Wanha lieksalainen tuulimyllyjä vastaan

Tuulivoimaloita on noussut Suomeen ja Euroopan läntisille rannikkoalueille kuin sieniä sateella. Rakentaminen on ollut tukien avulla kannattavaa ja hyvää bisnestä laitevalmistajille.

Rakennettujen voimaloiden teho on ollut noin 3 MW (3000 kW) luokkaa. Toki joitakin 5 MW:n tehoisiakin on rakennettu.

Tuulivoimalan käyttöaika kokemusten mukaan on ollut keskimäärin noin 20 % vuoden tunneista. 80 % vuodesta se seisoo tarpeettomana joko tuulen puutteen tai liian kovan tuulen takia. Rakennetusta kapasiteetista saadaan energiaa vain 20 %. Kun myllyt seisovat, on puuttuva kapasiteetti korvattava jollakin muulla tavalla. Tyyntä voi olla sekä kesällä että talvella ja hyvin suurella alueella.

On laskettu, että kalliiden rakennus- ja huoltokustannusten takia nykyisillä energian hinnoilla tuulivoimalaitos ei maksa itseään takaisin koskaan eli elinkaarensa aikana. Ilman nykyistä tukea mikään taho ei ryhtyisi moiseen puuhaan. Myllyistä silloin tällöin saatu vähäinen energia joudutaan myymään nyt alihintaan. Muistan teollisuudesta, jossa kannattavan investoinnin piti maksaa itsensä takaisin vuodessa ennenkuin sitä ryhdyttiin totetuttamaan.

Todennäköisesti tilanne korjaantuu kun sähkön hinnoittelu yhdenmukaistetaan EU:ssa. Se tietää sähkön huomattavaa kallistumista Suomessa, jossa sähkö on tällä hetkellä Euroopan halvinta.

Kuten toisessa aloituksessani kirjoitin, että sähkön hinta kotiin tuotuna maksoi minulle viime vuonna 12,65 snt/kWh, jossa ovat kaikki sähkölaskuun kirjatut maksut (energia, siirto, edellisten perusmaksut, energiavero ja arvonlisävero). Kun jaat laskun loppusumman kilowattitunneilla, saat tuon vertailukelpoisen luvun.

Verottoman energian osuus laskussani oli 36 %, eli noin 4,5 snt/kWh.

Tanskassa sähkön keskimääräinen hinta oli jokin aika sitten 29,7 snt/kWh ja Saksassa 26,8 snt/kwh. Tuolloin energian kilowattitunnin hinta voi olla verottomana yli 10 senttiä. Se helpottaa jo hieman tuulivoimaloiden pyörittämistä, mutta riittääkö vielä sekään?

33

<50

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • En ole sähköalan asiantuntija, mutta inttelen silti.

      Eikös ne myllyt toimi jo 2,3m/s tuulella.
      Rannikolla vuosia asuneena olen sitä mieltä, että tuollainen tuuli on yli 300vrk/vuosi.
      Tuo 20 % päivistä toiminta taitaa olla vain idän metsäisillä alueilla.

      Aurinkoenergia kannattaisi yhdistää tuulella tuotettuun.

      • Vuoden 2015 loppuun mennessä oli Suomeen rakennettu 387 tuulivoimalaitosta, joiden yhteenlaskettu teho on 1005 MW. Keskimääräinen teho on tällöin 2,6 MW. Niiden yhteinen tuotto oli 2,3 TWh eli käyntiaste oli 26 %. Onhan se hieman parempi kuin 20 %. Olet oikeassa ja totta on, ettei laitos seiso heikolla tuulella, vaan tuottaa vähemmän sähköä. Ilmaisin asian hieman kärjistetysti kun en ole vielä sulattanut tukiaisilla siivitettyä tuulivoiman rakennusvimmaa.


      • uteliaan

        Millä tavoin hoitaisit energian tuotannon?


      • Vuonna 2014 Suomen tuulivoimalaitosten käyntiaste oli 19,9 %. Voimalaitoksia oli 268 kpl ja niiden yhteisteho oli 631 MW ja vuotuinen tuotanto 1,1 TWh.

        Muistelin aloituksessani vuoden 2014 käyntiastelukua. Tilanne on viime vuonna hieman parantunut. Olisiko ollut silloin tuulisempaa?


