sen etsiessä lyhimmän ja helpoimman reitin? Mihin muuten mastot maadoitetaan veneissä joissa rautaköli on rungon lasikuidun sisällä?

lapiotyö kirjoitti:

En oikein usko että veturinlämmittäjät vain olivat 50 vuotta lämmittävinään vetureita joita ei pysty lämmittämään.

No olihan siinä paljon AY-politiikkaa mukana. Saavutettu etu nääs...

Maadoitus kirjoitti:

Maadoittaminen voisi houkuttaa salamaa iskemään sen etsiessä lyhimmän ja helpoimman reitin? Mihin muuten mastot maadoitetaan veneissä joissa rautaköli on rungon lasikuidun sisällä?

Lue lisää

Ajatuksesi, että maston maadoittaminen “houkuttelkisi” salamaniskua, ei taida olla näyttöön perustuvaa tietoa. Esim. America Boat and Yacht Council (ABYC) pitää takilan maadoitusta tärkeänä turvallisuustekijänä.
http://www.boatsafe.com/nauticalknowhow/lightning.htm

Siteerausta BoatUS:n sivuilta: Kun salama osuu purjeveneeseen, alumiinimasto ei yleensä vaurioidu, koska sen sähkönjohtokyky on hyvä. Mastoon kiinniteyt elelctoniset komponentit sekä muu elektroniikka kuten tuuli-instrumentit, TV-antennit, tutka, valot, jääkaappi, vhf ym tuhoutuvat tavallisesti. Lasikuiturungon vaurioituminen on riski, ellei sähköpurkaukselle ole Matalan vastuksen tietä mereen. Veneitä on uponnut salamaniskun aiheuttamien runkovaurioiden takia. BoatUS suosittelee maston maadoittamista kunnollisesti (“properly with heavy wire”).
http://www.boatus.com/seaworthy/swlightning.asp
Jenkkien salamakokemuksia ei kannata vähätellä, koska siellä ukonilmat ovat yleisempiä (varsinkin Floridassa) kuin meillä ja vastaavasti kokemustakin veneiden ukkossuojauksesta on enemmän.
Tässä linkissä on Nick Calderin laatima kaavio kaavio purjeveneen suojauksesta. Se sopinee sinunkin veneeseesi.
http://threesheetsnw.com/blog/2012/06/no-sure-way-to-protect-boats-from-lightning-experts-say/

rajukokemus kirjoitti:

Ajatuksesi, että maston maadoittaminen “houkuttelkisi” salamaniskua, ei taida olla näyttöön perustuvaa tietoa. Esim. America Boat and Yacht Council (ABYC) pitää takilan maadoitusta tärkeänä turvallisuustekijänä.
http://www.boatsafe.com/nauticalknowhow/lightning.htm

Siteerausta BoatUS:n sivuilta: Kun salama osuu purjeveneeseen, alumiinimasto ei yleensä vaurioidu, koska sen sähkönjohtokyky on hyvä. Mastoon kiinniteyt elelctoniset komponentit sekä muu elektroniikka kuten tuuli-instrumentit, TV-antennit, tutka, valot, jääkaappi, vhf ym tuhoutuvat tavallisesti. Lasikuiturungon vaurioituminen on riski, ellei sähköpurkaukselle ole Matalan vastuksen tietä mereen. Veneitä on uponnut salamaniskun aiheuttamien runkovaurioiden takia. BoatUS suosittelee maston maadoittamista kunnollisesti (“properly with heavy wire”).
http://www.boatus.com/seaworthy/swlightning.asp
Jenkkien salamakokemuksia ei kannata vähätellä, koska siellä ukonilmat ovat yleisempiä (varsinkin Floridassa) kuin meillä ja vastaavasti kokemustakin veneiden ukkossuojauksesta on enemmän.
Tässä linkissä on Nick Calderin laatima kaavio kaavio purjeveneen suojauksesta. Se sopinee sinunkin veneeseesi.
http://threesheetsnw.com/blog/2012/06/no-sure-way-to-protect-boats-from-lightning-experts-say/

Lue lisää

Tuossa neuvotaan asentamaan kuparilevy rungon ulkopuolella suoraan maston alapuolelle ja kytkemään se mastoon kaapelilla jossa ei saisi olla mutkia. Maadoituskaapelille joutuisi tekemään veneen pohjaan läpiviennin, mutta ihan suoraan maston alle ei onnistu koska siinä on köli. Maadoituskaapeli pitäisi vetää läpiviennistään salongin keskeltä kohtisuoraan toiseen läpivientiin kattoon ja siitä kait mastonjalkaan? Ei tunnu oikein realistiselta.

lapiotyö kirjoitti:

En oikein usko että veturinlämmittäjät vain olivat 50 vuotta lämmittävinään vetureita joita ei pysty lämmittämään.

Eikös meilläkin ollu lämmittäjä aika pitkään, siihen aikaan haluttiin pitää kahta ukkoa ohjaamossa ja toinen oli veturinkuljettaja ja toinen lämmittäjä vaikka riisseli lähtikin virtanapista käyntiin. Virka ei loppunut siksi että lämmitys olisi huomattu tarpeettomaksi vaan koska huomattiin että tuurilla ja turvatekniikalla voidaan pärjätä yhdellä ukolla ja näin säästää.

Seksitantti on halpa käytetty Davis ja ostin sen ihan mielenkiinnosta kun suoritin valtamerilaivurin tutkinnon. Pari kertaa kokeillutkin.

Vene ja kaikenpuoleinen purjehdustaito sitä vastoin puuttuu :)

lapiotyö kirjoitti:

En oikein usko että veturinlämmittäjät vain olivat 50 vuotta lämmittävinään vetureita joita ei pysty lämmittämään.

Itse asiassa myös VR:llä oli lämmittäjät vielä muutaman vuotta sitten. Sähkövetureissa. Katsottiin tärkeäksi että kopissa on varamies ja seuralainen. Vain toinen oli kuljettaja, lämmittäjä oli vähän pienempipalkkainen. Sittemmin todettiin että automatiikka riittää valvomaan että kuski on hengissä ja hereillä ja että polla on kunnossa. Säästyihän sillä satasia per juna.

Taulukot saa ladattua ilmaiseksi netistä. Helpointa on mitata sijainti auringosta muutaman tunnin välein, jolloin sijaintiviivojen risteys on sijaintisi.
Edellen helpoin tapa on ostaa Tamaya nc-2 laskin, johon on ohjelmoitu muutamia helpotuksia, mutta tarvitset silti taulukot. Valmistus lopetettu noin 40 v sitten, mutta ebaystä löytyy (Nautech nc-2 on sama tuote).
Divareista ja ehkä akateemisesta löytyy suomeksi kirjoitettuja tähtitieteelisen navigoinninoppikirjoja.
Laskimia löytyy muitakin, mutta vajavaisten tietojeni mukaan niihin liittyy ongelma;
niihin ohjelmoitujen taulukoiden viimeinen käyttöpäivä on aikoja sitten mennyt ohi, joten laskin ei toimi. Nc-2 jelppaa sen verran niukasti, että toimii niin kauan, kun on kaksi sormiparistoa virtalähteeksi.

Lisäisin vielä, kokopeili on helpompi auringon kanssa, joten suosittelen. Puolipeili parempi tähdille, mutta se on operaationa hankalampaa, vaikea löytää keinuvassa veneessä, hukkuu näkökentästä ja hankalaa, kun mittauksen voi tehdä vain aamu tai iltayöstä.
Yllättävän vaikeaa on muuten löytää helppo paikka, josta horisontti näkyy auringon alla muutaman tunnin.

Jdnckf kirjoitti:

Taulukot saa ladattua ilmaiseksi netistä. Helpointa on mitata sijainti auringosta muutaman tunnin välein, jolloin sijaintiviivojen risteys on sijaintisi.
Edellen helpoin tapa on ostaa Tamaya nc-2 laskin, johon on ohjelmoitu muutamia helpotuksia, mutta tarvitset silti taulukot. Valmistus lopetettu noin 40 v sitten, mutta ebaystä löytyy (Nautech nc-2 on sama tuote).
Divareista ja ehkä akateemisesta löytyy suomeksi kirjoitettuja tähtitieteelisen navigoinninoppikirjoja.
Laskimia löytyy muitakin, mutta vajavaisten tietojeni mukaan niihin liittyy ongelma;
niihin ohjelmoitujen taulukoiden viimeinen käyttöpäivä on aikoja sitten mennyt ohi, joten laskin ei toimi. Nc-2 jelppaa sen verran niukasti, että toimii niin kauan, kun on kaksi sormiparistoa virtalähteeksi.

Lue lisää

Tästä näkee, kuinka nykyaikaisesta navigaatiometodista on kyse. Kirjat divarista, laskin hyvä mutta valmistys loppui 40v.sitten. AAC "Morgans Cloud" arvioi sekstantin kuuluvan menneisyyteen eikä nykyaikaisen matkaveneen varusteisiin.
Salaman iskun varalta varamenetelmänä sekstanttia parempi, tarkempi, halvempi ja 24h toimiva on käsi-gps

Uskomatonta, että joku herjaa tässä yllä taivaankappalenavigoinnin olevan menneisyyden navigaatiomenetelmä! Ihanko totta kerrot oivalluksesi tänne meidän tietoon.
Sinun kannattaa yrittää samaa oivaltavaa metodia puuvenepalstalla, jousiampujien palstalla, soutuliiton palstalla, shakissakin kone voittaa jne.

