Politiikassa on lukuisa joukko hupaisia ilmauksia. Hupaisia sillä tavoin miten poliittinen eläin yrittää harhauttaa äänestäjää. Poliittisella eläimellä tarkoitetaan tässä poliittisena päätöksentekijänä toimivaa ihmistä. Sen jälkeen kun tiede on todistanut ihmisen polveutuvan apinasta, lienee oikeutettua kutsua ihmistäkin eläimeksi.
Yhä vielä nauruhermoja kutkuttava poliittinen ilmaus on hallittu rakennemuutos. Sen tarkoituksena kerrotaan olleen Suomen talouden rakenteen uudistaminen vastaamaan paremmin yleismaailmallisen kilpailun vaatimuksia. Tarkoituksena oli muiden muassa monipuolistaa tuotantotoimintaa ja vähentää työttömyyttä pakottamalla työttömät siirtymään paikasta toiseen niin kutsuttua työvoiman liikkuvuutta lisäämällä. Valitettavasti näistä toimista ei ollut hyötyä. Neuvostoliitto romahti ja talous syöksyi syvän laman syövereihin.
Tänä päivänä porvari ei enää puhu hallitusta rakennemuutoksesta, koska politiikassa mikään asia ei tapahdu hallitusti. Sen sijaan vanhan kummituksen tuomaa mielikuvaa käytetään hyväksi myös tänään, kun julistetaan, että Suomi tarvitsee rakenteellisia uudistuksia nykyongelmista selvitäkseen. Rakenneuudistuksen mielikuvahan tuo mieleen sen, että rakenneuudistukset tapahtuisivat jotenkin hallitusti.
Rakenneuudistuksen käsitettä ei ole mitenkään konkretisoitu, vaan se on eräänlainen ihmekalu, jota heilauttamalla ongelmat katoavat. Erityisesti porvarin sydäntä lähellä on työmarkkinoiden rakenne, lähinnä ammattiyhdistysliike. Siksi tärkein porvarillinen rakenneuudistus olisi ammattiyhdistysliikkeen lakkauttaminen. Kun ammattiyhdistysliike saataisiin lopetetuksi, niin porvari uskoo, että Sampo alkaisi jälleen jauhaa, paitsi suolaa ja jauhoja, niin ennen kaikkea rahaa.
Toinen porvarin suuri rakenteellinen intohimo on niistää Suomesta 2/3 pois. Siis Pohjois- ja Keski-Suomi niin, että väestöä jäisi vain eteläiseen Suomeen. Porvari ei jakaisi omikseen kuvittelemiaan verorahoja ympäri maata, vaan itselleen Etelä-Suomeen. Myös kuljetuskustannukset kuuluvat kirpaisevan.
Kun 2/3 Suomen rakenteista purettaisiin, niin totta kai tästä syntyisi valtavat säästöt. Jos vielä lakeja saataisiin rukatuksi niin, ettei kukaan enää saisi tietää, minne nämä säästyneet rahat olisi piilotettu, niin se edistäisi entisestään myös taloudellista kilpailukykyä.
Lamasta selviämistä edesauttaisi myös Suomen metsien yhtiöittäminen ja sitten tämän yhtiön myyminen jättiläishintaan ulkomaille, vaikkapa Venäjälle, joka saattaisi olla kaupasta kiinnostunut. Eritotenkin, jos kauppaan saataisiin sisällytetyksi suomalainen vessapaperibrändi. Suomihan on tunnettu korkean hygienian maana, jossa on puhtaat hanget, puhdas ilma ja vesi ja enimmäkseen puhtaat sormetkin.
Yhä vielä nauruhermoja kutkuttava poliittinen ilmaus on hallittu rakennemuutos. Sen tarkoituksena kerrotaan olleen Suomen talouden rakenteen uudistaminen vastaamaan paremmin yleismaailmallisen kilpailun vaatimuksia. Tarkoituksena oli muiden muassa monipuolistaa tuotantotoimintaa ja vähentää työttömyyttä pakottamalla työttömät siirtymään paikasta toiseen niin kutsuttua työvoiman liikkuvuutta lisäämällä. Valitettavasti näistä toimista ei ollut hyötyä. Neuvostoliitto romahti ja talous syöksyi syvän laman syövereihin.
Tänä päivänä porvari ei enää puhu hallitusta rakennemuutoksesta, koska politiikassa mikään asia ei tapahdu hallitusti. Sen sijaan vanhan kummituksen tuomaa mielikuvaa käytetään hyväksi myös tänään, kun julistetaan, että Suomi tarvitsee rakenteellisia uudistuksia nykyongelmista selvitäkseen. Rakenneuudistuksen mielikuvahan tuo mieleen sen, että rakenneuudistukset tapahtuisivat jotenkin hallitusti.
Rakenneuudistuksen käsitettä ei ole mitenkään konkretisoitu, vaan se on eräänlainen ihmekalu, jota heilauttamalla ongelmat katoavat. Erityisesti porvarin sydäntä lähellä on työmarkkinoiden rakenne, lähinnä ammattiyhdistysliike. Siksi tärkein porvarillinen rakenneuudistus olisi ammattiyhdistysliikkeen lakkauttaminen. Kun ammattiyhdistysliike saataisiin lopetetuksi, niin porvari uskoo, että Sampo alkaisi jälleen jauhaa, paitsi suolaa ja jauhoja, niin ennen kaikkea rahaa.
Toinen porvarin suuri rakenteellinen intohimo on niistää Suomesta 2/3 pois. Siis Pohjois- ja Keski-Suomi niin, että väestöä jäisi vain eteläiseen Suomeen. Porvari ei jakaisi omikseen kuvittelemiaan verorahoja ympäri maata, vaan itselleen Etelä-Suomeen. Myös kuljetuskustannukset kuuluvat kirpaisevan.
Kun 2/3 Suomen rakenteista purettaisiin, niin totta kai tästä syntyisi valtavat säästöt. Jos vielä lakeja saataisiin rukatuksi niin, ettei kukaan enää saisi tietää, minne nämä säästyneet rahat olisi piilotettu, niin se edistäisi entisestään myös taloudellista kilpailukykyä.
Lamasta selviämistä edesauttaisi myös Suomen metsien yhtiöittäminen ja sitten tämän yhtiön myyminen jättiläishintaan ulkomaille, vaikkapa Venäjälle, joka saattaisi olla kaupasta kiinnostunut. Eritotenkin, jos kauppaan saataisiin sisällytetyksi suomalainen vessapaperibrändi. Suomihan on tunnettu korkean hygienian maana, jossa on puhtaat hanget, puhdas ilma ja vesi ja enimmäkseen puhtaat sormetkin.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.