      • uteliaan

        Yritin mutkan kautta udella asennettasi ydinvoimaan? Uskon, että olet tarkasti harkinnut. Siksi kiinnostaa.


      • uteliaan kirjoitti:

        Yritin mutkan kautta udella asennettasi ydinvoimaan? Uskon, että olet tarkasti harkinnut. Siksi kiinnostaa.

        Täysin epäpoliittisena ihmisenä uskallan kertoa, että Suomen suurin viisaus ei ole eduskunnan kansanedustajilla. Vaikka he voivat ”mutu”-tuntumalla soutaa ja huovata päätöksiensä kanssa, perustuslakia on tietenkin noudatettava. Uskon asiantuntijoiden selvityksiin energia-asioissa, en poliitikkojen tuntemuksiin.

        Vuonna 2015 tuotettiin sähköenergiaa seuraavilla tavoilla:
        Ydinvoimalla 27 %, vesivoimalla 20 %, tuonnilla 20 %, biomassalla 13 %, kivihiilellä 7 %, kaasulla 6 %, tuulella 3 % ja muilla 4 %.

        Vesivoimaa voidaan lisätä vain noin 700 MW, mikä tapahtuu tehonnostoilla, lisäkoneistoilla, säännöstelyn muutoksilla, ruoppauksilla ja vielä rakennettavissa olevalla kapasiteetilla. Suojeltuja vesistöjä on noin 1500 MW:n verran ja ne jätettäköön rauhaan (tähän sisältyvät myös Ruunaan kosket). Kannattavuudeltaan edullisimmat vesivoimakohteet Suomessa on jo rakennettu.

        10 vuotta rakenteilla olleen ydinvoimalaitoksen Olkiluoto 3:n teho tulee olemaan 1600 MW, mikä jo vähentää tuonnin tarvetta, mutta ei vielä riitä sähkön omavaraisuuteen.

        Muut hankkeet ovat vielä varsin pieniä.

        Olen nykyisen ydinvoiman kannalla ainakin siihen saakka, kunnes saadaan kehitetyksi yhtä tehokas tapa tehdä sähköä. Tutkimustyötä sen eteen tehdään koko ajan.

        Ydinvoimaa rakennetaan kaiken aikaa lisää ja tällä hetkellä maailmalla on rakenteilla kaikkiaan 72 uutta reaktoria – joista yksi on Suomessa.​

        Euroopassa on toiminnassa 129 reaktoria, joista 58 on Ranskassa, joten mitään harvinaisuuksia ne eivät ole.


      • uteliaan

        Kiinnostavaa lukea tuo erittely sähkön tuotosta. Olen tismalleen samaa mieltä jo rakennettujen vesivoimaloiden optimaalisesta hyödyntämisestä.

        Ydinvoimaan olen suhtautunut kielteisesti erityisesti ydinjätteen takia.
        Reaktorista poistettaessa polttoaine on miljoonia kertoja radioaktiivisempaa kuin reaktoriin laitettaessa. Vielä tuhat vuotta myöhemmin se on tuhansia kertoja tuoretta ydinpolttoainetta aktiivisempaa. Yhdysvaltain tiedeakatemian mukaan ydinjäte pitäisi pystyä säilömään turvallisesti ainakin 300 000 vuotta, mieluiten miljoona vuotta. Nämä ovat käsittämättömän pitkiä aikoja. Meillä jääkaudet tuovat varastointiin omat lisähaasteensa.
        Vaikka uusia innovaatioita voidaan varastointiongelmaankin saada ajan kuluessa, ydinvoimalla on mielestäni liian pitkä varjo tulevien sukupolvien elämässä.


      • turvallisempaa

        Samaa mieltä. Lisäksi kaikki aurinko-, tuuli- ja bioenergia hyötykäyttöön. Saksan malliin. Siellähän luovutaan ydinvoimasta vuoteen 2032 mennessä ja katulampuissakin oli jo paneleita ja tuuligeneraattoreita.


      • tarkkaelijapoeka
        wanha_lieksalainen kirjoitti:

        Vuonna 2014 Suomen tuulivoimalaitosten käyntiaste oli 19,9 %. Voimalaitoksia oli 268 kpl ja niiden yhteisteho oli 631 MW ja vuotuinen tuotanto 1,1 TWh.