Tähtitieteellinen navigointi on nostalginen ja kunnioitettava taito. Ja hauskaa viihdettä. Laivoissa jopa osa turvallisuskulttuuria.

huigiugijvij kirjoitti:

Uskomatonta, että joku herjaa tässä yllä taivaankappalenavigoinnin olevan menneisyyden navigaatiomenetelmä! Ihanko totta kerrot oivalluksesi tänne meidän tietoon.
Sinun kannattaa yrittää samaa oivaltavaa metodia puuvenepalstalla, jousiampujien palstalla, soutuliiton palstalla, shakissakin kone voittaa jne.

Tähtitieteellinen navigointi on nostalginen ja kunnioitettava taito. Ja hauskaa viihdettä. Laivoissa jopa osa turvallisuskulttuuria.

Lue lisää

Minä en herjaa vaan vakaasti totean, että menetelmä on mennyttä aikaa. En vähättele sen viihdearvoa, harrastetaanhan sitä roolipelejäkin. Tosin roolipelaajat ymmärtävät ettei se ole totta.

Nimimerkkisi; onko vaikeaa. Annanpa tähän sinulle eka oppitunnin.

Aurinko on helposti tunnistettavissa taivaalla. Aloitetaan siitä ja paikallisen keskipäivän askareesta. Menet sekstantin kanssa valmiuteen vähän ennen sitä keskipäivää. Emännälle sanot, että seuraa kelloa. Sinä seuraat sekstantilla aurinkoa, keikuttelet kuvaa vähän sinne tänne, kun mollukka nousee ylemmäksi. Kun se näyttää pysähtyvän yläasentoonsa, sanot emännälle, että nyt. Hän panee ajan muistiin. Sinä olet jättänyt auringon korkeuskulman sekstanttiin.

Sitten konttoriin. Kellosta selvität, mikä oli aika Greewichissä silloin kun sanoit että nyt. Aikaerosta voit laskea, kuinka kaukana itään-länteen oli sinun keskipäiväsi tästä nollameridiaanista.

Allakasta (Nautical Almanac) selvität, missä sinun hetkelläsi aurinko oli täsmälleen jonkun paikan yläpuolella. Sehän kulkee kääntöpiirien välissä sinne-tänne vuodenaikojen mukaan. Siitäpä vertailemaan kulman avulla, kuinka pitkä matka sinulla olisi ollut sinne auringon alle. Pari pikku korjausta kulmaan tietysti kannattaisi tehdä, jos haluaa tarkka poika olla.

Eihän ollut vaikeaa, eihän.

Samaa mieltä. Vähän kun opettelee lisää, niin saa fix:n eli sijaintiviivojen risteyskolmion. Länsisaksalainen metallisekstanni painaa niin paljon, että käsi puutuu ennekuin mollukan ylhäisin sijainti selviää ja sijaintiin tulee virhettä jo tästä useampi sekunti ainakin minulla. Siksi opettelisin vähn enemmän.
Laskukaavat on siinä mielessä helppoja, että menetelmä on jo keksitty, meidän täytyy vain osata apinoida.
Jotkut eivät osa edes apioida, happamia sano kettu.

huigiugijvij kirjoitti:

Minä en herjaa vaan vakaasti totean, että menetelmä on mennyttä aikaa. En vähättele sen viihdearvoa, harrastetaanhan sitä roolipelejäkin. Tosin roolipelaajat ymmärtävät ettei se ole totta.

Lue lisää

Mites toi purjehdus? Kuulemma purkkarin hinnalla saa paljon tehokkaamman moottoriveneen.

Valtameripurjehdukselle ottaisin sekstantinkin mukaan ja opettelisin käyttämään, muualla tuskin muuta kuin omaksi huvikseni.

Paikanmääritys taivaankappaleiden ja kellon avulla on tietenkin täysin turha niille, jotka eivät halua ymmärtää asiaa. Ainakin sinulle perusnavigoinnin tietäminen ja osaaminen tuntuu olevan TurhaMikäTurha. Siksi kai tuli tarve rinnastaa osaaminen takapuolen pyyhkimiseen? Osaaminen ja tietäminen on sinulle tarpeeton “turvallisuusaspekti”, koska elektroniikkaongelmat tai muut gps-ongelmat merellä ovat oman todennäköisyysarviosi mukaan lottovoiton luokkaa? Pyöräilykypärää tietenkin väheksyt, koska et ole koskaan nähnyt ainoatakaan kallovamman uhria. Turvavyötä autossa käytät vain siksi, että se on määrätty pakolliseksi - muuten et käyttäisi? Eihän sinulle mitään voi sattua.

Mutta miksi tiedosta ja osaamisesta on haittaa? Miksi on turhaa osaamista se, että tarvittaessa pystyy määrittämään latitudin ja longitudin kokonaan ilman elektroniikkaa? Summittaiseen paikanmääritykseen ei tarvita edes sekstanttia, mutta tietämystä tarvitaan. Perustiedon opetteleminen olisi ilmaista! Halvalla muovisekstantilla ei tee mitää, jos ei ymmärrä siitä mitään.

Tietääkö kukaan onko ARC lopettanut Emergency Navigation –luentojen järjestämisen? Ainakin 2000-luvun alussa vielä opetettiin paikanmääritys auringon ja kellon avulla. Hätänavigoinnin luento oli ennen starttia.

tuottaako.tieto.tuskaa kirjoitti:

Paikanmääritys taivaankappaleiden ja kellon avulla on tietenkin täysin turha niille, jotka eivät halua ymmärtää asiaa. Ainakin sinulle perusnavigoinnin tietäminen ja osaaminen tuntuu olevan TurhaMikäTurha. Siksi kai tuli tarve rinnastaa osaaminen takapuolen pyyhkimiseen? Osaaminen ja tietäminen on sinulle tarpeeton “turvallisuusaspekti”, koska elektroniikkaongelmat tai muut gps-ongelmat merellä ovat oman todennäköisyysarviosi mukaan lottovoiton luokkaa? Pyöräilykypärää tietenkin väheksyt, koska et ole koskaan nähnyt ainoatakaan kallovamman uhria. Turvavyötä autossa käytät vain siksi, että se on määrätty pakolliseksi - muuten et käyttäisi? Eihän sinulle mitään voi sattua.

Mutta miksi tiedosta ja osaamisesta on haittaa? Miksi on turhaa osaamista se, että tarvittaessa pystyy määrittämään latitudin ja longitudin kokonaan ilman elektroniikkaa? Summittaiseen paikanmääritykseen ei tarvita edes sekstanttia, mutta tietämystä tarvitaan. Perustiedon opetteleminen olisi ilmaista! Halvalla muovisekstantilla ei tee mitää, jos ei ymmärrä siitä mitään.

Tietääkö kukaan onko ARC lopettanut Emergency Navigation –luentojen järjestämisen? Ainakin 2000-luvun alussa vielä opetettiin paikanmääritys auringon ja kellon avulla. Hätänavigoinnin luento oli ennen starttia.

Lue lisää

2011-12-13 en havainnut ARC:n luentoaiheena "Emergency navigation", olisin luultavasti osallistunut. Luentoaiheet tuskin ovat jälkikäteen mistään saatavissa. Joku luennoitsija muistaakseni mainitsi muovisekstantin, eikä täysin tyrmännyt.

tuottaako.tieto.tuskaa kirjoitti:

Paikanmääritys taivaankappaleiden ja kellon avulla on tietenkin täysin turha niille, jotka eivät halua ymmärtää asiaa. Ainakin sinulle perusnavigoinnin tietäminen ja osaaminen tuntuu olevan TurhaMikäTurha. Siksi kai tuli tarve rinnastaa osaaminen takapuolen pyyhkimiseen? Osaaminen ja tietäminen on sinulle tarpeeton “turvallisuusaspekti”, koska elektroniikkaongelmat tai muut gps-ongelmat merellä ovat oman todennäköisyysarviosi mukaan lottovoiton luokkaa? Pyöräilykypärää tietenkin väheksyt, koska et ole koskaan nähnyt ainoatakaan kallovamman uhria. Turvavyötä autossa käytät vain siksi, että se on määrätty pakolliseksi - muuten et käyttäisi? Eihän sinulle mitään voi sattua.

Mutta miksi tiedosta ja osaamisesta on haittaa? Miksi on turhaa osaamista se, että tarvittaessa pystyy määrittämään latitudin ja longitudin kokonaan ilman elektroniikkaa? Summittaiseen paikanmääritykseen ei tarvita edes sekstanttia, mutta tietämystä tarvitaan. Perustiedon opetteleminen olisi ilmaista! Halvalla muovisekstantilla ei tee mitää, jos ei ymmärrä siitä mitään.

Tietääkö kukaan onko ARC lopettanut Emergency Navigation –luentojen järjestämisen? Ainakin 2000-luvun alussa vielä opetettiin paikanmääritys auringon ja kellon avulla. Hätänavigoinnin luento oli ennen starttia.

