Poliisijohtaja Kolehmäinen; poliisi ei tavoittele-

Kuulostelkaa tätä poliisiylijohtajan lausahdusta!
Poliisiylijohtaja: "Poliisi ei koskaan tavoittele kenenkään henkeä" !!!
( Eivät tavoittele - mutta perkeleen kivalta tuntuu jos saa jonkun hengiltä?!¨ Ammattiselittäjä!) Ennakkotapaus oikeudesta on olemassa; siis ei huolta!
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016032021302940_uu.shtml _katso kuvaa_
¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨
Sunnuntai 20.3.2016 klo 19.53

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016032021302940_uu.shtml
Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen sanoo, että Suomen poliisi käyttää ampuma-asetta vain silloin, kun muuta keinoa ei ole.
Lauantaina Petäjävedellä poliisi ampui itsetuhoiseksi ilmoitettua miestä, joka oli kiinniottotilanteessa kohdisti ampumisuhkauksia virkavaltaa kohtaan. Uhkaaja kuoli ensiavusta huolimatta metsätien risteykseen.
Helmikuussa poliisi ampui Tuusulassa miestä, jolla oli ilma-ase. Mies kuoli.

- Toivottavasti on puhdas sattuma, että näitä tapauksia on tänä talvena kasaantunut, toteaa Kolehmainen.

- Näitä on Suomessa perinteisesti ollut erittäin vähäinen määrä. On mennyt vuosia, ettei ole sattunut yhtään ainutta, hän jatkaa.

Kolehmaisen mukaan poliisin aseen käyttö seurataan tarkkaan.

- Tapauksia on kolmisenkymmentä vuosittain. Mukaan lasketaan kaikki aseen esille ototkin, ja sitten varoituslaukaukset sekä kohteeseen ampumiset.

Kaksi lakia
- Poliisi ei koskaan tavoittele kenenkään surmaamista. Aina edetään lievimmillä mahdollisilla keinoilla.

- Joskus tilanne vain eskaloituu sellaiseksi monen tekijän summana, että lopputulos on näinkin murheellinen kuin mitä nyt on tapahtunut.

Kolehmainen muistuttaa, että jokainen tapaus yksilöllinen.

Hänen mukaansa poliisin aseenkäyttö perustuu kahteen lakiin. Ensimmäinen näistä on poliisilaki ja sen toteamat voimankäyttötilanteet. Toinen on rikoslaki ja sen määrittelemät hätävarjelutilanteet.

- Ampuma-ase on viime kädellinen keino. Yleensä silloin kyse on hengen tai terveyden suojaamisesta, joko oman tai jonkun muun.

- Oleellista on, että voimankäytölle on laissa määritelty peruste.

Voima aina riski
Poliisi 90-luvun lopulta lähtien etsinyt vaihtoehtoja ampuma-aseelle.

- Erilaisia vähemmän vaarallisia voimakeinoja on. Käyttöön on otettu pippurisumute, teleskooppipatukka ja viimeksi etälamautin. Näitä tietysti käytetään, aina kun se on mahdollista.

- Tilanteen mukaan kuitenkin mennään. Joskus se tilanne kuitenkin kärjistyy heti sellaiseksi, ettei ole muuta keinoa kuin käyttää ampuma-asetta, joka periaatteessa on poliisin viime kädellinen keino, toteaa Kolehmainen.

Ampuma-aseella poliisi pyrkii pysäyttämään henkilön.

- Henkilöä pyritään tähtäämään raajoihin, jotta hän pysähtyisi, mutta siten, ettei laukaus johtaisi kuolemaan.

Kolehmainen korostaa, että kaikessa voimankäytössä on hengen ja terveyden vaara.

- Joidenkin henkilöiden kohdalla pelkästään se, että poliisi tarttuu kädestä kiinni, voi aiheuttaa sydänkohtauksen.

KKO äänesti

Poliisin voimankäyttötilanteet tutkii syyttäjä ja tarvittaessa viime kädessä oikeus.
Ennakkotapaus oikeudesta on olemassa.

Merikarvialla vuonna 2 000 poliisi ampui mielenterveysongelmista kärsinyttä miestä joka tuli kohti konstaapeleita suuri vesuri kädessään. Sääreen osunut luoti johti kuolemaan. Asia päätyi aikanaan korkeimpaan oikeuteen.

KKO tuomitsi 2004 laukauksen ampuneen ylikonstaapelin hätävarjelun liioitteluna tehdystä pahoinpitelystä ja kuolemantuottamuksesta ankaraan sakkorangaistukseen.

Korkeimman oikeuden päätöksen mukaan vesurimies ei järeästä teräaseestaan huolimatta uhannut poliiseja. Ajatus oli, että poliiseilla olisi ollut mahdollisuus perääntyä hieman ja yrittää sitten taltuttaa mies muilla keinoin.

KKO:n päätös oli erimielinen. Oikeusneuvosten äänet jakautuivat 3-2.

Valtakunnansyyttäjänvirasto tutkii Petäjäveden kuolemaan johtanut voimankäyttöä.