        Muistelin aloituksessani vuoden 2014 käyntiastelukua. Tilanne on viime vuonna hieman parantunut. Olisiko ollut silloin tuulisempaa?

        ------Olisiko ollut silloin tuulisempaa?----

        Jos on matalapaineinen eli leuto talvi on tuulisempaa ja tuulisähköä saadaan tietenkin enemmän. Ja kun iskee ankara Siperian korkeapaine niin yleensä "ei liikahda lehtikään" eikä saada tuulivoimaakaan.


    • messevät.naurut

      Höhlä komuttaja röhkii kuin sika pikku porsas wl.sekoilee

      • ttttttgggggbbbbbb

        Kävikö luonnolle kun joku on viisaampi kuin sinä, joka olet tyhmä kuin vasemmanjalan kumisaapas!


    • KeskustanMetaania

      Etelään saakin rakentaa merenrannat ja saariston täyteen tuulivoimaloita, ja muutama vielä tähtitorninmäellekkin! Eduskuntatalon katolle ainakin 2 voimalaa! Ja eduskunnasta otettava metaanikaasu talteen jota syntyy politikoiden puhuessa paskaa päivittäin! Täysistunnon ja kyselytunnin aikana saatava metaani lämmittäisi puoli helsinkiä vuorokauden!

    • Tuulisuudesta Suomessa on tehty selvitys ja sen tuloksista johtuen tuulivoimalat on sijoitettu länsirannikon alueille. Tuulivoiman käyttöaste oli vuonna 2014 noin 20 % ja vuonna 2015 noin 26 %.

      Suomalaisten vesivoimalaitosten käyttöaste on keskimäärin noin 50 %:n luokkaa vesitilanteiden vaihteluista johtuen. Talviaikaan, jolloin sähköä tarvittaisiin eniten, vesivoimalaitoksen tuottavat sähköä vähiten.

      Tarkastelin erään joen vesivoimalaitosten käyttöasteita 50 vuoden ajalta. Kuivan vuoden 1980 käyttöaste oli 38 % ja hyvän vesivuoden 1998 käyttöaste oli 65 %. Keskimääräinen käyttöaste oli 53 %.

      Ydinvoimalaitosten vuotuinen käyttöaste (kayttökerroin) on yli 90 %. Siihen eivät vaikuta vuodenajat, vaan normaalit huoltoseisokit. Ydinvoiman tuotanto aloitettiin Suomessa noin 40 vuotta sitten ja toiminta on ollut turvallista.

      Suomi joutuu ostamaan tällä hetkellä ydinvoimalla tuotettua sähköä mm. yhden reaktorin verran Venäjältä eli Sosnovyi Borin voimalaitoksesta, joka sijaitsee Suomenlahden kaakkoisrannalla Leningradin alueella. Laitoksen virallinen nimi on Leningradin ydinvoimalaitos. Laitos on vanha ja huonokuntoinen, mutta sen pysäyttämiseen ja sulkemiseen ei ole Venäjällä varaa eikä vielä vaihtoehtojakaan.

    • tarkkaelijapoeka

      Muistaakseni kaksi vuotta sitten oli tammikuussa pakkasjakson aikana yksi päivä, että tuulisähköä ei Suomessa syntynyt yhtään vähää. Eli tuulivoima tulee kalliiksi kun sama teho eli kapasiteetti on rakennettava kahteen kertaan. Ensin tuulimyllyt ja sille sitten varavoima koska ei yhteiskuntaa voida pysäyttää kovalla pakkasella, eikä juuri muulloinkaan.

      • tarkkailijatyttö

        Wanhalieksalainen miksi vahvistat itseäsi rekkaamattomana


      • lkuukii

        Kerro mikä voimala ei ole yhtään päivä pysähdyksissä 10 vuo aikana, kaikki on.


      • tarkkaelijapoeka
        tarkkailijatyttö kirjoitti:

        Wanhalieksalainen miksi vahvistat itseäsi rekkaamattomana

        Haloo, en ole wanha_lieksalainen.


      • tarkkaelijapoeka
        lkuukii kirjoitti:

        Kerro mikä voimala ei ole yhtään päivä pysähdyksissä 10 vuo aikana, kaikki on.