Lue lisää

Tieto ei lisää tuskaa, mutta jos satsataan turvallsuuteen, niin ennen sekstanttia tulee paljon muita tärkeämpiä turvallisuusvälineitä, kuten se sinun parjaama pyöräilykyrpäsi.

Vaikutat aika monimutkaiselta persoonalta. Parjaat tärkeitä varusteita, kuten kypärää ja turvavyötä ja sitten vannot jonkin pienen rimpulan nimeen, jolla ei ole käytännön merkitystä edes niille, jotka osaavat sitä käyttää.

Hupia siitä on, mutta siihen se jää.

SoriMuttaSeOnTurha kirjoitti:

Tieto ei lisää tuskaa, mutta jos satsataan turvallsuuteen, niin ennen sekstanttia tulee paljon muita tärkeämpiä turvallisuusvälineitä, kuten se sinun parjaama pyöräilykyrpäsi.

Vaikutat aika monimutkaiselta persoonalta. Parjaat tärkeitä varusteita, kuten kypärää ja turvavyötä ja sitten vannot jonkin pienen rimpulan nimeen, jolla ei ole käytännön merkitystä edes niille, jotka osaavat sitä käyttää.

Hupia siitä on, mutta siihen se jää.

Lue lisää

Opettele lukemaan, ettei sivullisten tarvitse lukea harhaherjojasi.

SoriMuttaSeOnTurha kirjoitti:

Tieto ei lisää tuskaa, mutta jos satsataan turvallsuuteen, niin ennen sekstanttia tulee paljon muita tärkeämpiä turvallisuusvälineitä, kuten se sinun parjaama pyöräilykyrpäsi.

Vaikutat aika monimutkaiselta persoonalta. Parjaat tärkeitä varusteita, kuten kypärää ja turvavyötä ja sitten vannot jonkin pienen rimpulan nimeen, jolla ei ole käytännön merkitystä edes niille, jotka osaavat sitä käyttää.

Hupia siitä on, mutta siihen se jää.

Lue lisää

Kukahan täällä on (moni) mutkainen persoona? Kääntelet toisen selviä kommentteja miten sattuu.
Jos sinä et ole kiinnostunut opettelemaan teleteknistä nvigatiota, please älä ota noin äkkijyrkkää asennetta niitä kohtaan jotka sitä kunnioittavat ja haluavat siitä lisää tietoa.
Vanha sanonta: Ei oppi ojaan kaada eikä tieto tieltä suista pitää aivan hyvin paikkansa nykyisinkin.
Minä uskon että nämä veneilijät, jotka täällä avoimesti ovat osoittaneet olevansa kinnostuneita tästä (exoottisesta) laitteesta ja menetelmästä ovat varmasti varustaneet veneensä myös niillä tarpeellisilla turvallisuusvälineillä, joita tunnut peräävän.

drag kirjoitti:

Kukahan täällä on (moni) mutkainen persoona? Kääntelet toisen selviä kommentteja miten sattuu.
Jos sinä et ole kiinnostunut opettelemaan teleteknistä nvigatiota, please älä ota noin äkkijyrkkää asennetta niitä kohtaan jotka sitä kunnioittavat ja haluavat siitä lisää tietoa.
Vanha sanonta: Ei oppi ojaan kaada eikä tieto tieltä suista pitää aivan hyvin paikkansa nykyisinkin.
Minä uskon että nämä veneilijät, jotka täällä avoimesti ovat osoittaneet olevansa kinnostuneita tästä (exoottisesta) laitteesta ja menetelmästä ovat varmasti varustaneet veneensä myös niillä tarpeellisilla turvallisuusvälineillä, joita tunnut peräävän.

Lue lisää

Juu, tähän voisi tietysti kirjoittaa Maslovin tarvehierarkiasta pari riviä, mutta on totta, että luultavasti sekstantista kiinnostuneet ovat jo aika monta muuta tarvettaan tyydyttäneet.

drag kirjoitti:

Kukahan täällä on (moni) mutkainen persoona? Kääntelet toisen selviä kommentteja miten sattuu.
Jos sinä et ole kiinnostunut opettelemaan teleteknistä nvigatiota, please älä ota noin äkkijyrkkää asennetta niitä kohtaan jotka sitä kunnioittavat ja haluavat siitä lisää tietoa.
Vanha sanonta: Ei oppi ojaan kaada eikä tieto tieltä suista pitää aivan hyvin paikkansa nykyisinkin.
Minä uskon että nämä veneilijät, jotka täällä avoimesti ovat osoittaneet olevansa kinnostuneita tästä (exoottisesta) laitteesta ja menetelmästä ovat varmasti varustaneet veneensä myös niillä tarpeellisilla turvallisuusvälineillä, joita tunnut peräävän.

Lue lisää

En usko, että ne, jotka sekstailevat, ovat ehtineet tyydyttämään kaikki muut tarpeensa tärkeysjärjestyksessä niin, että turvallisuutta voi lisätä enää vain sekstailemalla :D

Koko väite on absurdi.

SoriMuttaSeOnTurha kirjoitti:

Tieto ei lisää tuskaa, mutta jos satsataan turvallsuuteen, niin ennen sekstanttia tulee paljon muita tärkeämpiä turvallisuusvälineitä, kuten se sinun parjaama pyöräilykyrpäsi.

Vaikutat aika monimutkaiselta persoonalta. Parjaat tärkeitä varusteita, kuten kypärää ja turvavyötä ja sitten vannot jonkin pienen rimpulan nimeen, jolla ei ole käytännön merkitystä edes niille, jotka osaavat sitä käyttää.

Hupia siitä on, mutta siihen se jää.

Lue lisää

Jos luet viestini uudelleen, huomaat etten todellakaan väheksynyt pyöräilykypärää (jota myös käytän) enkä turvavyötä enkä muutakaan turvallisuusvarustusta. Koetin kertoa, että tärkempää kuin sekstantin ostaminen, on astronomisen navigoinnin perusteiden ymmärtäminen! Sinä kai vastustat ja pidät osaamista turhana, koska et itse osaa? Pitäisiköhän sinun kertoa mielipiteesi USA:n laivastolle, että lopettaisivat juuri aloittamansa sekstanttikoulutuksen ;-)
Astronomisen navigoinnin osaamista voi soveltaa käytäntöön valtamerellä, vaikka sekstanttia ja taulukoita (tai esim. iPadiin ladattua sekstanttiohjelmaa) ei olisikaan.
Eräs pelastuslautalla Atlantin yli ajelehtinut purjehtija rakensi sekstantin kahdesta lyijykynästä ja pystyi sen avulla päättelemään oikealla latitudilla pysymisen.

tuottaako.tieto.tuskaa kirjoitti:

Jos luet viestini uudelleen, huomaat etten todellakaan väheksynyt pyöräilykypärää (jota myös käytän) enkä turvavyötä enkä muutakaan turvallisuusvarustusta. Koetin kertoa, että tärkempää kuin sekstantin ostaminen, on astronomisen navigoinnin perusteiden ymmärtäminen! Sinä kai vastustat ja pidät osaamista turhana, koska et itse osaa? Pitäisiköhän sinun kertoa mielipiteesi USA:n laivastolle, että lopettaisivat juuri aloittamansa sekstanttikoulutuksen ;-)
Astronomisen navigoinnin osaamista voi soveltaa käytäntöön valtamerellä, vaikka sekstanttia ja taulukoita (tai esim. iPadiin ladattua sekstanttiohjelmaa) ei olisikaan.
Eräs pelastuslautalla Atlantin yli ajelehtinut purjehtija rakensi sekstantin kahdesta lyijykynästä ja pystyi sen avulla päättelemään oikealla latitudilla pysymisen.

Lue lisää

Niin, noudatin samaa logikkaa kuin sinäkin. En väittänyt pyöräilykypärää turhaksi, mutta sinä väitit minun väittäneen. Ajatrelin, että ymmärrät ironian, mutta huumori on hyvin vaikea laji.
USAn armeija voi perustella sekstanttia. Se voi myöskin perustella ydinohjusta. Jos vertaat omia tarpeitasi heihin, niin ehkä olisi aika kalibroida sinun oma näkemyksesi merkityksestäsi maailmalle :)

On varmasti tilanteita, joissa sektantista on apua. Väitän kuitenkin, että uusi myyntipakkauksessa oleva plotteri menee silti edelle turvallisuuden lisäämisessä. Sama pätee varasähköön. Jo pelkkä garminin paristoilla oleva taskugps riittää ainakin parin viikon paikkatiedon määrittämiseen ja parilla varaparistosarjalla päästään kuukauteen. Silloin sitä ei tietenkään pidetä päällä jatkuvasti vaan pari kertaa päivässä. Tarkkuus on hyvä keinunnassa ja sumussa.

Tuo oli vain yksi esimerkki. Jos jossain on tilastoja, niin niistä voi helpohkosti laskea, minkä laitteen puute on aiheuttanut ongelman. Sekstantti ei ole kovin korkealla listalla.

Kun on sekstantti, kaikki ongelmat alkavat näyttää taivaankappaleilta.

