Kotimaa haastatteli pääministeri Sipilää. Jutussa todetaan mm. "Pääministeri kertoo olevansa yllättynyt siitä, että seurakuntien budjeteissa diakoniatyön osuus näyttää olevan suhteellisen pieni."
Mies on tiettävästi a) tunnustava kristitty, b) evlut kirkon jäsen ja c) pääministeri. Ja yllättyy. Onko sitten ihme, jos moni muukin on yhä kirkon jäsen ilman jumalauskoa olettaen kirkon päätuotteen olevan diakonian eikä Jeesuksen.
Mies on tiettävästi a) tunnustava kristitty, b) evlut kirkon jäsen ja c) pääministeri. Ja yllättyy. Onko sitten ihme, jos moni muukin on yhä kirkon jäsen ilman jumalauskoa olettaen kirkon päätuotteen olevan diakonian eikä Jeesuksen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Kolmannen sektorin järjestöjen, siis sekulaarien järjestöjen tekemä auttamistyö on paljon laajempaa ja monipuolisempaa ja kohdennetumpaa ja kustannustehokkaampaa kuin kirkon toiminta. Vain ev.lut. kirkon keskitetty markkinointikoneisto toimii tehokkaammin mainosaessaan "hyvän tekemistään".
Samasta uutisesta:
"Kirkon ja valtion suhteita Sipilä pitää hyvinä. Hän on sitä mieltä, että nykyinen muoto oman uskonnon opetuksesta on toimiva. Hän toivoo, että suomalaiset olisivat ylpeitä omasta kulttuuriperimästään, johon uskonnonopetuskin kuuluu ja muistuttaa, että siitä on voitava pitää kiinni."
Ei liene syytä odottaa merkittäviä muutoksia tällä vaalikaudella. Mutta onhan tässä tapahtunut, päiväkotien uskontokasvatusvelvollisuus, todistajan vala jne. Ja "Eilen erosi 52." - tuo lukukin kertoo joka aamu suunnan.
Tunnustuksellisen uskonnonharjoituksen eli jumalanpalvelusten ja aamuhartauksien organisointi ja tuputtaminen julkisen vallan tehtävää hoitavan rehtorin päätöksellä oppilaiden ja opettajien koulutyöpäivään ei perustu koulun lakisääteisiin tehtäviin, rikkoo ihmisten yhdenvertaisen kohtelun ja julkisen vallan neutraliteeetin periaatetta asettaessaan ev.lut. uskonnon erityisasemaan. Lisäksi se rikkoo uskonnonvapautta ja siihen liittyvää yksityisen suojaa pakottaessaan perheen ottamaan julkisesti kantaa uskonnonharjoitukseen osallistumiseen, mistä voidaan tehdä päätelmiä perheen katsomuksellisesta suuntautumisesta. Menettely ei myöskään vastaa opetussuunnitelman linjausta koulun sitoutumattomuudesta.
Myös elämänkatsomustiedosta, ikä 31 vuotta, on syytä olla ylpeä. Oppiaine samoin kuin uskonnottomuus kuuluu suomalaiseen kulttuuriperimäään.
Lapsen pääsy koulussa elämänkatsomustiedon (ET) opetukseen edellyttää nyt, että häntä ei ole liitetty ev.lut. kirkkoon TAI että hänet on vauvana tapahtuneen kastamisen jälkeen myöhemmin erotettu kirkkosta.
Oppiaine on siis kielletty ev.lut. kirkon jäseneksi liitetyiltä ja sen jäseninä edelleen olevilta lapsilta - ja nuorilta, lukiolaisiltakin. Tällainen holhoava rajaamispolitiikka valtion lainsäädännön kautta on johtanut tämän sisällöllisesti hyvän opppiaineeen vajaakäyttöön.
ET kyllä vastaisi monen perheen - tai lukiolaisen - katsomuksellista tilannetta paremmin kuin ev.lut. oppiin sitoutunut "oman uskonnon" opetus. Tilanne kannustaa eroamaan kirkosta. Se voidaan tehdä vain, jos molemmat huoltajat alleekirjoittavat sen.
Nyt kuitenkin monin paikoin edes nykyiseen kohderyhmään kuuluvat eivät pääse ET-opetukseen, koska opetusryhmää ei ole aiemmin ollut ja uudet ekaluokkalaiset ohjataan sen takia valitsemaan uskonnonopetus. Osa opetusryhmistä on hankalina aikoina kotikoulun ulkopuolella.