        Pieni ero on siinä, että ne seisoivat kaikki, pakkaspäivänä jolloin on kovin mahdollinen kulutus. Huoltoseisokkeja ei tehdä huippukulutuksen aikana vaan silloin laitosten tulee olla huipputerässä.


    • tarkkaelijapoeka

      Tuulimyllyn rakentaminen vaatii todella paljon energiaa. Sementin, teräksen, kuparin, alumiinin, muovien yms. tuottaminen sekä pitkien teitten rakentaminen vaarojen laelle vievät niin paljon energiaa, että tuulimylly hädintuskin tuottaa sen energian mikä on mennyt sen rakentamiseen ja aikanaan sen purkamiseen. Yli 100 m korkean, järeän, betonitötterön purkuu, betonijätteen poiskuljetus ja murskaus eivät ole pientä ja siistiä hommaa.

      • ytongnei

        Ei ne ole betonista.


      • tarkkaelijapoeka
        ytongnei kirjoitti:

        Ei ne ole betonista.

        Kyllä ne yleensä on, liukuvalulla tehtyjä. Tulisi kalliiksi rakentaa sellaisia putkia teräksestä, kuten ei talojakaan teräksestä tehdä.


    • Eihän ne tuulivoimalat olekaan ajateltu perusvoiman tuottamiseen, vaan lisäsähköksi.
      Eikös monet muutkin voimalat ole suurelta osin lisäsähkön tuottajia, joten sillä perusteella nekin ovat turhan kalliita sijoituksia.

      • Oikeassa olet. Esimerkiksi kaasuturbiinikäyttöiset varavoimalaitokset ovat todella kalliita käyttää. Niitä ei käytetä lisäsähkönkään tuotantoon, vaan ovat "pahimman varalla". Koekäyttö on kerran kuukaudessa. Tarvittaessa ne saadaan täyteen tehoon muutamassa minuutissa. Eräs niistä on Huutokoskella. Viime vuosituhannen puolella pääsin siellä vierailemaan. Varavoimalaitoksilla varmistetaan sähkön tuotanto vakavissa valtakunnallisissa häiriötilanteissa.


      • tarkkaelijapoeka
        wanha_lieksalainen kirjoitti:

        Oikeassa olet. Esimerkiksi kaasuturbiinikäyttöiset varavoimalaitokset ovat todella kalliita käyttää. Niitä ei käytetä lisäsähkönkään tuotantoon, vaan ovat "pahimman varalla". Koekäyttö on kerran kuukaudessa. Tarvittaessa ne saadaan täyteen tehoon muutamassa minuutissa. Eräs niistä on Huutokoskella. Viime vuosituhannen puolella pääsin siellä vierailemaan. Varavoimalaitoksilla varmistetaan sähkön tuotanto vakavissa valtakunnallisissa häiriötilanteissa.

        -------Tarvittaessa ne saadaan täyteen tehoon muutamassa minuutissa. Eräs niistä on Huutokoskella.----

        Minulla on käsitys, mutta en ole varma, että Huutokosken laitokset on poistettu käytöstä, niitä ei enää olisi.


      • tarkkaelijapoeka

        -------Eihän ne tuulivoimalat olekaan ajateltu perusvoiman tuottamiseen, vaan lisäsähköksi.----

        Ne ovat rakennuskustannuksiltaan niin kalliita (euroa/MW) mutta käyttökustannuksiltaan halpoja, että niitä on pakko käyttää perusvoiman tuotantoon, ei lisäsähkön. Lisäsähkölaitosten pääomakustannusten tulee olla pienet ja vastaavasti käyttökustannus saa olla korkeampi.


      • tarkkaelijapoeka kirjoitti:

        -------Tarvittaessa ne saadaan täyteen tehoon muutamassa minuutissa. Eräs niistä on Huutokoskella.----

        Minulla on käsitys, mutta en ole varma, että Huutokosken laitokset on poistettu käytöstä, niitä ei enää olisi.

        En tiedä niiden nykytilanteesta. Kävin siellä noin 35 vuotta sitten. Saatat olla oikeassa.


      • säkhömie
        tarkkaelijapoeka kirjoitti:

        -------Eihän ne tuulivoimalat olekaan ajateltu perusvoiman tuottamiseen, vaan lisäsähköksi.----

        Ne ovat rakennuskustannuksiltaan niin kalliita (euroa/MW) mutta käyttökustannuksiltaan halpoja, että niitä on pakko käyttää perusvoiman tuotantoon, ei lisäsähkön. Lisäsähkölaitosten pääomakustannusten tulee olla pienet ja vastaavasti käyttökustannus saa olla korkeampi.