Edelleenmarginaalituote kirjoitti:

Niin, noudatin samaa logikkaa kuin sinäkin. En väittänyt pyöräilykypärää turhaksi, mutta sinä väitit minun väittäneen. Ajatrelin, että ymmärrät ironian, mutta huumori on hyvin vaikea laji.
USAn armeija voi perustella sekstanttia. Se voi myöskin perustella ydinohjusta. Jos vertaat omia tarpeitasi heihin, niin ehkä olisi aika kalibroida sinun oma näkemyksesi merkityksestäsi maailmalle :)

On varmasti tilanteita, joissa sektantista on apua. Väitän kuitenkin, että uusi myyntipakkauksessa oleva plotteri menee silti edelle turvallisuuden lisäämisessä. Sama pätee varasähköön. Jo pelkkä garminin paristoilla oleva taskugps riittää ainakin parin viikon paikkatiedon määrittämiseen ja parilla varaparistosarjalla päästään kuukauteen. Silloin sitä ei tietenkään pidetä päällä jatkuvasti vaan pari kertaa päivässä. Tarkkuus on hyvä keinunnassa ja sumussa.

Tuo oli vain yksi esimerkki. Jos jossain on tilastoja, niin niistä voi helpohkosti laskea, minkä laitteen puute on aiheuttanut ongelman. Sekstantti ei ole kovin korkealla listalla.

Kun on sekstantti, kaikki ongelmat alkavat näyttää taivaankappaleilta.

Lue lisää

Jokainen tietysti ratkaisee aivan itse sen, mitä osaamista itselleen hankkii ja miten veneensä varustaa valtamerireissuille (niistä kai on kysymys, kun keskustellaan taivaankappaleiden avulla tapahtuvasta navigoinnista). Ehdotit, että vertaan omia tarpeitani US Navyn gps-järjestelmän kaatumisriskiin:
"Myyntipakkauksessa oleva plotteri" on ajatuksena houkutteleva. Käytännössä siihen voi liittyä huonoa tuuria. Yksi uusi plotterini hyytyi jo kolmen käyttöviikon jälkeen. Takuukorjaus oli aika vähäinen lohdutus silloin, kun satamaan oli satoja maileja. Kaikissa plottereissani on ollut yllättäviä vikoja. Nykyinen plotterini on järjestyksessä neljäs. Se toimi ensimmäisen vuoden normaalisti, mutta toissavuonna jumittui yllättäen. Se käynnistyi onneksi parin virrankatkaisun jälkeen uudelleen. Silloin olin rankkasateessa lähestymässä Norjan länsirannikkoa Lofoottien eteläpuolella.
Pallonkierrollani yksi gps-antenni tuhoutui suolavesikorroosiosta. Myöskään sitloodan gps näyttö ei ollut"waterproof" niinkuin esite väitti. Se tuhoutui, kun istuinlaatikko täyttyi pari kertaa Madagaskarin eteläpuolella. Läppäri, jossa oli Maxsea- ja Tsunamis99-kartastot, lakkasi toimimasta kannen saranoiden vaurioiduttua. Yksi läppärini tuhoutui merivesiroiskeesta.
Yhden kerran olen menettänyt kaiken veneessä olleen elektroniikan salamaniskussa (kerroin siitä aikaisemmassa viestissäni). Itselläni on mukavampi tunne, kun olen todennut osaavani määrittää likimaisen sijainnin ilman elektroniikkaa halvan Davis-muovisekstantin avulla. Siksi pidän sitä mukana veneessä valtamerireisuillani, vaikka tietysti varalla on paristokäyttöinen gps (ilman plotterikarttoja).
Ajatuksemme ja kokemuksemme ovat kovin erilaisia.
Toivotan sinulle turvallisia valtamerireissuja!

tuottaako.tieto.tuskaa kirjoitti:

Jokainen tietysti ratkaisee aivan itse sen, mitä osaamista itselleen hankkii ja miten veneensä varustaa valtamerireissuille (niistä kai on kysymys, kun keskustellaan taivaankappaleiden avulla tapahtuvasta navigoinnista). Ehdotit, että vertaan omia tarpeitani US Navyn gps-järjestelmän kaatumisriskiin:
"Myyntipakkauksessa oleva plotteri" on ajatuksena houkutteleva. Käytännössä siihen voi liittyä huonoa tuuria. Yksi uusi plotterini hyytyi jo kolmen käyttöviikon jälkeen. Takuukorjaus oli aika vähäinen lohdutus silloin, kun satamaan oli satoja maileja. Kaikissa plottereissani on ollut yllättäviä vikoja. Nykyinen plotterini on järjestyksessä neljäs. Se toimi ensimmäisen vuoden normaalisti, mutta toissavuonna jumittui yllättäen. Se käynnistyi onneksi parin virrankatkaisun jälkeen uudelleen. Silloin olin rankkasateessa lähestymässä Norjan länsirannikkoa Lofoottien eteläpuolella.
Pallonkierrollani yksi gps-antenni tuhoutui suolavesikorroosiosta. Myöskään sitloodan gps näyttö ei ollut"waterproof" niinkuin esite väitti. Se tuhoutui, kun istuinlaatikko täyttyi pari kertaa Madagaskarin eteläpuolella. Läppäri, jossa oli Maxsea- ja Tsunamis99-kartastot, lakkasi toimimasta kannen saranoiden vaurioiduttua. Yksi läppärini tuhoutui merivesiroiskeesta.
Yhden kerran olen menettänyt kaiken veneessä olleen elektroniikan salamaniskussa (kerroin siitä aikaisemmassa viestissäni). Itselläni on mukavampi tunne, kun olen todennut osaavani määrittää likimaisen sijainnin ilman elektroniikkaa halvan Davis-muovisekstantin avulla. Siksi pidän sitä mukana veneessä valtamerireisuillani, vaikka tietysti varalla on paristokäyttöinen gps (ilman plotterikarttoja).
Ajatuksemme ja kokemuksemme ovat kovin erilaisia.
Toivotan sinulle turvallisia valtamerireissuja!

Lue lisää

Minun silmissäni tuo, minkä kirjoitit vain vahvistaa sen, että plottereita kannattaa olla useita. Toimiessaan ne ovat tarkimpia ja nopeimpia välineitä paikkatiedon saamiseen ja kartan käyttöön. Niin teärkeä instrumentti kannattaa vähintäänkin tuplata.

Turvallisuuden kannalta kyse on yksinkertaisesti todennäköisyyslaskennasta. Jos olisi tarkaa tietoa siitä, kuinka suuret riskit kuhunkin laitteeseen liittyy (vikaantuminen, puuttuminen jne...), olisi helppoa laskea mikä yhdistelmä on järkevä eli tarjoaa riittävän turvallisuustason, Mikään ei tarjoa 100% jos iski, että ihminen on yleensä suurin virhelähde.

Lentämisessä varaudutaan todennäköisimpiin tilanteisiin ja riskiarvion perusteella tuplataan laitteita ja koulutetaan henkilökunta. Jos jotain tunnettuakin, mutta äärimmäisen epätodennäköistä tapahtuu, miehistö joutuu improvisoimaan. Silloin hyväksytään se, että rajallisten resurssien takia on järkevämpi varautua todennäköisempiin ja olla varautumatta hyvin epätödennäköiseen, mutta silti mahdolliseen.


Tämän pitkän johdannon jälkeen edelleen väitän, että turvallisuuden kannalta sekstantti ei ole korkealla osattavista asioista. Sen on helposti korvattavissa nopeammilla ja tarkemmilla laitteilla. Vaikka yksi laite toimisi vain 95% (varmasti alle todellisen) varmuudella, kahdella laitteella saadaan jo 99,75% varmuus ja 60m tarkkuus. Jos verrataan sekstanttiin, niin umpipilvisiä päiviäkin on enemmän eikä sekstantista ole apua myrskyssä tai sumussa eli juuri silloin, kun paikkatietoa eniten tarvittaisiin näkyvyyden oillessa huono.

Tämäonminunperusteluni kirjoitti:

Minun silmissäni tuo, minkä kirjoitit vain vahvistaa sen, että plottereita kannattaa olla useita. Toimiessaan ne ovat tarkimpia ja nopeimpia välineitä paikkatiedon saamiseen ja kartan käyttöön. Niin teärkeä instrumentti kannattaa vähintäänkin tuplata.

Turvallisuuden kannalta kyse on yksinkertaisesti todennäköisyyslaskennasta. Jos olisi tarkaa tietoa siitä, kuinka suuret riskit kuhunkin laitteeseen liittyy (vikaantuminen, puuttuminen jne...), olisi helppoa laskea mikä yhdistelmä on järkevä eli tarjoaa riittävän turvallisuustason, Mikään ei tarjoa 100% jos iski, että ihminen on yleensä suurin virhelähde.

Lentämisessä varaudutaan todennäköisimpiin tilanteisiin ja riskiarvion perusteella tuplataan laitteita ja koulutetaan henkilökunta. Jos jotain tunnettuakin, mutta äärimmäisen epätodennäköistä tapahtuu, miehistö joutuu improvisoimaan. Silloin hyväksytään se, että rajallisten resurssien takia on järkevämpi varautua todennäköisempiin ja olla varautumatta hyvin epätödennäköiseen, mutta silti mahdolliseen.