Tarvittavien kohtuullisten mukautusten eli ET-opetuksen tukemisen sijaan sijaan kouluissa/kunnissa ilmenee syrjivää menettelyä. Siihen on ilmeisesti sekä uskonnollisideologisia motiiveja että taloudellishallinnollisia motiiveja. Ne eivät oikeuta syrjintäään.
Tilanne ei vastaa yhdenvertaisuudelle asettuvia vaatimuksia.
ET:n avaaminen kaikille valittavaksi poistaisi holhouksen, lisäisi ET-oppillaiden määrää ja vahvistaisi ainetta. Ilman sitäkin muutosta ET:n asemaa pitää kouluissa parantaa uudenOPS:n käyttöönoton myötä. Asiaan tulee kiinnittää huomiota oppilaitosten yhdenvertaisuusuunnitelmissa.
OPSia kuitenkin tulkittaisiin suhteessa perustuslakivaliokunnan kantaan. Ja sen mukaanhan oli tosin tiukkoja ehtoja uskonnonharjoitukselle, mutta aivan yhtä ehdottomasta näiden täyttyessä lupa viedä lapset koululaisjumalanpalvelukseen yms.
Toki PeV voi muuttaakin linjausta. Silloin se jo lähes tulkitsisi Suomen perustuslain vaativan muuria kirkon ja valtion välille - mikä tuntuu oudolta, kun samassa perustuslaissa mainitaan kirkkolaki.
Erokirkosta fb:ssä oli juttu jonka mukaan kirkon diakoniaan menee 150Me vuodessa??? Kuudesosa kirkkoveron vuosituotosta. Miten tuo on laskettu?
Vaikka jyvitettäöisiin kaikki mahdolliset yleis- ja byrokratia ja kiinteistökulut (ja laskettaisiin vaikka vapaaehtoistyöllekin laskennallinen hinta) kirkon eri toimialoille, niin tuskinpa päästäisiin tuohon 150Me vuodessa diakoniaan?
Olikin twitterissä, voi toki olla fb:ssäkin, ja tuo luku kirkon diakoniapanostuksista olikin 115Me ei 150Me vuodessa. Yhtä liioittelevan suurelta sekin vaikuttaa.
Tässä tietoa järjestöjen tekemästä auttamistyöstä:
http://vapaa-ajattelijat.fi/blog/2015/12/16/uskonnotonta-apua-ja-tukea/
Näiden lisäksi on vielä sekulaarikulttuurin tukijärjestöjen auttamistyötä, josta VA-lehdissä 4/2015 ja 1/2016 on juttua erikseen.
Mainittakoon, että 60 vuotta täyttäneillä ihmisillä on varsin suuri osuus kansalaisjärjestöjen toiminnassa, vapaaehtoistyössä ja vertaistuessa.
Puhutaan ns. kolmannesta iästä, joka alkaa eläkkeelle siirtymisen myötä.
Ihmisten eliniän ja terveystilanteen kehittyessä monet 70- ja 80-vuotta ylittäneetkin ovat hyvässä iskussa kansalaistoiminnassa ja auttamistyössä.
Joo, mutta saman on kyllä evlut kirkkokin huomannut jo aikaa sitten jossain strategiassaan.
Länsimainen tiede ei vain lisää elinvuosia, se myös lisää terveitä elinvuosia.
Ihmiset, jotka yrittävät potkia 60 vuotta täyttäneitä pois kansalaisjärjestötoiminnasta, ajattelevat typerästi (ehkä keskenkasvuisesti). Ikärasismi on typeryyttä samalla lailla kuin muukin syrjintä.
Psykiatri Hannu Lauerma.
Rasismi on pikkuporvarillinen yritys olla aatteellinen.
http://www.menaiset.fi/artikkeli/ajankohtaista/psykiatri_hannu_lauerma_rasismi_on_pikkuporvarillinen_yritys_olla_aatelinen
---------------------------
Helsingin Sanomissa Kari Huhta kirjoitti, että pölvästiys (typeryys, hölmöys, tomppelimaisuus) ei ole itse tekoa lieventävä asia.
Koska pääministeri kiittää kolmannen sektorin auttamis- ja vertaistukitoimintaa??
Tai oikestaan nyt puhutaan vertaistoiminnasta (eikä vertaistuesta), koska auttajan ja autettavan välillä on vuorovaikutus, jossa roolit osin myös vaihtelevat... "Auttaja" saa "hyötyä" myös henkisesti. ks . myös www.kansalaisaareena.fi
Kirkon toiminta on parempaa kuin ei-uskonnollisten kansalaisjärjestöjen toiminta - mitä tulee mediatiedottamiseen ja itsensä kehumiseen.