        Lisäsähköön on tuulivoima paras se on saletti


    • Aurinkovoimaa ja tuulivoimaa pitäisi mielestäni lisätä.
      Lieksassa on poutapäiviä enemmän kuin täällä Syvässä Etelässä, sinne voisi laittaa vaikka muutama aurinkokenno, aivan tutkimusmielessä.

      • eipaistelemeille

        Ei Lieksassa oo poutapäiviä, tämä on ihan pimee paikka.


      • eipaistelemeille kirjoitti:

        Ei Lieksassa oo poutapäiviä, tämä on ihan pimee paikka.

        Mikäs sen on pimentänyt.
        Muistan lapsena kuinka poudat alkoi toukokuussa ja kesti elokuun loppuun.
        Muutaman kerran kesässä oli hirmuinen ukkonen, jollaista täällä ei edes osata kuvitella.


      • onpimeetäon
        kamuttaja kirjoitti:

        Mikäs sen on pimentänyt.
        Muistan lapsena kuinka poudat alkoi toukokuussa ja kesti elokuun loppuun.
        Muutaman kerran kesässä oli hirmuinen ukkonen, jollaista täällä ei edes osata kuvitella.

        Tarkoitti varmaan henkistä pimeyttä, buaaah.


      • aurinkokenno
        onpimeetäon kirjoitti:

        Tarkoitti varmaan henkistä pimeyttä, buaaah.

        Vaikuttaako se muka aurinkokennoihin. Olet vähä tyhmä.


      • onpimeetäon kirjoitti:

        Tarkoitti varmaan henkistä pimeyttä, buaaah.

        Taitaa se henkinen pimeys olla täällä Syvässä Etelässä paljon pahempi ja päivä päivältä pahenee.
        Jos pystyisin tulisin mielelläni Lieksaan muutamaksi kuukaudeksi "valaistumaan", mutta ei enää pysty.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tykkään sinusta ikuisesti

      Olet niin mukava ja ihana ihminen rakas. ❤️
      Ikävä
      17
      4876
    2. Kirjoita yhdellä sanalla

      Joku meihin liittyvä asia, mitä muut ei tiedä. Sen jälkeen laitan sulle wappiviestin
      Ikävä
      210
      2622
    3. Olet hyvin erilainen

      Herkempi, ajattelevaisempi. Toisaalta taas hyvin varma siitä mitä haluat. Et anna yhtään periksi. Osaat myös ilkeillä ja
      Ikävä
      73
      1697
    4. Onko muita oman polkunsa kulkijoita

      Jotka ei oikein pärjää kenenkään kanssa eli on niin omat ajatukset ja omat mielenkiinnon kohteet yms. On tavallaan sella
      Iisalmi
      30
      1687
    5. Minä häviän tämän taistelun

      Ikä tekee tehtävänsä. En enää miellytä silmääsi.
      Ikävä
      25
      1572
    6. Minua nainen harmittaa, että en pääse sun rahoihin käsiksi

      En pysty myöskään pilaamaan elämääsi niin kauan kun sulla on fuck off pääomaa. Harmittaa myös etten tiedä kuinka paljon
      Ikävä
      29
      1475
    7. Hyvää Joulua mies!

      Toivottavasti kaikki on hyvin siellä. Anteeksi että olen hieman lisännyt taakkaasi ymmärtämättä kunnolla tilannettasi, o
      Ikävä
      64
      1227
    8. Mikä älykkäissä naisissa pelottaa?

      Miksei heitä uskalla lähestyä?
      Ikävä
      149
      1128
    9. Sydän karrella

      Jos yritän olla niin rehellinen kuin pystyn paljastamatta mitään tärkeää. Ensiksi mä huomasin sun tuijottavan mua. Ihme
      Ihastuminen
      8
      1104
    10. Toivoisin etten jännittäisi

      niin kauheasti. Hassua tässä on se, että en varmaan olisi niin ihastunut sinuun, jos et olisi niin älykäs, ja henkisesti
      Ikävä
      42
      962
    Aihe