Tämän pitkän johdannon jälkeen edelleen väitän, että turvallisuuden kannalta sekstantti ei ole korkealla osattavista asioista. Sen on helposti korvattavissa nopeammilla ja tarkemmilla laitteilla. Vaikka yksi laite toimisi vain 95% (varmasti alle todellisen) varmuudella, kahdella laitteella saadaan jo 99,75% varmuus ja 60m tarkkuus. Jos verrataan sekstanttiin, niin umpipilvisiä päiviäkin on enemmän eikä sekstantista ole apua myrskyssä tai sumussa eli juuri silloin, kun paikkatietoa eniten tarvittaisiin näkyvyyden oillessa huono.

Lue lisää

Elektroniikkauskosi ei estä salamaniskua, joka voi tuhota kaikki sinun lukuisat plotterisi yhdessä silmänräpäyksessä. Jos haluat välttää sen riskin kokonaan, älä purjehdi lasikuituveneellä! Jotkut lasikuituveneellä purjehtivat laittavat varagepsinsä uuniin ukonilman ajaksi. Sekin toimii suojaavana faradayn häkkinä. Metallirunko on tietysti turvallisempi vaihtoehto.

kaikkielektroniikka kirjoitti:

Elektroniikkauskosi ei estä salamaniskua, joka voi tuhota kaikki sinun lukuisat plotterisi yhdessä silmänräpäyksessä. Jos haluat välttää sen riskin kokonaan, älä purjehdi lasikuituveneellä! Jotkut lasikuituveneellä purjehtivat laittavat varagepsinsä uuniin ukonilman ajaksi. Sekin toimii suojaavana faradayn häkkinä. Metallirunko on tietysti turvallisempi vaihtoehto.

Lue lisää

Tähän mennessä olet saanut minut yhä vakuuttuneemmaksi siitä, että sekstantti ei ole kovin korkealla turvavarusteissa. Kuten itse totesit, uuni ja varagepsi on pätevä ratkaisu. Gepsin voi tietenkin laittaa muuhunkin tilaan, jossa se ei vahingoitu, mutta uuni on helppo.

Uunigepsi on tarkempi ja parempi kuin sekstantti eli prioriteetissa korkeammalla.

Uunigepsiomenahillolla kirjoitti:

Tähän mennessä olet saanut minut yhä vakuuttuneemmaksi siitä, että sekstantti ei ole kovin korkealla turvavarusteissa. Kuten itse totesit, uuni ja varagepsi on pätevä ratkaisu. Gepsin voi tietenkin laittaa muuhunkin tilaan, jossa se ei vahingoitu, mutta uuni on helppo.

Uunigepsi on tarkempi ja parempi kuin sekstantti eli prioriteetissa korkeammalla.

Lue lisää

Tämä teidän keskustelunne tuhoaa rajallisia luonnonvaroja. Lopettakaa se, kun niitä on vielä jäljellä.

Uunigepsiomenahillolla kirjoitti:

Tähän mennessä olet saanut minut yhä vakuuttuneemmaksi siitä, että sekstantti ei ole kovin korkealla turvavarusteissa. Kuten itse totesit, uuni ja varagepsi on pätevä ratkaisu. Gepsin voi tietenkin laittaa muuhunkin tilaan, jossa se ei vahingoitu, mutta uuni on helppo.

Uunigepsi on tarkempi ja parempi kuin sekstantti eli prioriteetissa korkeammalla.

Lue lisää

Eihän varagepsi tietenkään sulje pois sitä, että opettelet määrittämään sijaintisi myös ilman elektroniikkaa!
Eikä 70 euron sijoitus muovisekstanttiin ole kovin iso taloudellinen satsaus muuhun valtamerivarustukseen verrattuna ;-) Vai onko sittenkin?

Mikä muu tila lasikuituveneessä toimii yhtä hyvänä ja helppona faradayn häkkinä kuin uuni? Uuni mainittiin aikanaan Yachting Worldin valtameriartikkelissa ja taitaa olla kerrottu kirjoissakin.

Voithan sää ostaa varagepsille lintuhäkin tai peltisen tikanpöntön viidelläkympillä joka on halvempi kuin 70e muovisexitantti, nii ei tarvii misäännimessä tustustua mihinkään epäilyttäviin tähtiin.

Kirjoitat: //Sekstantti on turha laite.//
Sekstantti on pelkka esine, jolla ei voi tehdä muuta kuin mitata kulmia. Paikanmäärityksessä mitataan pystykulmia, rannikon läheisyydessä joskus vaakakulmia.

Idea on muualla. Idea on siinä, että opettelet trigonometriaa ja astronomiaa. Kuinka turhaa se on, on tietysti mielipidekysymys.

molemmat.mukana kirjoitti:

Eihän varagepsi tietenkään sulje pois sitä, että opettelet määrittämään sijaintisi myös ilman elektroniikkaa!
Eikä 70 euron sijoitus muovisekstanttiin ole kovin iso taloudellinen satsaus muuhun valtamerivarustukseen verrattuna ;-) Vai onko sittenkin?

Mikä muu tila lasikuituveneessä toimii yhtä hyvänä ja helppona faradayn häkkinä kuin uuni? Uuni mainittiin aikanaan Yachting Worldin valtameriartikkelissa ja taitaa olla kerrottu kirjoissakin.

Lue lisää

Uuni on hauska oivallus, mutta peltinen kahvipurkki ajaa saman asian. Tämä siis kysymykseen "mikä muu".

70€ ei ole sijoitus eikä mikään, mutta jos sekstantin takia jättää varagepsin hankkimatta, niin silloin se voi olla kallis valinta.

Tässä keskustelussa on vikana se, että sektanttin ominaisuutta painanmäärityksessä rinnastetaan gepsiin. Todellisuudessa sekstantti ei pääse samaan nopeuteen eikä tarkkuuteen edes kirkkaalla säällä ja suuren osan ajasta sekstantti on täysin hyödytön.

Sekstantti on hyödytön ilman muita välineitä, kuten kompassia ja karttaa ja taulukoita sekä kelloa. Kaikki nämä löytyvät kannettavastakin plotterista.

Sekstanntti on hidas, epätarkka ja toimii vain muiden apuvälineiden kanssa kirkkaalla ilmalla. Plotteri on tarkka, nopea, itsenäinen ja tarvitsee vain virtaa, jota saa paristoistakin.

Hmm, kumpihan on parempi :D

Jopa kiinalaisessa iäkkäässä halvassa kännysänikin gps joka näyttää koordinaatit pienellä ilmaisohjelmalla joka ladataan google-kaupasta. Sekstantin hankkimisen vuoksi valtameripurjehtijat eivät joudu jättämään varagepsejä hankimatta :D

valtameressä kirjoitti:

Jopa kiinalaisessa iäkkäässä halvassa kännysänikin gps joka näyttää koordinaatit pienellä ilmaisohjelmalla joka ladataan google-kaupasta. Sekstantin hankkimisen vuoksi valtameripurjehtijat eivät joudu jättämään varagepsejä hankimatta :D

Lue lisää

Oletko kokeillut sitä gps /kännyä ilman puhelinverkkoa? Ota SIMkortti pois ja mene pihalle. Laita se laite hakemaan oma sijanti.
Kerro miten toimii.

LopetanTodistettuani kirjoitti:

Uuni on hauska oivallus, mutta peltinen kahvipurkki ajaa saman asian. Tämä siis kysymykseen "mikä muu".

70€ ei ole sijoitus eikä mikään, mutta jos sekstantin takia jättää varagepsin hankkimatta, niin silloin se voi olla kallis valinta.

Tässä keskustelussa on vikana se, että sektanttin ominaisuutta painanmäärityksessä rinnastetaan gepsiin. Todellisuudessa sekstantti ei pääse samaan nopeuteen eikä tarkkuuteen edes kirkkaalla säällä ja suuren osan ajasta sekstantti on täysin hyödytön.

Sekstantti on hyödytön ilman muita välineitä, kuten kompassia ja karttaa ja taulukoita sekä kelloa. Kaikki nämä löytyvät kannettavastakin plotterista.

Sekstanntti on hidas, epätarkka ja toimii vain muiden apuvälineiden kanssa kirkkaalla ilmalla. Plotteri on tarkka, nopea, itsenäinen ja tarvitsee vain virtaa, jota saa paristoistakin.

Hmm, kumpihan on parempi :D

Lue lisää

"Tässä keskustelussa on vikana se, että sektanttin ominaisuutta painanmäärityksessä rinnastetaan gepsiin."
Onkohan sinulle jäänyt jonkinlainen korvamato soimaan päähäsi? Varagepsi, ei edes monta varagepsiä ja plotteria, sulje pois luonnontieteiden osaamista. Olet kai liiaksi nappulakeskeinen tajutaksesi perustiedon ja osaamisen merkitystä.
Sekstantin ostaminen tai sen rinnastaminen kiinalaiseen kännykkään tai mihin tahansa elektroniikkaan ei ole se asia, josta täällä on keskusteltu. Unohda hetkeksi nappulat ja laitteet, opiskele!

LopetanTodistettuani kirjoitti:

Uuni on hauska oivallus, mutta peltinen kahvipurkki ajaa saman asian. Tämä siis kysymykseen "mikä muu".

70€ ei ole sijoitus eikä mikään, mutta jos sekstantin takia jättää varagepsin hankkimatta, niin silloin se voi olla kallis valinta.

Tässä keskustelussa on vikana se, että sektanttin ominaisuutta painanmäärityksessä rinnastetaan gepsiin. Todellisuudessa sekstantti ei pääse samaan nopeuteen eikä tarkkuuteen edes kirkkaalla säällä ja suuren osan ajasta sekstantti on täysin hyödytön.

Sekstantti on hyödytön ilman muita välineitä, kuten kompassia ja karttaa ja taulukoita sekä kelloa. Kaikki nämä löytyvät kannettavastakin plotterista.

Sekstanntti on hidas, epätarkka ja toimii vain muiden apuvälineiden kanssa kirkkaalla ilmalla. Plotteri on tarkka, nopea, itsenäinen ja tarvitsee vain virtaa, jota saa paristoistakin.

Hmm, kumpihan on parempi :D

Lue lisää

"Uuni on hauska oivallus, mutta peltinen kahvipurkki ajaa saman asian."
Oletko varma? Minkä kokoinen purkin pitää olla, jotta se toimii elektroniikkaa suojaavana Faradayn häkkinä?
Näitkö niitä valokuvadokumentteja, jotka Leevenen korjaamolla oli otettu salamaniskun saaneesta veneestä? Kuvissa oli mm. riekaleiksi räjähtänyt oluttölkki. Olisiko gepsi säilynyt ehjänä sen sisällä?

Reiska2K kirjoitti:

Oletko kokeillut sitä gps /kännyä ilman puhelinverkkoa? Ota SIMkortti pois ja mene pihalle. Laita se laite hakemaan oma sijanti.
Kerro miten toimii.

Gps-koordinaatit näkyvät ilmaisella Google-play -kaupasta ladattavalla ohjelmalla Android-kännykässä ilman sim-korttia ja puhelinverkkoa. Olen ladannut tuon saman ohjelman halpaan Samsung Android-tablettiini johon ei edes voi laittaa sim-korttia ja se näyttää gps-koordinaatit ilman että tabletilla on mitään yhteyksiä.

peltipurkkiriekaleina kirjoitti:

"Uuni on hauska oivallus, mutta peltinen kahvipurkki ajaa saman asian."
Oletko varma? Minkä kokoinen purkin pitää olla, jotta se toimii elektroniikkaa suojaavana Faradayn häkkinä?
Näitkö niitä valokuvadokumentteja, jotka Leevenen korjaamolla oli otettu salamaniskun saaneesta veneestä? Kuvissa oli mm. riekaleiksi räjähtänyt oluttölkki. Olisiko gepsi säilynyt ehjänä sen sisällä?

Lue lisää

Olen varma. Purkin tarvitsee olla sen kokoinen, että varalaite mahtuu siihen. Keksitkö mikä ominaisuus oluttölkillä on, joka aiheuttaa sen poksahtamisen?

peltipurkkiriekaleina kirjoitti:

"Uuni on hauska oivallus, mutta peltinen kahvipurkki ajaa saman asian."
Oletko varma? Minkä kokoinen purkin pitää olla, jotta se toimii elektroniikkaa suojaavana Faradayn häkkinä?
Näitkö niitä valokuvadokumentteja, jotka Leevenen korjaamolla oli otettu salamaniskun saaneesta veneestä? Kuvissa oli mm. riekaleiksi räjähtänyt oluttölkki. Olisiko gepsi säilynyt ehjänä sen sisällä?

Lue lisää

Pieni huomautus: en ole nähnyt moisia kuvia enkä tunne tapausta, mutta se oluttölkki on todennäköisesti ollut täysi ja "räjähtämisen" syy on siis luultavimmin ollut sisälläolevan nesteen raju kuumeneminen ja laajeneminen. Vertailu ei siis ole pätevä.

Pinnistäaivosolujasi kirjoitti:

Olen varma. Purkin tarvitsee olla sen kokoinen, että varalaite mahtuu siihen. Keksitkö mikä ominaisuus oluttölkillä on, joka aiheuttaa sen poksahtamisen?

Meidän jokaisen kannattaa pinnistää aivosoluja ja opiskella lisää niin luonnonvoimista kuin opiskella luonnontieteitä (mm. trigonometriaa ja tähtitieteellisen navigoinnin perusteita, jos purjehdimme valtamerillä).
Salamaniskun energiasta ja EMP:sta (elektromagneettinen pulssi) lyötyy runsaasti tietoa. Samaten on olemassa faktatietoa salamaniskun aiheuttamista vaurioista vene-elektroniikkaan. Faradayn häkki saattaa pelastaa käsi-gps:n. Keskustelua on käyty siitä, minkälainen ja minkä kokoinen häkin pitäisi olla. Eräällä jenkkifoorumilla todettiin, että mikroaaltouuni ei suojannut gepsiä. Toisessa taas väitettiin, että isokokoinen popcorn-peltipurkki olisi auttanut. Pienen säilyke- tai kahvipurkin tehosta gps:n suojaksi en löytänyt faktatietoa. Paras Faradayn häkki on metallinen vene.
Koska ukkossuojausasia on purjehtijoille tärkeä, siteraan tähän mitä pitää tehdä salaman iskettyä veneeseen.

Boat US Marine Insurance:n vakuutustilaston mukaan vuosittain USA:ssa sattuu salamanisku 1.2 veneelle 1000:tta kohti. Useimmiten salama on osunut purjeveneisiin (4:1000) ja useimmiten Floridan alueella. Salamaniskun seuraukset ovat olleet arvaamattomia. Ensimmäinen asia, mitä pitää tehdä, on vuotojen tarkastus.
Lasikuituvene pitäisi nostaa vedestä mahdollisimman pian rungon tutkimiseksi. NOAA arvioi salamaniskun jännitteen olevan 30 milj. volttia ja se aiheuttaa voimakkaan elektromagneettisen kentän. Herkkä elektroniikka tuhoutuu, mutta myös akkulaturi, voltti ja ampeerimittarit, katkaisimet ym voivat tuhoutua. Moottorin sähköinen käynnistysjärjestelmä voi tuhoutua. Runkoläpivientien kohdalle voi syntyä repeämiä. Silti on mahdollista, että veneessä olevat ihmiset selviävät pelkällä korvien soimisella.
Erikoista on se, että osa vene-elektroniikan salamaniskuvaurioista paljastuu toimintahäiriöinä vasta myöhemmin. Martin Uman toteaa kirjassaan “The Art and Science of Lightning Protection”, että niinkin pieni jännite kuin 10 volttia riittää tuhoamaan mikrosprosessorin.
Floridan venekatsastajien mukaan salama iskee yhtä usein niihin veneisiin, joiden masto on maadoittamaton kuin niihin joissa se on maadoitettu. Maadoittamattomissa veneissä vauriot ovat vakavampia, kuten isoja reikiä rungossa.
Käsi-gps:n, läppärin tms pikkuelektroniikan vaurioriski saattaa vähentyä, jos ne on ukonilman ajaksi sijoitettu Faradayn häkkiin kuten uunin sisään.
http://www.boatus.com/seaworthy/swlightning.asp
http://www.marlinmag.com/boats/boat-maintenance/when-lightning-strikes
http://www.oceannavigator.com/May-June-2013/Lessons-in-lightning/
http://www.marinesurveyorschool.org/pages/Bonding.html
https://www.morganscloud.com/2014/02/23/protecting-against-lightning-strikes/

Tämäonminunperusteluni kirjoitti:

Minun silmissäni tuo, minkä kirjoitit vain vahvistaa sen, että plottereita kannattaa olla useita. Toimiessaan ne ovat tarkimpia ja nopeimpia välineitä paikkatiedon saamiseen ja kartan käyttöön. Niin teärkeä instrumentti kannattaa vähintäänkin tuplata.

Turvallisuuden kannalta kyse on yksinkertaisesti todennäköisyyslaskennasta. Jos olisi tarkaa tietoa siitä, kuinka suuret riskit kuhunkin laitteeseen liittyy (vikaantuminen, puuttuminen jne...), olisi helppoa laskea mikä yhdistelmä on järkevä eli tarjoaa riittävän turvallisuustason, Mikään ei tarjoa 100% jos iski, että ihminen on yleensä suurin virhelähde.

Lentämisessä varaudutaan todennäköisimpiin tilanteisiin ja riskiarvion perusteella tuplataan laitteita ja koulutetaan henkilökunta. Jos jotain tunnettuakin, mutta äärimmäisen epätodennäköistä tapahtuu, miehistö joutuu improvisoimaan. Silloin hyväksytään se, että rajallisten resurssien takia on järkevämpi varautua todennäköisempiin ja olla varautumatta hyvin epätödennäköiseen, mutta silti mahdolliseen.


Tämän pitkän johdannon jälkeen edelleen väitän, että turvallisuuden kannalta sekstantti ei ole korkealla osattavista asioista. Sen on helposti korvattavissa nopeammilla ja tarkemmilla laitteilla. Vaikka yksi laite toimisi vain 95% (varmasti alle todellisen) varmuudella, kahdella laitteella saadaan jo 99,75% varmuus ja 60m tarkkuus. Jos verrataan sekstanttiin, niin umpipilvisiä päiviäkin on enemmän eikä sekstantista ole apua myrskyssä tai sumussa eli juuri silloin, kun paikkatietoa eniten tarvittaisiin näkyvyyden oillessa huono.

Lue lisää

Mihin ihmeeseen tarvitsee plotterin karttaa keskellä valtamerta???

LopetanTodistettuani kirjoitti:

Uuni on hauska oivallus, mutta peltinen kahvipurkki ajaa saman asian. Tämä siis kysymykseen "mikä muu".

70€ ei ole sijoitus eikä mikään, mutta jos sekstantin takia jättää varagepsin hankkimatta, niin silloin se voi olla kallis valinta.

Tässä keskustelussa on vikana se, että sektanttin ominaisuutta painanmäärityksessä rinnastetaan gepsiin. Todellisuudessa sekstantti ei pääse samaan nopeuteen eikä tarkkuuteen edes kirkkaalla säällä ja suuren osan ajasta sekstantti on täysin hyödytön.

Sekstantti on hyödytön ilman muita välineitä, kuten kompassia ja karttaa ja taulukoita sekä kelloa. Kaikki nämä löytyvät kannettavastakin plotterista.

Sekstanntti on hidas, epätarkka ja toimii vain muiden apuvälineiden kanssa kirkkaalla ilmalla. Plotteri on tarkka, nopea, itsenäinen ja tarvitsee vain virtaa, jota saa paristoistakin.

Hmm, kumpihan on parempi :D

Lue lisää

Kumpi on parempi, on väärä kysymys. Metrien tarkkuuteen jopa kylmäkäynnistyksestä minuutissa pystyvä gps on tietenkin aivan ylivoimainen paremmuudessa. Tosin sijaintitiedostakaan ei ole mitään iloa ilman karttaa, oli se sitten paperia tai plotterikartta plotterissa, jossa on gps sisäänrakennettuna.

Oikea kysymys on, mikä on riippumattomin. Sen suhteen sekstantti on yhtä ylivoimainen kuin gps paremmuudessa.

Oikea tai väärä kysymys. Mutta kun toi yksi uivelo ihanoi karttaplotteria ja sen ylivoimaisuutta verrattuna sekstanttiin. On nopeampi kertomaan sijainnin, on tarkempi ja näyttää sijainnin kaetalla ja näitä ei sekstantti tee. Juu ei tee, mutta mitä helvettiä se plotteri näyttää kartalla keskellä Atlannin valtamerta? Valkoista kartaa tuhat merimailia joka suuntaan. Great, saman informaation saa tyhjöstä A5 paperista johon piirtää käsin lyijykynällä oman veneen kuvan ja suuntaviivan. Karttaplotteriuskovainen uivelo ei vaan ymmärrä omaa järjetöntä uskoaan.

Tämä Davis mark 15 olisi riittävän hyvä navigointisekstantti, mutta ei ole halvin (220e).
https://www.svb24.com/en/davis-sextant-mark-15.html

Itselläni on Davis mark 3, joka taitaa olla halvimpia harjoittelusekstantteja. Samaa moni muukin pitkänmatkanpurjehtija pitää mukanaan. Kyllä paikanmääritys silläkin onnistuu aikakin sen verran, että idea tulee tutuksi.
En tiedä mitä sekstanttia avomerilaivurikurssit nykyisin suosittavat harjoittelusekstantiksi. Ehkä joku hiljattain kurssin käynyt kertoo.

Davis.muovisekstantti kirjoitti:

Tämä Davis mark 15 olisi riittävän hyvä navigointisekstantti, mutta ei ole halvin (220e).
https://www.svb24.com/en/davis-sextant-mark-15.html

Itselläni on Davis mark 3, joka taitaa olla halvimpia harjoittelusekstantteja. Samaa moni muukin pitkänmatkanpurjehtija pitää mukanaan. Kyllä paikanmääritys silläkin onnistuu aikakin sen verran, että idea tulee tutuksi.
En tiedä mitä sekstanttia avomerilaivurikurssit nykyisin suosittavat harjoittelusekstantiksi. Ehkä joku hiljattain kurssin käynyt kertoo.

Lue lisää

Davis mk3:n hinta näyttäisi olevan 70 eur
http://www.toplicht.de/de/shop/instrumente-navigation-und-funk/sextant/kunststoff-sextant-davis-mk3

Toplicht myy myös kunnollisia metallirunkoisia navigointisekstantteja. Niiden hinnat on kymmenkertaisia tai enemmän.

Davis.muovisekstantti kirjoitti:

Davis mk3:n hinta näyttäisi olevan 70 eur
http://www.toplicht.de/de/shop/instrumente-navigation-und-funk/sextant/kunststoff-sextant-davis-mk3

Toplicht myy myös kunnollisia metallirunkoisia navigointisekstantteja. Niiden hinnat on kymmenkertaisia tai enemmän.

Lue lisää

Suomen Navigaatioliiton sivuilla mainitaan Davis mark 15 ja 25 sekstantit. Hintaluokka on 200-300 e.
http://www.suomennavigaatioliitto.com/images/kauppa/Mark15.pdf

Davis.mark15tai25 kirjoitti:

Suomen Navigaatioliiton sivuilla mainitaan Davis mark 15 ja 25 sekstantit. Hintaluokka on 200-300 e.
http://www.suomennavigaatioliitto.com/images/kauppa/Mark15.pdf

Lue lisää

Myös ilman sekstanttia voi hätätilanteessa navigoida valtamerellä, jos osaa perusteet.
Emergency navigation: “Nykyaikana todennäköisempää kuin pelastusveneeseen turvautuminen on aluksen elektronisen navigointijärjestelmän pettäminen. Sen takia paperittomissa aluksissa tulisi olla valmius hätänavigointiin ilman elektroniikkaa. Ammattinavigaattorin on osattava tähtitieteellinen navigointi.”
Artikkelissa kuvataan paikanmääritys ilman sekstanttia!
http://msi.nga.mil/MSISiteContent/StaticFiles/NAV_PUBS/APN/Chapt-26.pdf

Lähes jokaisessa purjehduslehdessä on ollut juttuja hätänavigoinnista valtamerellä. Tässä on linkki Yachting-lehden artikkeliin.
http://www.yachtingmagazine.com/emergency-navigation

Ocean Navigatorissa kerrotaan suunnilleen samat asiat ilman sekstanttia navigoinnista kuin aikanaan opetettiin ARC:n hätänavigointiluennoilla.
http://www.oceannavigator.com/January-February-2003/Emergency-sun-navigation/

RYA:n Ocean Yachtmaster tutkinnon läpäiseminen edellyttää kolmen asian osaamista:
1. valtamerietapin suunnittelun osaaminen
2. kyky hallita vene ja miehistö valtamerellä
3. kyky navigoida valtamerellä pohjoisella ja eteläisellä pallonpuoliskolla ilman elektroniikkaa
Linkin artikkelissa kerrotaan, mitä kukin yo kohdista edellyttää käytännössä.
http://www.rya.org.uk/SiteCollectionDocuments/training/Web Documents/RYA Training/Exams/Yachtmaster Ocean Exam Notes.pdf

Sankaritarinoita on paljon. Ne ei olisi niin hurjia selviytymistarnoita, jos joku olisi kaivanut taskusta gps:n ja käyttänyt sitä navigointiin.

Itse asiassa nämä sankaritarinat voi nähdä myös tarinoina huonosta valmistautumisesta ja edesvastuuttomuudesta. Ei ole ensimmäinen kerta, kun kipparia , joka on aiheuttanut hädän, on juhlittu sankarina, joka on selvittänyt tilanteen. joihin hän on itse syyllinen.

FiksutEiJouduSankareiksi kirjoitti:

Sankaritarinoita on paljon. Ne ei olisi niin hurjia selviytymistarnoita, jos joku olisi kaivanut taskusta gps:n ja käyttänyt sitä navigointiin.

Itse asiassa nämä sankaritarinat voi nähdä myös tarinoina huonosta valmistautumisesta ja edesvastuuttomuudesta. Ei ole ensimmäinen kerta, kun kipparia , joka on aiheuttanut hädän, on juhlittu sankarina, joka on selvittänyt tilanteen. joihin hän on itse syyllinen.

Lue lisää

Kuten Blight. Ei ollut gpsiä, oli siihen aikaan kvadrantti 3500 mailin reissuun.

Ijgijg kirjoitti:

Kuten Blight. Ei ollut gpsiä, oli siihen aikaan kvadrantti 3500 mailin reissuun.

Hyvä pointti historiasta. Hyvä on pitää mielessä sekin, että gps:n historia on aika nuori. Niinpä suuri osa suomalaisista pallon ympäri purjehtineista on navigoinut koko matkan sekstantin avulla. Sandströmin pariskunta kiersi puuvene Cabane III:llaan maapallon kolme kertaa sekstantilla navigoiden. Kun gps:t tulivat markkinoille he tarkistivat sekstanttinsa avulla, voiko laitteeseen luottaa. Samoin teki muutama muukin kokenut valtameripurjehtija.
Eräs suomalainen "lähes-pallonkiertäjä" haaksirikkoutui kotimatkalla yöllä Punaisen meren riutalle siksi, että luotti sokeasti gps:ään ja karttaan. Riutta olikin 3 mpk päässä karttaan merkitystä sijainnista. Vene tuhoutui, miehistö pelastui. Sankaritarina gps:n ansiosta?

mitä.sankaruutta kirjoitti:

Hyvä pointti historiasta. Hyvä on pitää mielessä sekin, että gps:n historia on aika nuori. Niinpä suuri osa suomalaisista pallon ympäri purjehtineista on navigoinut koko matkan sekstantin avulla. Sandströmin pariskunta kiersi puuvene Cabane III:llaan maapallon kolme kertaa sekstantilla navigoiden. Kun gps:t tulivat markkinoille he tarkistivat sekstanttinsa avulla, voiko laitteeseen luottaa. Samoin teki muutama muukin kokenut valtameripurjehtija.
Eräs suomalainen "lähes-pallonkiertäjä" haaksirikkoutui kotimatkalla yöllä Punaisen meren riutalle siksi, että luotti sokeasti gps:ään ja karttaan. Riutta olikin 3 mpk päässä karttaan merkitystä sijainnista. Vene tuhoutui, miehistö pelastui. Sankaritarina gps:n ansiosta?

Lue lisää

"Eräs suomalainen "lähes-pallonkiertäjä" haaksirikkoutui kotimatkalla yöllä Punaisen meren riutalle siksi, että luotti sokeasti gps:ään ja karttaan. Riutta olikin 3 mpk päässä karttaan merkitystä sijainnista."

Sekstantinkaan avulla hän ei olisi kuitenkaan pystynyt selvittämään riutan kartasta poikkeavaa sijaintia.

Sfäärinkuriiri kirjoitti:

"Eräs suomalainen "lähes-pallonkiertäjä" haaksirikkoutui kotimatkalla yöllä Punaisen meren riutalle siksi, että luotti sokeasti gps:ään ja karttaan. Riutta olikin 3 mpk päässä karttaan merkitystä sijainnista."

Sekstantinkaan avulla hän ei olisi kuitenkaan pystynyt selvittämään riutan kartasta poikkeavaa sijaintia.

Lue lisää

Ei, mutta olisi kenties ollut varovaisempi. Moni uskaltaa nykyään veneillä sakeassa sumussakin plotterin ansiosta ilman tutkaa, kun ennen olisi odotettu sumun hälvenemistä.

Kun sekstanttia käyttää kiinteisiin pisteisiin, päästään samaan tarkkuuteen kuin kolmiomittauksella muutenkin. Hyvään tulokseen päästään myös suuntimalla kompassia käyttäen.

Tähän asti tämä keskustelu on kuitenkin koskenut tilannetta, jossa köydet on irrotettu laiturista, vaikka sitä ei kukaan ole itsestäänselvyyden vuoksi tainnut mainita.

Se onkin hyvä paikka sekstantille. Toteutukoon toiveesi, mutta meressä on jo nyt liikaa muovia. Voisit miettiä pakkausta eri tavalla.

Voisitko perustella miksi tutka on navigointivälineenä luotettavampi kuin plotteri?

Hämmästyt, kun plotterissa väylä on leveä, mutta tutkassa kapea ruotsinlaivan kohdalla. Miten niissä voi olla tällainen ero navigaatovälineenä, ja vieläpä niin, että vanhanaikainen tutka on luotettavampi kuin plotteri, varsinkin vilkkaalla rannikolla. Ja siinä tutkassa näkyy luotettavammin, vaikka plotterissa olisi ais.

Tutka on silmät, lotteri on lotteri

Eihän sillä sekstantilla mitään tee saaristossa, joka on tämän palstan lukijoiden purjehdusalue.

Perusajatus, että navigoinnin pitäisi sujua myös ilman radio-ja satelliittiyhteyksiä, on kuitenkin oikea. Onhan se kieltämättä aika onnetonta, jos heti eksyy ja joutuu pulaan, kun plotteri hajoaa.

Ftjftj kirjoitti:

Hämmästyt, kun plotterissa väylä on leveä, mutta tutkassa kapea ruotsinlaivan kohdalla. Miten niissä voi olla tällainen ero navigaatovälineenä, ja vieläpä niin, että vanhanaikainen tutka on luotettavampi kuin plotteri, varsinkin vilkkaalla rannikolla. Ja siinä tutkassa näkyy luotettavammin, vaikka plotterissa olisi ais.

Lue lisää

Cara Mian maaliskuun blogi päivitys Argentiinasta kertoo olennaisen.

Kun vanhoja muistelit, kerron helpomman ja tarkemman radiosuuntimisen Gotlannin purjehduksiltani. Gotska Sandön oli ainoita jatkuvaa signaalia lähettäneitä radiomajakoita. Siksi oli hyvin helppo suuntia se. Gotska s. löytyi aina helposti. Kun lisäksi oli käytössä mekaanisen Sumlogin lukemat ja kompassi, muita radiomajakoita tai muuttujia paikannukseen ei juurikaan tarvittu. Paluumatkalla Utön (tai Bengtskärin) majakan valon tunnistus oli helpotus.
Hangosta tai Utöstä Gotlantiin kryssiessä suurin riski oli eksyä Gotlannin itäpuolelle ja Visbyn sijasta navigoida NL:n aluevesille. Näin kävi mm. eräälle turkulaisveneelle. Pariskunta joutui 2 viikoksi tutkintavankeuteen ja sinä aikana vene oli tyhjennetty. Kipparille vankeus ja veneen turmeltuminen oli niin kova paikka, että hän sai vakavan sydänkohtauksen.
Siihen aikaan kirja "Suomen rannikon loistot" oli pakollinen katsastusvaruste avomeriluokassa. Sieltä löytyi myös radiomajakoiden morsesignaalit ja lähetystaajuudet sekä -ajat.

Tässä täydennystä tietoihisi. Minulla on Bavariassani sekstantti ollut jo kymmenkunta vuotta. Nyt se on jo muutaman vuoden seissyt käyttämättömänä enkä ole enää taulukkojakaan uusinut, mutta oli se 3 vuoden ajan paikannuksen varmistuksena merillä, missä ei noita sinun väyliä ole.

Olen veneillyt koko ikäni ja koskaan en ole mitään karttaplottereita tarvinnut. Osaan lukea ja mitata tarkkaan rannikolta maisemasta, missä päin olen. Idioottien olen havainnut näillä veneilevän jopa nollanäkyvyydessä. Eivät lainkaan tajua, ettei se plotteri ollenkaan näytä muita vesilläliikkujia. Usein nopealla veneellä ajetaan aivan liian suurta tilannenopeutta ja samalla tuijotetaan vain sitä plotteria. Tällöin yleensä tähystämiselle jää aivan liian vähän aikaa. Sen sijaan maisemanavigoija jatkuvasti tähystää sitä ympäristöä myös muiden vesilläliikkujien varalta ja on huomattavasti varovaisempi.

Plotteri luo valheellisen turvallisuuden tunteen ja sitten hyvin äkkiä rysähtää, kun jotain tulee eteen. Monet eivät esimerkiksi tiedä edes sellaisia perusteita, kuten sumussa annettavia äänimerkkejä tai purjeveneen moottorimerkkikolmioiden käyttöä. Menkää plotteriin luottavat Suomen navigointiliiton kursseille, niin opette edes meriliikenneteiden perusliikennesäännöt ja reittisuunnittelun, sekä saaristonavigoinnin perusteet. Sen jälkeen onnettomuusriskinne pienenee huomattavasti ja me muut merenkulkijat kiitämme teitä myös.

Markku-Pekka kirjoitti:

Olen veneillyt koko ikäni ja koskaan en ole mitään karttaplottereita tarvinnut. Osaan lukea ja mitata tarkkaan rannikolta maisemasta, missä päin olen. Idioottien olen havainnut näillä veneilevän jopa nollanäkyvyydessä. Eivät lainkaan tajua, ettei se plotteri ollenkaan näytä muita vesilläliikkujia. Usein nopealla veneellä ajetaan aivan liian suurta tilannenopeutta ja samalla tuijotetaan vain sitä plotteria. Tällöin yleensä tähystämiselle jää aivan liian vähän aikaa. Sen sijaan maisemanavigoija jatkuvasti tähystää sitä ympäristöä myös muiden vesilläliikkujien varalta ja on huomattavasti varovaisempi.

Plotteri luo valheellisen turvallisuuden tunteen ja sitten hyvin äkkiä rysähtää, kun jotain tulee eteen. Monet eivät esimerkiksi tiedä edes sellaisia perusteita, kuten sumussa annettavia äänimerkkejä tai purjeveneen moottorimerkkikolmioiden käyttöä. Menkää plotteriin luottavat Suomen navigointiliiton kursseille, niin opette edes meriliikenneteiden perusliikennesäännöt ja reittisuunnittelun, sekä saaristonavigoinnin perusteet. Sen jälkeen onnettomuusriskinne pienenee huomattavasti ja me muut merenkulkijat kiitämme teitä myös.

Lue lisää

Peukutan tätä kirjoitusta kybällä. Juuri näin!

Jos on vetänyt, lienee metsässä vieläkin...